Elämäsi paras päivä?

Vierailija

Niin, yksinkertaisesti - jos sinun pitäisi valita jokin päivä elämäsi parhaaksi, niin mikä se olisi?

Oli itsellenikin yllättävän vaikea tehtävä... Mutta sanon silti erään huhtikuisen päivän viime keväältä. Isäni oli läpikäynyt valtavan ja vaikean leikkauksen edellisenä päivänä, ja menin katsomaan häntä sairaalaan sisarusteni kanssa. Isä oli paljon virkeämpi kuin lääkärit olisivat uskoneetkaan, jutteli meille melkein vanhaan tapaan ja tunnelma sairaalalla oli jotenkin ihana kun kaikki olivat koolla. Loppupäivän kaikki olivat uskomattoman helpottuneita ja hyvällä tuulella, niin hauskaa ja rentoa ei ole perheen kesken ollut aikoihin. (Ja isäni siis voi yhä hyvin!)

Kommentit (12)

Vierailija

Olin pitkästi yli kolmekymppiseksi vela mutta sitten tuli kuiteskin lapsi (pitkä tarina). Olin aika tunnevammainen ihminen siihen aikaan ja elämäni paras päivä on se kun sisäistin että herrajumala kuinka mä rakastan tätä lasta. En tiennytkään että sellaista rakkautta voi olla tai että mä voisin tuntea tuolla lailla. Siihen astisen elämän aikana en tainnut olla rakastanut ketään ja sitten tuli tuo. Ymmärsin että mussa on sittenkin potentiaalia tunteisiin, luulin että olen jotenkin maanantaikappale enkä kykene tuntemaan niinkuin muut ihmiset. Tie oli pitkä ja kivinen, mutta nyt mulla on ihan toisenlainen tunne-elämä kuin sillloin ja voin henkisesti paljon paremmin sen seurauksena.

Vierailija

Ei voi mitään, kyllä se oli lapseni syntymää seuraava päivä (lapsi syntyi yöllä). Olin niin rauhallisen onnellisen euforisessa tilassa etten ikinä ole kokenut vastaavaa. Olin pelännyt synnyttämistä hirveästi ja sitten selvisinkin siitä hyvin ja sain ihanan pikkuruisen vauvan. Kai ne oli ne hormoonit jotka moisen olon saivat aikaan...

Vierailija

Jaa-a. En ole naimisissa eikä minulla ole lapsia, joten tämä on vähän haastava kysymys. Ehkä se kesäinen päivä, kun muutin Helsinkiin avomieheni kanssa ensimmäistä kertaa yhteen. Lähemmäs ystäviä, lähemmäs menoja, lähemmäs kulttuuria. Söpöön pieneen soppeen Katajanokalla, ai että.

Vierailija

Jaa-a, enpä osaa sanoa. Liittynee aviomieheeni ja neljään lapsiini kuitenkin. Hääpäivää tai kenenkään syntymistä en osaa nostaa ylitse muiden. Ehkä se on sitten tuon neljännen kotiintulopäivä, kun tiesi, että nyt on kaikki kasassa.

Vierailija

Se päivä, kun tapasin mieheni ensimmäisen kerran. Siitä päivästä asti olemme olleet erottamattomat. En koskaan uskonut, että minulle voisi käydä näin onnellisesti. Mutta koskaan ei tiedä mitä kaikkea hyvää elämässä voi tapahtua. :)

Vierailija

Lapseni syntymä. Ei ihan heti se hetki kun hän syntyi koska olin niin ilokaasu pöhnässä enkä ihan tajunnut että siinä pieni nyt on. Enempikin se hetki kun pääsimme vauvan kanssa synnyttäneiden osastolle ja otin pikkuisen viereeni ja katelin häntä. Se tunne että olen oikeasti tämän ihanan pienen äiti.

Hymyilyttää kun kirjoitan tätä!

Vierailija

Kun kävin ultrassa ja minulle kerrottiin, että saan tyttölapsen. En edes toivonut erityisesti tyttöä, ehkä enemmänkin poikaa. Leijuin tuon päivän pilvissä ja soittelin kaikille innoissani, että mä saan tytön! En edes lannistunut kun vastaanotto oli sellaista että -jaa..

Kun hain kotiin ensimmäisen oman koirani. Se oli niin söpö ja suloinen ja ihana. Myös hyvin älykäs ja taitava. Mietin, että tuonko minä oikeasti saan!? Iloitsin ja edelleen olen kiitollinen joka hetkestä. Toki surukin oli sitten raastava kun jouduin rakkaan päästämään pois.

Nämä tulee mieleen, en osaa sanoa kaikkein onnellisinta päivää. Noista päivistä on vaan jäänyt se onnen tunne syvästi mieleen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat