Olenko sekoamassa? (Vauva-aika)

Vierailija

Vauvani on 6kk. Minun on vaikea muistaa synnytyksestä tai vuodeosastoajasta juuri mitään kunnolla . Olin kyllä valvonut useita vuorokausia ja vahvassa lääkityksessä useamman päivän, ehkä ne vaikuttavat?

Lisäksi nyt (vauva on 6kk) tunnen ihan hirveää katumusta siitä, että olen ollut netissä aina ne ajat, kun vauva on nukkunut tissillä. Tuntuu että olisi pitänyt katsella vauvaa sekin aika, nyt se on jo mennyt. Olen antanut vauvalle kaikkeni, nukkunut hänen vieressään kaikki yöt, kantanut päiväunet, vauva on hienosti kehittynyt jne mutta minua surettaa ihan hirveästi kun en voinut imettää häntä sylissä ensimmäisiin kuukausiin (oman vointini vuoksi), vaan vauva söi makuullaan vieressäni.

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija

Piti katkaista viesti kun tekstikenttä ei toimi.

Tunnen siis että olen aivan riittämätön, epäkelpo. Vauva on kyllä kehittynyt hyvin joka suhteessa ja vaikuttaa iloiselta. Ei ole mikään "helppo" tapaus vaan vaatii huomiota. Ja sitä saa <3 Hoitoon en ole antanut enkä aio antaakaan vielä pitkään aikaan. Olen sopinut 4h menon kun vauva on 8kk mutta taidan perua sen.

Miksi tuntuu että muistikuvat karkaavat päästäni?

Vierailija

On ihan normaalia että et muista tuosta synnytyksestä tai sen jälkeisestä ajasta mitään, kun olet vielä ollut vahvalla lääkitykselläkin. Älä sitä asiaa murehdi. 

Kuulostaa siltä, että riittämättömyyden tunteet on ihan tarpeettomia. Lapsi kehittyy hyvin ja olet toiminut kuten pitää. Tietyllä tavalla äitiyteen kyllä aina liittyy jonkinasteinen riittämättömyyden tunne, onhan se ihmisen kasvattaminen ihan valtava vastuu. Täytyy vaan pitää huoli ettei siinä riittämättömyyden tunteessaan jää märehtimään, vaan iloitsee lapsesta ja siitä mikä on hyvin. 

Vierailija

Kyllä se on taitaa olla normaalia, että synnytys ja vuodeosastoaika ei ole enää niin selvänä mielessä. Sitten unohtaa ne ensimmäisten kuukausien univelat, yöhuutamiset jne.  Ja sitten unohtaakin, että milloi vauva oppi sitä ja milloin tätä ja missä käytiin milloinkin ja mitä pitää tehdä ja mitä pitää ottaa mukaan yms. 

Katumusta ja syyllisyyttä tuut aina tuntemaan lapsesi kohdalta teit sitten niin tai näin. Sä oot hyvä äiti, luota itseesi ja lapseesi. 

Vierailija

Minä en ole asiantuntija, mutta olen ymmärtänyt, että tuonkaltaiset oireet viittaavat vahvasti synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äitiyden "ylisuorittaminen" ja musertava syyllisyydentunne. Kehottaisin ottamaan yhteyttä neuvolaan. Osaako joku asian kokenut kertoa aiheesta tarkemmin?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Piti katkaista viesti kun tekstikenttä ei toimi.

Tunnen siis että olen aivan riittämätön, epäkelpo. Vauva on kyllä kehittynyt hyvin joka suhteessa ja vaikuttaa iloiselta. Ei ole mikään "helppo" tapaus vaan vaatii huomiota. Ja sitä saa <3 Hoitoon en ole antanut enkä aio antaakaan vielä pitkään aikaan. Olen sopinut 4h menon kun vauva on 8kk mutta taidan perua sen.

Miksi tuntuu että muistikuvat karkaavat päästäni?

Kyllä sä voit hyvin ottaa 4h omaa aikaa ja irrottautua lapsestasi. :) 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

On ihan normaalia että et muista tuosta synnytyksestä tai sen jälkeisestä ajasta mitään, kun olet vielä ollut vahvalla lääkitykselläkin. Älä sitä asiaa murehdi. 

Kuulostaa siltä, että riittämättömyyden tunteet on ihan tarpeettomia. Lapsi kehittyy hyvin ja olet toiminut kuten pitää. Tietyllä tavalla äitiyteen kyllä aina liittyy jonkinasteinen riittämättömyyden tunne, onhan se ihmisen kasvattaminen ihan valtava vastuu. Täytyy vaan pitää huoli ettei siinä riittämättömyyden tunteessaan jää märehtimään, vaan iloitsee lapsesta ja siitä mikä on hyvin. 

Voisiko oikeasti olla normaalia.. Luin vain keskustelua missä äidit puhelivat osastoajoistaan, kuka oli tehnyt käsitöitä, kuka ihaillut vauvaa 3d ja kuka katsonut tv:tä ja huomasin että omat muistikuvat ovat haparia sieltä täältä. Vauvan pidin vieressäni ja yritin selvitä kipujen kanssa, mutta en huomannut edes ottaa valokuvia kuin muutamia :"(

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Piti katkaista viesti kun tekstikenttä ei toimi.

Tunnen siis että olen aivan riittämätön, epäkelpo. Vauva on kyllä kehittynyt hyvin joka suhteessa ja vaikuttaa iloiselta. Ei ole mikään "helppo" tapaus vaan vaatii huomiota. Ja sitä saa <3 Hoitoon en ole antanut enkä aio antaakaan vielä pitkään aikaan. Olen sopinut 4h menon kun vauva on 8kk mutta taidan perua sen.

Miksi tuntuu että muistikuvat karkaavat päästäni?


Älä hyvä ihminen ripustaudu lapseesi noin. 4h meno kun lapsi on 8kk ja meinaat perua? Tuo muistamattomuus ja syyllisyys kuuluu asiaan kun on univelkaa ja äiti. Mutta että vauvaa pitäisi katsella 24/7 ja nauttia jokaisesta sekunnista ja todella - et ole hetkeäkään poissa hänen luotaan niin ei, et ole vielä seonnut, mutta kyllä, pahasti näyttää sille että sekoat pian. En itsekään ole mikään menevä mamma, silti mieheni saattoi hoitaa jo vastasyntynyttä esim. 4h kun minä nukuin ja en todellakaan kokenut mitään omantunnontuskia asiasta. Kun lapsi kasvoi - oli lähemmäs 6kk kävin jo salilla 2x viikossa eli olin viikon aikana jopa 4h erossa lapsestani ihan hyvillä mielin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on taitaa olla normaalia, että synnytys ja vuodeosastoaika ei ole enää niin selvänä mielessä. Sitten unohtaa ne ensimmäisten kuukausien univelat, yöhuutamiset jne.  Ja sitten unohtaakin, että milloi vauva oppi sitä ja milloin tätä ja missä käytiin milloinkin ja mitä pitää tehdä ja mitä pitää ottaa mukaan yms. 

Katumusta ja syyllisyyttä tuut aina tuntemaan lapsesi kohdalta teit sitten niin tai näin. Sä oot hyvä äiti, luota itseesi ja lapseesi. 

Osasit kuvata hyvin sitä mitä tarkoitan. Voi kun en haluaisi unohtaa päivääkään!

Ap

Vierailija

Hei,

saatko nukuttua? Ole heti huomenna yhteydessä neuvolaan ja kerro kokemuksistasi. Lapsivuodepsykoosi on harvinainen, mutta mahdollinen kenelle meistä tahansa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti katkaista viesti kun tekstikenttä ei toimi.

Tunnen siis että olen aivan riittämätön, epäkelpo. Vauva on kyllä kehittynyt hyvin joka suhteessa ja vaikuttaa iloiselta. Ei ole mikään "helppo" tapaus vaan vaatii huomiota. Ja sitä saa <3 Hoitoon en ole antanut enkä aio antaakaan vielä pitkään aikaan. Olen sopinut 4h menon kun vauva on 8kk mutta taidan perua sen.

Miksi tuntuu että muistikuvat karkaavat päästäni?

Älä hyvä ihminen ripustaudu lapseesi noin. 4h meno kun lapsi on 8kk ja meinaat perua? Tuo muistamattomuus ja syyllisyys kuuluu asiaan kun on univelkaa ja äiti. Mutta että vauvaa pitäisi katsella 24/7 ja nauttia jokaisesta sekunnista ja todella - et ole hetkeäkään poissa hänen luotaan niin ei, et ole vielä seonnut, mutta kyllä, pahasti näyttää sille että sekoat pian. En itsekään ole mikään menevä mamma, silti mieheni saattoi hoitaa jo vastasyntynyttä esim. 4h kun minä nukuin ja en todellakaan kokenut mitään omantunnontuskia asiasta. Kun lapsi kasvoi - oli lähemmäs 6kk kävin jo salilla 2x viikossa eli olin viikon aikana jopa 4h erossa lapsestani ihan hyvillä mielin.

Tottakai mies hoitaa lasta päivittäin! Olen siis ollut erossa lapsesta niin että hän on ollut mieheni kanssa

(1-2h kerrallaan max). Tuossa 4h menossa on kyse yhteisestä ajasta miehen kanssa eikä meillä ole tukiverkkoa, joudumme antamaan lapsen hoitoon lapselle vieraalle ihmiselle (siskoni, välimatkaa on paljon joten näkevät parin kuukauden välein).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Voisiko oikeasti olla normaalia.. Luin vain keskustelua missä äidit puhelivat osastoajoistaan, kuka oli tehnyt käsitöitä, kuka ihaillut vauvaa 3d ja kuka katsonut tv:tä ja huomasin että omat muistikuvat ovat haparia sieltä täältä. Vauvan pidin vieressäni ja yritin selvitä kipujen kanssa, mutta en huomannut edes ottaa valokuvia kuin muutamia :"(

Ah... Minä en muistaisi mitään vauvan sairaala-ajasta, jos en olisi viikon-parin kohdalla alkanut pitää päiväkirjaa toisten äitien kehotuksesta, ja se aika sentään kesti 2,5kk. Enkä minä muista minkä ikäisenä oppi mitäkin tekemään, vaikka niistä taidoista niin suuresti iloitsikin kun niitä alkoi tulla. Siksipä niitä kannattaakin kirjoitella ylös :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole asiantuntija, mutta olen ymmärtänyt, että tuonkaltaiset oireet viittaavat vahvasti synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äitiyden "ylisuorittaminen" ja musertava syyllisyydentunne. Kehottaisin ottamaan yhteyttä neuvolaan. Osaako joku asian kokenut kertoa aiheesta tarkemmin?

En tätä pahalla sano mutta minunkaan mielestäni ei kuulosta ihan normaalilta kokea huonoa omaa tuntoa siitä ettei imettäessä ole katsellut vauvaa tai ettei ole pystynyt imettämään sylissä (eihän sillä ole mitään väliä miten imettää). Onko sulla muita masennuksen oireita?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Hei,

saatko nukuttua? Ole heti huomenna yhteydessä neuvolaan ja kerro kokemuksistasi. Lapsivuodepsykoosi on harvinainen, mutta mahdollinen kenelle meistä tahansa.

Nukun kyllä ja olo on positiivinen. Tuo muiden äitien (helppojen synnytysten jälkeisten) päivien muistelu vain nyt laukaisi tällaisen. En ole kulkenut mammaryhmissä enkä käynyt läpi synnytystä (enkä muutakaan) oikein kenenkään kanssa niin en ole joutunut asiaa käsittelemään puoleen vuoteen - ja nyt taitaa olla myöhäistä kun en enää muista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piti katkaista viesti kun tekstikenttä ei toimi.

Tunnen siis että olen aivan riittämätön, epäkelpo. Vauva on kyllä kehittynyt hyvin joka suhteessa ja vaikuttaa iloiselta. Ei ole mikään "helppo" tapaus vaan vaatii huomiota. Ja sitä saa <3 Hoitoon en ole antanut enkä aio antaakaan vielä pitkään aikaan. Olen sopinut 4h menon kun vauva on 8kk mutta taidan perua sen.

Miksi tuntuu että muistikuvat karkaavat päästäni?

Älä hyvä ihminen ripustaudu lapseesi noin. 4h meno kun lapsi on 8kk ja meinaat perua? Tuo muistamattomuus ja syyllisyys kuuluu asiaan kun on univelkaa ja äiti. Mutta että vauvaa pitäisi katsella 24/7 ja nauttia jokaisesta sekunnista ja todella - et ole hetkeäkään poissa hänen luotaan niin ei, et ole vielä seonnut, mutta kyllä, pahasti näyttää sille että sekoat pian. En itsekään ole mikään menevä mamma, silti mieheni saattoi hoitaa jo vastasyntynyttä esim. 4h kun minä nukuin ja en todellakaan kokenut mitään omantunnontuskia asiasta. Kun lapsi kasvoi - oli lähemmäs 6kk kävin jo salilla 2x viikossa eli olin viikon aikana jopa 4h erossa lapsestani ihan hyvillä mielin.

Tottakai mies hoitaa lasta päivittäin! Olen siis ollut erossa lapsesta niin että hän on ollut mieheni kanssa

(1-2h kerrallaan max). Tuossa 4h menossa on kyse yhteisestä ajasta miehen kanssa eikä meillä ole tukiverkkoa, joudumme antamaan lapsen hoitoon lapselle vieraalle ihmiselle (siskoni, välimatkaa on paljon joten näkevät parin kuukauden välein).


Lapsi on silloin 8kk ja hoitaja on luotettu sukulainen. :) nyt höpöhöpö. 4h olisi pitkä aika vieraamman kanssa jos puhutaan 4kk ikäisestä nassikasta, 8kk iässä ollaan 4h jo keposasti luotetussa seurassa. :)

Vierailija

On normaalia unohtaa koko synnytys ja suurin osa lapsivuodeaikaa ja jos vauva kuuluu niihin jotka eivät nuku niin myös vauvavuottakin. Ja ne muistikuvat mitä on saattavat olla tosi hämäriä ja epäkronologisia.

Mutta mulla on "iloisia" uutisia. Kun olet uudestaan loppuraskaana alat saada voimakkaita ja hyvin todellisia flashbackeja mm. synnytyksestä. Tässä täytyy nyt sanoa että vauvakuume karisee todella huolella ja ihmettelenpä vaan miten mä kaikella tällä tiedolla oikeasti ajoin itteni uudestaan tähän tilanteeseen...Tällä kerralla vielä tiedän, että mikään ei lopu synnytykseen. Siitä se vasta alkaa. Ja osaan pelätä paljon konkreettisempia asioita kuin viimeksi.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat