Onko oikein eristää suomenkieliset ja ruotsinkieliset lapset toisistaan?

"Pääkaupunkiseudulla iso osa ruotsinkielisten koulujen lapsista on kaksikielisistä perheistä. Esim omani puhuvat parhaillaan suomea pelatessaan playkkarilla alakerrassa. Heidän kielitaitonsa kehittymiselle on todella tärkeää, että kouluympäristö on täysin ruotsinkielinen. Espoossa ruotsinkieliset koulut eivät ole vaarassa hävitä, eikä oppilasmäärä ole vähentymässä. - Kauniaisissa, jossa oma lapseni aloitti seiskaluokan, seiskoja on yli 120. Pari luokallusta heistä Espoosta."

Varmasti näin on, että suurin ruotsia puhuvista lapsista on kaksikielisistä kodeista. Ja, jottei heistä tulisi enempi suomenkielisiä halutaan säilyttää ruotsinkeiliset koulut ja jollain kumman perusteella ainoana kaikilla kouluasteilla pakollisena oppiaineena kaikille kaikkialla Suomessa ns. pakkoruotsi, vaikka voisi luulla, että pakko suomi. Mutta ei.  - Se, mitä joskus on käynyt mielessä on, että mitä sit- ten kun jonkin toisen kielen puhujia on yhtä paljon, tai lähes yhtäpaljon kuin nyt ruotsinkielisiä, tai  "kielipuolien joukko", niin voivatko he silloin vaatii kotikuntansa järjestämään heille oman kielisenkoulun?  - Puhumattakaan muista palveluista... Vai vedotaanko silloin perustuslakiin vai klenties historiankirjassa kerrottuun tilanteeseen, että kuinka Suomi oli aikanaan osa Ruotsia, eikä se haittaa, että Suomessa on edustuksellinen demokratia, joka halutessaan voisi muuttaa, myös perustuslakia. Vai pitäisikö historian kirjassa menneessä aikamuodossa kuvattua pitää painovirheenä ja ajatella, että kaikkihan sen tietävät, että Suomi kuuluu itsenäisenä autonomisena alueena Ruotsiin, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa Ahvenanmaa jonkun toisen tulkinnan mukaan Suomeen...

Mun lapset ovat englanninkielisellä luokalla täysin suomenkielisessä koulussa. Ei ole heikentänyt englannin osaamista, mutta vahvistanut suunnattoman paljon suomenkielen osaamista. Puhuvat edelleen keskenään englantia, mutta sekä puhuttu, että kirjoitettu suomi on parantunut huikeasti, varsinkin kuopuksella, jonka kohdalla harkitsimme suomen asettamista vieraaksi kieleksi, mutta päädyimme kuitenkin siihen, että opiskelee suomea äidinkielenä. Me olemme täysin suomenkielinen perhe, joka on asunut englanninkielisessä maassa 4 vuotta. Kotikielemme on suomi.

En mä tajua, miksi kaksikielisessä perheessä kielitaidolle olisi uhka olla kaksikielisessä ympäristössä koulussa? Jos kieli todella katoaa sillä, että on "vahingossa" välillä tekemisissä suomenkielisten kanssa, ei se kielitaito kovin vankalla pohjalla ole, eikä sitä tule perheen arjessa todellisuudessa käytettyä. Siis oletan, että toinen vanhemmista on ruotsinkielinen. Miksi ruotsi on jotenkin niin vaikea kieli ruotsinkielisten mielestä, että sillä pitää olla pyhä asema ja ulkomaailmalta suljettu ympätistö, ettei kieli katoa?

Vierailija kirjoitti:

mitä sit- ten kun jonkin toisen kielen puhujia on yhtä paljon, tai lähes yhtäpaljon kuin nyt ruotsinkielisiä, tai  "kielipuolien joukko", niin voivatko he silloin vaatii kotikuntansa järjestämään heille oman kielisenkoulun?  - Puhumattakaan muista palveluista... 

Virallisesti kaksikielisellä Vantaallahan on jo tämä tilanne. Sekä viron- että venäjänkielisiä on kumpiakin jo enemmän kuin ruotsinkielisiä, joita on vain 2,8%. Kuinka pitkään tällaista suorastaan valheellista kunnan kaksikielisyyttä sitten aiotaan pitää yllä? Ja mitä se maksaa?

Suomen ja Ruotsin vähemmistökieliä koskevat käytännöt olisi järkevää yhdenmukaistaa. Molemmat ovat EU-maita, vähemmistöjen koko on suunnilleen sama ja maiden välillä on paljon yhteistyötä. Ei ole mitään perustetta, että vähemmistökieliä kohdellaan täysin eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla iso osa ruotsinkielisten koulujen lapsista on kaksikielisistä perheistä. Esim omani puhuvat parhaillaan suomea pelatessaan playkkarilla alakerrassa. Heidän kielitaitonsa kehittymiselle on todella tärkeää, että kouluympäristö on täysin ruotsinkielinen. Espoossa ruotsinkieliset koulut eivät ole vaarassa hävitä, eikä oppilasmäärä ole vähentymässä.

Kauniaisissa, jossa oma lapseni aloitti seiskaluokan, seiskoja on yli 120. Pari luokallusta heistä Espoosta.

Mutta ei kai tällaista eristäytymistä voida ylläpitää enää näiden säästöjen aikakaudella. Siis että jos älli ei riitä omaksumaan kaksikielisyyttä muuten, kuin pehmustetussa kielikylvyssä omassa koulurakennuksessa. Suomenkieliset lapset joutuvat jatkuvasti säästötalkoisiin ja omassa kaupungissamme jo se yksi ainoa koulu, jossa on englanninkielistä opetusta, on jatkuvasti vasaran alla, eikä kukaan mieti "täysin englanninkielistä kouluympäristöä" vaan ovat onnellisia siitä, että ylipäänsä saavat opetusta äidinkielellään tai sillä toisella vahvalla kielellä. Joo, ruotsi on toinen virallinen kieli, mutta jos ankkalammikon lapset eivät oikeasti pysty omaksumaan sitä omaa äidinkieltään jos samassa rakennuksessa tai edes kilometrin päässä on suomenkielisiä oppilaita, niin tuskin he nyt ihan penaalin terävimpiä kyniä muutenkaan ovat

En kyllä nyt ollenkaan tajua tätä perustelua, ettei samassa koulurakennuksessa voida opettaa suomeksi ja ruotsiksi. Perustelkaa nyt ihan oikeasti. Ei mitään tällaista "lapset pelaa pleikkaa suomeksi ja siksi on oltava täysin ruotsille pyhitetty koulurakennus..." -läppää.

Lainaan seuraavaksi vain osan viestistä "22"  Jossa kirjoittaja kertoo, ettei "tajua, miksi kaksikielisessä perheessä kielitaidolle olisi uhka olla kaksikielisessä ympäristössä koulussa? Jos kieli todella katoaa sillä, että on "vahingossa" välillä tekemisissä suomenkielisten kanssa, ei se kielitaito kovin vankalla pohjalla ole, eikä sitä tule perheen arjessa todellisuudessa käytettyä. Siis oletan, että toinen vanhemmista on ruotsinkielinen. Miksi ruotsi on jotenkin niin vaikea kieli ruotsinkielisten mielestä, että sillä pitää olla pyhä asema ja ulkomaailmalta suljettu ympätistö, ettei kieli katoa?" - Vastaan tähän ihmettelyyn luulen, että suurempana ongelmana kuin pelko siitä, että jonkun kotikieli katoaa, olevan pelko ja huoli siitä, että muu kieliympäristö katoaa. Se että on "vain" yksikielisiä "laitoksia" kuten kouluja tai kulttuuritahoja, kuten vaikka ylen FST 5 tai svenska teatern - rakentavat mielikuvaa siitä, että Suomi on kaksikielinen maa. Jos kaikki tapahtuisi saman katon alla, saattaisi käydä niin, että he jotka oikeasti uskovat Suomen olevan vahvasti kaksikielinen maa, niin esimerkiksi he Espoossa tai Helsiingissä voisivat joutua tilanteeseen, jossa eivät enää voisi olla varmoja siitä, mistä löytää yhteisiä paikkoja, joissa vapaasti voisi toteuttaa kulttuuriaan ja tapojaan ilman, että joutuu tai on pakotettu taistelemaan tilasta muiden, "oikeiden vähemmistöjen" kanssa, kuten. - Edellä kirjoittamalla "oikeilla vähemmistöillä" tarkoitin vain sitä, että en oikein tiedä, voiko suomenruotsalaisista puhua yhtenä vähemmistönä, kun yhdistääkö heitä mikään muu, kuin ruotsinkieli, joka toki on paljon ja erityisen paljon Suomessa jossa vajaan 5% "kielivähemmistö" nauttii sellaista suosiota ja arvostusta, että muut (+95%) on velvoitettu opiskelemaan heidän käyttämänsä kielen. - Muut tavat ja uskonnot jne lienevät melkolailla yhteneväisiä ja tai erot voivat olla jopa pienemmät suomenkielisen ja suomenruotsalaisen välillä kuin kahden vain suomenkielisen välillä.        

Tietääkö kukaan miksi ainakin espoolaisissa ruotsinkielisissä alakouluissa on jotain skolmammoja tai skolpappoja? Eli ylimääräisiä avustajia helpottamassa pienten alakoululaisten elämää koulussa. Maksetaanko heille tuosta ja jos maksetaan niin kuka maksaa?

Näkisin järkeväksi tukea kaksikielisyyttä siellä, missä se aidosti on mahdollista (esim. Vaasan seutua) ja myöntää tosiasiat, että esim. pääkaupunki on niin suomenkielinen, että suomen kielen taito on jokaisella oltava.

Minua ihmetyttää pääkaupunkiseudulla asuvat lapset, jotka eivät osaa ollenkaan suomea. Kun kumpikin vanhempi on ruotsinkielinen, päiväkoti on ruotsinkielinen jne, lapsi ei opi ollenkaan suomea. Älytöntä. Tällainen lapsi ei ymmärrä mitä naapuruston lapset puhuvat pihalla, vieraat aikuiset bussissa jne. Todella erikoinen tilanne. Olla ummikkona omassa kotimaassaan.

Viimeistään koulussa näiden lasten olisi hyvä sekoittua valtaväestöön. Saman katon alle vaan, samoihin harrastuksiin jne.

T. espoolainen

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää pääkaupunkiseudulla asuvat lapset, jotka eivät osaa ollenkaan suomea. Kun kumpikin vanhempi on ruotsinkielinen, päiväkoti on ruotsinkielinen jne, lapsi ei opi ollenkaan suomea. Älytöntä. Tällainen lapsi ei ymmärrä mitä naapuruston lapset puhuvat pihalla, vieraat aikuiset bussissa jne. Todella erikoinen tilanne. Olla ummikkona omassa kotimaassaan.

Viimeistään koulussa näiden lasten olisi hyvä sekoittua valtaväestöön. Saman katon alle vaan, samoihin harrastuksiin jne.

T. espoolainen

Tuo Ruotsin malli kuulostaisi oikein hyvältä. Eli tosiaan alaluokilla olisi pääasiassa ruotsinkielistä opetusta ja suomenkielisen opetuksen osuus lisääntyisi vähitellen.

Ruotsinkielisessä koulussa lapsi saa sapiskaa, jos erehtyy puhumaan suomea.