Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsen kummia ei kiinnosta velvollisuudet yhtään...

Vierailija

Käy pakolliset synttärikutsut, tuo lahjan mutta muuten ei häntä kiinnosta muksun elämä. Ei kysele tai muutenkaan ole aktiivinen. Nimipäivänä lähettää onnittelukortin postitse.

Onko tällainen normaalia?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Varsin normaalia. Muistaahan hän lasta, jos laittaa lahjat ja jopa nimpparikortin. Harva kummi viettää lapsen kanssa sen enempää aikaa.

Vierailija

Ajattelen, että kummin tehtävänä on jakaa elämän ilot ja surut lapsen ja perheen kanssa. Lapsellani toisella on kummina juuri tälläinen iloissa ja suruissa mukana oleva ystävämme. Toisen lapsen kummit eivät pidä yhteyksiä muuten kuin laittavat kirjatun paketin synttäreille ja jouluksi. Tekisi mieli palauttaa paketti. Miettisivät ihmiset kummin tehtävää ja varsinkin sitä lasta, kenelle kummiksi ryhtyvät.

Vierailija

Mä en koskaan enää ala kummiksi kenellekään. Kerran aloin, ja olin todellakin se kliseinen lahja-automaatti, hyvissä ajoin ennen merkkipäiviä hintavia vaatimuksia sateli ja muutenkin tahti oli se mitä mamma saneli. Olen sen jälkeen jo pariinkin kertaan kieltäytynyt tuosta kyseenalaisesta kunniatehtävästä ja niin tulen aina tekemäänkin. Kohta 1, se on jokaisen ihan oma lapsi, joten tasan ei kenelläkään muilla ole myöskään niitä VELVOLLISUUKSIA sen lapsen suhteen, eli jo siinä menee metsään kolinalla. Sen sijaan jos suhde on aina ollutkin puolin ja toisin hyvä kyseisten aikuisten kesken, eli ei ole ollut mitään ylikävelyä, pompottelua tai veemäisyyksiä, niin tokihan sen mukavan toisen aikuisen ihmisen lapsenkin näkee jopa muita positiivisemmin ja näin ollen häntä mielellään ilahduttaakin kivoilla lahjoilla.

Vierailija

Myönnän, olen tuollainen kummi. Elämä on ollut jo monta vuotta taistelua isojen asioiden kanssa, mm. terveys on mennyt ja kohta meinaa lahoaa pää. Ei vaan resurssit riitä. Hädin tuskin selviän seuraavaan päivään. Ajatuksissani silti ovat kaikki kummilapset ja haluan muisaa edes lahjoilla. Haluaisin isekin, että nämä vaikeudet viimein helpottaisivat ja jäisi resursseja niihin sosiaalisiin suhteisiinkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Myönnän, olen tuollainen kummi. Elämä on ollut jo monta vuotta taistelua isojen asioiden kanssa, mm. terveys on mennyt ja kohta meinaa lahoaa pää. Ei vaan resurssit riitä. Hädin tuskin selviän seuraavaan päivään. Ajatuksissani silti ovat kaikki kummilapset ja haluan muisaa edes lahjoilla. Haluaisin isekin, että nämä vaikeudet viimein helpottaisivat ja jäisi resursseja niihin sosiaalisiin suhteisiinkin.

Lisätkää t-kirjain kaikkiin puuttuviin kohtiin, ei ihan suju tämä kännykällä kirjoittelu...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että kummin tehtävänä on jakaa elämän ilot ja surut lapsen ja perheen kanssa. Lapsellani toisella on kummina juuri tälläinen iloissa ja suruissa mukana oleva ystävämme. Toisen lapsen kummit eivät pidä yhteyksiä muuten kuin laittavat kirjatun paketin synttäreille ja jouluksi. Tekisi mieli palauttaa paketti. Miettisivät ihmiset kummin tehtävää ja varsinkin sitä lasta, kenelle kummiksi ryhtyvät.

Älä ajattele mitään kummin tehtäviä omasta mielestäsi. Kummin tehtävä on tukea ja avustaa kristillisessä kasvatuksessa vanhempia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että kummin tehtävänä on jakaa elämän ilot ja surut lapsen ja perheen kanssa. Lapsellani toisella on kummina juuri tälläinen iloissa ja suruissa mukana oleva ystävämme. Toisen lapsen kummit eivät pidä yhteyksiä muuten kuin laittavat kirjatun paketin synttäreille ja jouluksi. Tekisi mieli palauttaa paketti. Miettisivät ihmiset kummin tehtävää ja varsinkin sitä lasta, kenelle kummiksi ryhtyvät.

Mieti ketä pyydät ja samalla ilmoitat mitä edellytät kummin tekevän. Näin kummin voi olla helpompi kieltäytyä tehtävästä.

Vierailija

Kerroitko jo kummiksi pyytäessäsi mitä odotat ja että kieltäytyäkin saa? Itse en ainakaan kehdannut kieltäytyä, kun ajattelin että lapsen äidillä on varmasti paljon muutakin puuhaa kuin metsästää kummeja. 

Vierailija

Muistan kun kerran opiskeluaikoinani rahat olivat sillä hetkellä jonkin aikaa todella tiukassa, joten sanoin kummilapsen vanhemmalle hyvissä ajoin että nyt en ikävä kyllä pysty ostamaan minkäänlaista syntymäpäivälahjaa simojussipetterille (lapsi oli vielä pieni, ei hän olisi käsittänyt jäävänsä ilman). Minulle suututtiin sen vuoksi, kyllä, minulle suututtiin siitä hyvästä ja sain kuulla kuinka ei pitäisi olla näin itsekäs, sillä lasten edun tulee olla arvojärjestyksessä ensimmäisenä. Jaa. Eli parempi jättää oman opiskelijatalouden ruoat ja pesuaineet ostamatta viikoksi, jotta toisen ihmisen lapsi saa hukkua vielä astetta suurempaan lahjavuoreen syntymäpäivänään.

P.S. Vain vanhemmuus jalostaa ihmisen, muistakaakin aina se!

Vierailija

Sinulla taitaa olla kummin velvollisuudet hiukan hukassa. Niihin kuuluu vain kristillisen kasvatuksen tukeminen - ei sillä, että sitäkään moni tekisi. Mutta kaikki nuo elämän ilojen ja surujen jakaminen, ei niitä voi kummilta odottaa jos ei ole tehnyt selväksi, että kummia pyydetään sellaiseen erikoisrooliin.

Vierailija

Ompas täällä kiehahtanut! Tarkoitin vaan, että ilojen ja surujen jakaminen on sitä normaalia arjen jakamista, tarkoittaen meillä sitä että vaikka välillä on satoja kilometrejä niin silti kummi on tietoinen meidän elämästä ja me kummin. Ei se lahjan ostaminen ole "hyvän" kummin  merkki vaan ystävyys. Ja ystävyyttä on myös se, että todellakaan ei tarvitse aina olla lahjaa ostamassa ja antamassa tai esittää muuta kuin mitä oikeasti on. Ja tuo minusta on aika kristillistä.

Nämä toiset paketin lähettävät kummit ovat erossa valinneet yhteydenpidoksi vain kirjatut kirjeet. Se on heidän valinta, mutta surullista lapsen kannalta. Olemmekin nyt lapsen kanssa jutelleet, että yhteyttä pitävä kummi on molempien lasten kummi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat