Vauvamme kastettiin. Nyt kaduttaa.
En usko jumalaan. En ole mitenkään mukana missään seurakunnan toiminnassa. Kuulumme kuitenkin mieheni kanssa kirkkoon. Miksi? Suoraan sanottuna saamattomuutta. Ja nyt saatuamme esikoisen ei asia edes tullut hormonimyrskyjen ja väsymyksen välillä mieleen, eihän se kirkkoon kuuluminen arjessamme näy. Lapsi syntyy, hänelle annetaan nimi - ristiäisissä. Ja näin kävi. Väsyneenä ja vähän kuin huomaamatta. Koska niin tehdään. Tai ainakin meidän suvuissa tehdään. Nyt kuitenkin kun univelka alkaa helpottaa on mieleen tullut että mitä hittoa tuli oikein tehtyä. Tunnen itseni todella kaksinaamaiseksi. Kirkollisveron maksaminen ei ikinä ole itseäni haitannut. Päinvastoin. Mielestäni kirkko tekee paljon hyvää esim. juurikin lapsiperheille (kerhot jne.). Mutta se perusajatus mistä kaikki kumpuaa. Ei oma juttuni niin sitten yhtään. Ihan hyvin voisin kuukausittain laittaa rahaa hyväntekeväisyyteen muuta kautta.
Mitäs nyt sitten? Voiko vauvaa erottaa kirkosta? Tiedän myös, että muiden mielipiteistä ei pitäisi välittää, mutta pakko se on myöntää, hävettäisi käydä vauvaa erottamaan kun vasta liitettiin. Äh mikä soppa.
Onko muita kirkosta eroamisen mietiskeliöitä, ja miten se edes noin pienen kanssa tapahtuu?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Jätä ne kerhot ja muut, mitä järjestetään lapsille, niin sitten välistä. Niillä sun(kin) maksamilla kirkollisveroilla ne kustannetaan.
Kuinka niin? Kirkkohan on kaikkia ihmisiä varten, ei vain omia jäseniään. Näin kirkollisveron maksajana sanoisin, että tuokaa ihmeessä lapsenne kerhoon muutkin, jos haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse jäin kirkon jäseneksi. Tajusin kuitenkin sisimmässäni kannattavani kirkollisia arvoja. Älä varasta. Tee toisille se minkä toivoisit itsellesi tehtävän. Älä tee huorin. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Näinä islamisaation aikoina (en tarkoita turvapaikanhakijoita vaan esim. Isiksen toimintaa syyriassa) koin että haluan olla osa vastavoimaa. Niin sairaalta kun se varmaan kuulostaa;)
Miten nuo mainitsemasi arvot ovat vain kristillisiä tai kirkollisia? Ihan yleismaailmallisia arvoja ne ovat, kristinusko on vain yrittänyt omia moraalin itselleen.
Tässä itsekkyyden, egoismin, sefieiden, narsismin ja belfieiden aikakautena nuo eivät ole enää yleismaailmallisia arvoja:(
Ovatpas. Kirkkoon kuuluvien piiristä löytyy tasan varmasti egoistisia selfieitä ja benfieita ottavia narsisteja siinä missä muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse jäin kirkon jäseneksi. Tajusin kuitenkin sisimmässäni kannattavani kirkollisia arvoja. Älä varasta. Tee toisille se minkä toivoisit itsellesi tehtävän. Älä tee huorin. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Näinä islamisaation aikoina (en tarkoita turvapaikanhakijoita vaan esim. Isiksen toimintaa syyriassa) koin että haluan olla osa vastavoimaa. Niin sairaalta kun se varmaan kuulostaa;)
Miten nuo mainitsemasi arvot ovat vain kristillisiä tai kirkollisia? Ihan yleismaailmallisia arvoja ne ovat, kristinusko on vain yrittänyt omia moraalin itselleen.
Tässä itsekkyyden, egoismin, sefieiden, narsismin ja belfieiden aikakautena nuo eivät ole enää yleismaailmallisia arvoja:(
Ovatpas. Kirkkoon kuuluvien piiristä löytyy tasan varmasti egoistisia selfieitä ja benfieita ottavia narsisteja siinä missä muualtakin.
Kirkon piiristä löytyy egoisteja ja narsisteja, mutta kirkon opetusta ne eivät kuitenkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse jäin kirkon jäseneksi. Tajusin kuitenkin sisimmässäni kannattavani kirkollisia arvoja. Älä varasta. Tee toisille se minkä toivoisit itsellesi tehtävän. Älä tee huorin. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Näinä islamisaation aikoina (en tarkoita turvapaikanhakijoita vaan esim. Isiksen toimintaa syyriassa) koin että haluan olla osa vastavoimaa. Niin sairaalta kun se varmaan kuulostaa;)
Miten nuo mainitsemasi arvot ovat vain kristillisiä tai kirkollisia? Ihan yleismaailmallisia arvoja ne ovat, kristinusko on vain yrittänyt omia moraalin itselleen.
Tässä itsekkyyden, egoismin, sefieiden, narsismin ja belfieiden aikakautena nuo eivät ole enää yleismaailmallisia arvoja:(
Ovatpas. Kirkkoon kuuluvien piiristä löytyy tasan varmasti egoistisia selfieitä ja benfieita ottavia narsisteja siinä missä muualtakin.
Kirkon piiristä löytyy egoisteja ja narsisteja, mutta kirkon opetusta ne eivät kuitenkaan ole.
Miten se liittyy siihen ovatko varastamattomuus, ihmisten kunnioitus ja hyvin kohtelu sun muut mainitut yleismaailmallisia arvoja vai eivät?
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa siitä olisi jos liittäisin sinut islamiin tai hindulaisuuteen 18 vuodeksi?
Jos olisin pikkukakara, niin tuskin siitä mitään haittaa olisikaan. Vanhemmat joka tapauksessa opettavat jotain moraali- ym. oppia lapsilleen, niin olisi varmaan kätevintä, että edes toinen kuuluu samaan porukkaan lapsensa kanssa. Tässä tapauksessa uskontokuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse jäin kirkon jäseneksi. Tajusin kuitenkin sisimmässäni kannattavani kirkollisia arvoja. Älä varasta. Tee toisille se minkä toivoisit itsellesi tehtävän. Älä tee huorin. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Näinä islamisaation aikoina (en tarkoita turvapaikanhakijoita vaan esim. Isiksen toimintaa syyriassa) koin että haluan olla osa vastavoimaa. Niin sairaalta kun se varmaan kuulostaa;)
Miten nuo mainitsemasi arvot ovat vain kristillisiä tai kirkollisia? Ihan yleismaailmallisia arvoja ne ovat, kristinusko on vain yrittänyt omia moraalin itselleen.
Tässä itsekkyyden, egoismin, sefieiden, narsismin ja belfieiden aikakautena nuo eivät ole enää yleismaailmallisia arvoja:(
Ovatpas. Kirkkoon kuuluvien piiristä löytyy tasan varmasti egoistisia selfieitä ja benfieita ottavia narsisteja siinä missä muualtakin.
Kirkon piiristä löytyy egoisteja ja narsisteja, mutta kirkon opetusta ne eivät kuitenkaan ole.
Miten se liittyy siihen ovatko varastamattomuus, ihmisten kunnioitus ja hyvin kohtelu sun muut mainitut yleismaailmallisia arvoja vai eivät?
Ei se suoraan siihen liitykään, vaan myöhemmin samassa keskustelussa esiin tuotuun ihan muuhun mielipiteeseen. Avaa nuo lainaukset, en viitsi niitä tässä enää toistaa.
Mä en ehkä jättäisi välistä kustannusten vuoksi, mutta ajattelen että se vieminen tai osallistuminen yhdessä lapsen kanssa seurakunnan tilaisuuksiin on enemmän lapsen puolesta päättämistä kuin se että liitän hänet seurakunnan jäseneksi.