En muista olleeni "Äiti, kato"-lapsi. Onko muita?

Vierailija

En muista lapsuudestani olleeni Matti PikkuVanhasen tyyppinen "Äiti, kato!"-lapsi. Päin vastoin, muistan jo varhain olleeni vittuuntunut muiden lasten äitikato-mantroista. Ehkä asiaan vaikutti, että olin ainoa lapsi, eikä huomionkohdistusta tarvittu. Onko muilla samoja tuntemuksia?

Kommentit (4)

Vierailija

En ollut minäkään, mutta se johtui siitä, että äitiä ei kiinnostanut. Kodin siivoaminen oli hänelle paljon tärkeämpää. Lähistöllä ei asunut muita lapsia ja minulla on vain yksi sisarus, joten en edes kuullut toisten kyselyjä.

Vierailija

En muista itseni tai kenenkään muunkaan lapsena tuntemani olleen "äiti, kato!" -lapsi. Voi toki olla että en vain muista jos olen ollut joskus alle kouluikäisenä sellainen, jos "Äiti, kato!" -tilanteisiin ei ole liittynyt yhtään erityisen mieleenpainuvaa tilannetta.

Vierailija

Muistan kyllä alle kouluikäisenä ihmetelleeni, miksi ihmeessä äidin olisi pitänyt katsoa esimerkiksi tekemääni hiekkakakkua. Siinähän se on näytillä. Jotkut muut kyllä hokivat äitiä katsomaan. Ehkä itsetunto oli sen verran kehittynyt, ettei tuollaista tarvittu?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat