Eilen tuli kylmää rättiä kasvoille, kun en kelvannut
miehelle jota olen tapaillut. Halusi vain ystävyyden. Olen rikki ja itkettää.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Äläpä jää roikkumaan, sydänsurut tulevat takaisin moninkertaisina ja moneen kertaan. Sulla on aikaa löytää ihan oikea kumppani <3
jään roilkuun , ystävänä.
Ja sen huomaa, että kun ihastus alkaa hiipua, niin miehen muutkin ominaisuudet (luonne jutut ja sellainen tietty läsnäolo) pidin mielettöminä ei enää tunnu oikeastaan miltään erityiseltä. Eli ne, joiden takia halusin sitä ystävyyttäkin, enkä menettää miestä. Joopa joo... Antaa mennä, ellei kohta muutu. Onhan se vähän nyt terästäytynytkin, kun alkaa huomata, etten mä enää ookaan niin perään. Huoh, kun se(kään) ei nyt riitä. Tarttis tehdä vähän enemmän nyt. Mutta minun itsetunnolle sekin, kun se edes vähän yrittää, tekee terää. Jooooh...kuinka säälittävää tämä onkaan. Jotkut naiset sen kun valitsee kivan miehen, rakastamisen?
32
Eikö se ole kamalan raskasta, ettei saa mieheltä sitä mitä haluaa? Itselläni ystävyys parisuhteen jälkeen on tullut vasta paljon myöhemmin, kun ne ihastuksen tunteet ovat menneet molemmilta ohi. Mulla on monta tällaista miestä ystävänä, mutta siinä vaiheessa kun toisella on romanttisia tunteita ja toinen ei sellaista kemiaa tunne, voi olo olla aika akward, mulla kokemusta molemmilta puolilta.
Tämä! Iän ja itsetunnon kartuttua olen oppinut, ettei kannata jäädä roikkumaan mahdottomiin ihmissuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Paska tunne, mutta ennen pitkää sen tajuaa, että yksikään mies ei ole kovin ihmeellinen. Vanhat ämmät sanoo, että yhdenkään miehen takia ei kannata itkeä, ja surullista on, että ovat oikeassa. Ne naiset, jotka silti itkevät, ovat lähinnä huonolla itsetunnolla varustettuja läheisriippuvaisia. Itsekin olin ennen sellainen, joten otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kamalan raskasta, ettei saa mieheltä sitä mitä haluaa? Itselläni ystävyys parisuhteen jälkeen on tullut vasta paljon myöhemmin, kun ne ihastuksen tunteet ovat menneet molemmilta ohi. Mulla on monta tällaista miestä ystävänä, mutta siinä vaiheessa kun toisella on romanttisia tunteita ja toinen ei sellaista kemiaa tunne, voi olo olla aika akward, mulla kokemusta molemmilta puolilta.
Ei, jos asennoituu oikein.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kamalan raskasta, ettei saa mieheltä sitä mitä haluaa? Itselläni ystävyys parisuhteen jälkeen on tullut vasta paljon myöhemmin, kun ne ihastuksen tunteet ovat menneet molemmilta ohi. Mulla on monta tällaista miestä ystävänä, mutta siinä vaiheessa kun toisella on romanttisia tunteita ja toinen ei sellaista kemiaa tunne, voi olo olla aika akward, mulla kokemusta molemmilta puolilta.
No on tietysti, mutta miten sen saa, jos ei tunne mitään miehiä kohtaan, jotka tulevat itse juttelemaan ja haluavat tutustua ja kaikkea? Ehkä koen heidät liian tungetteleviksi, en tiedä. Ja ei mulle yleensä edes tulla juttelemaan. En kiinnosta moniakaan miehiä, tai sitten tuntuu, että heti pitäis antaa niille seksiä, eikä niillä ole väliä sillä, miten ja mitä mä haluan, juu ei kiitos.
Että kyllä, kiitos, todellakin mielelläni ottaisin miehiltä sitä, mitä haluan.
32
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kamalan raskasta, ettei saa mieheltä sitä mitä haluaa? Itselläni ystävyys parisuhteen jälkeen on tullut vasta paljon myöhemmin, kun ne ihastuksen tunteet ovat menneet molemmilta ohi. Mulla on monta tällaista miestä ystävänä, mutta siinä vaiheessa kun toisella on romanttisia tunteita ja toinen ei sellaista kemiaa tunne, voi olo olla aika akward, mulla kokemusta molemmilta puolilta.
Mä luulin, että miehellä on minun suuntaani kemiaa, kun puhui kokeneensa sellaisia henkimaailman juttuja ja itse koin niitä hänen kanssaan (en kenenkään muun).
32
Mä en hänestä luovu olen jakanut niin paljob sellaista mutä muut ei tiedä.Kun tässä on hyvä ystävyyssuhfe jo kehittynyt niin olis hölmöä se lopettaa.ap
Meidän välillä ne henkimaailman jutut jatkuu. Siksi en oikeastaan aiokaan itse päättää vain väkivalloin mitä tässä tapahtuu, vaan katselen rauhassa. Jos tästä ystävyys kehittyy (se ei ole sellainen vielä, vaan minulla pettymys rakkaudessa ja hänellä en tiedä mikä) niin se olisi ehkä ihan ok, jos minua sitten alkaa häiritä se, että hän löytää jonkun niin voinhan sitten vetäytyä takavasemmalle. En halua (toivon ainakin, etten tee niin) ripustaa mitään hänen varaansa. Koska siinä saa satavarmasti pettyä. Sellainen persoonallisuus kyseessä. Mutta itseä on hyvä peilata tähän tyyppiin, en ole itsekään mikään upea, täydellinen kumppani ja nainen. Juuri se, millainen PEILI tämä ihminen on minulle on ollut aivan uskomatonta.
32
Yksi oivallus vielä. Minusta mies ottaa samalla lailla riskin että menettää sinut kun haluaa olla vain ystäviä, kuin että seurustellessa suhde menisi poikki. Koska tosiaan minusta tuo on hieman itsekästä siltä ei-ihastuneelta, jos on antanut ensin ymmärtää, että toinen saisi jotain saadakseen tämän ikään kuin satimeen (minulle kävi niin.) Eli nyt on minun vuoroni olla itsekäs, okei, ollaan vain ystäviä, mutta jos löydät jonkun niin voipi olla, etten enää olekaan ystäväsi. Ja syy tähän todella on se, että mes antoi ymmärtää enemmän saadakseen minut ihastumaan, se asia on päivän selvä.
Sorry, mutta sitä saa mitä tilaa.
32
Ootkohan tavannut mun exän..se punoo noita "ystävyyksiä" useiden naisien kanssa samaan aikaan ja aina vannoo kuinka ainutlaatuista se on
Vierailija kirjoitti:
Ootkohan tavannut mun exän..se punoo noita "ystävyyksiä" useiden naisien kanssa samaan aikaan ja aina vannoo kuinka ainutlaatuista se on
Voi olla :)
Ei tuu mitään. Ruoka ei maistu ja tuntuu pahalta :(
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa... Toivottavasti helpottaa jossain vaiheessa, olo tuntuu varmasti täyspaskalta. Itse kärsin päinvastaisesta tilanteesta, ottaa päähän niin älyttömästi. Kukaan mies ei halua olla ystäväni. Ainoastaan suhde (ja seksi) käy. Ihmettelen vähän tuotakin linjausta, kun miehet sanoo suoraan, ettei ne halua ystävyyttä ja että niillä on jo tarpeeksi ystäviä. Jos en kelpaa edes ystäväksi, niin miten voisin kelvata muutenkaan? Tarkoitan, että mulle suhde lähtee ystävyydestä, ja syvenee vasta siitä parisuhteeksi, jos syvenee. Mutta ystävyys ei käy, en ole kiinnostava ihmisenä, koska olen nainen.
Tämä on valitettavan raaka totuus meille miehille. Ystävien täytyy olla huomattavan paljon mielenkiintoisempia, kuin mahdollisen kumppanin. Ja tässä ei ole kyse siitä että olet nainen. Yksinkertainen syy tähän on, että meidän miesten on sen verran vaikeampi päästä parisuhteeseen. Ystävät saa sentään aina valita, ja jos joku ei ole tarpeeksi mielenkiintoinen siihen, niin sitten ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa... Toivottavasti helpottaa jossain vaiheessa, olo tuntuu varmasti täyspaskalta. Itse kärsin päinvastaisesta tilanteesta, ottaa päähän niin älyttömästi. Kukaan mies ei halua olla ystäväni. Ainoastaan suhde (ja seksi) käy. Ihmettelen vähän tuotakin linjausta, kun miehet sanoo suoraan, ettei ne halua ystävyyttä ja että niillä on jo tarpeeksi ystäviä. Jos en kelpaa edes ystäväksi, niin miten voisin kelvata muutenkaan? Tarkoitan, että mulle suhde lähtee ystävyydestä, ja syvenee vasta siitä parisuhteeksi, jos syvenee. Mutta ystävyys ei käy, en ole kiinnostava ihmisenä, koska olen nainen.
Tämä on valitettavan raaka totuus meille miehille. Ystävien täytyy olla huomattavan paljon mielenkiintoisempia, kuin mahdollisen kumppanin. Ja tässä ei ole kyse siitä että olet nainen. Yksinkertainen syy tähän on, että meidän miesten on sen verran vaikeampi päästä parisuhteeseen. Ystävät saa sentään aina valita, ja jos joku ei ole tarpeeksi mielenkiintoinen siihen, niin sitten ei ole.
Eli onko se siis hyvä juttu rttä mies tahtoo musta ystävän? Sellaisen jonka se kutsuu kaveribileisiin? Ap
Nyt kun tän asian on sulatellut, niin tietää että tää oli oikea ratkaisu.. tässä elämäntilanteessa molemmille patempi että ollaan hyviä ystäviä:) ap
Miten se kehitetään?