Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saada takaisin rentous elämään?

Vierailija

Minulla on tapahtunut viimeisen vuoden aikana suuria muutoksia elämässä. On ollut avioero, läheisen kuolema ja taloudelliset huolet. Nyt kaikki nämä vaikuttavat jo työhöni, tuntuu että alisuoriudun ja entinen minä on hukkunut jonnekin. Olen hoitoalalla ja olen aina pitänyt työstäni mutta nykyään tuntuu raskaalta. Kertokaa parhaat neuvonne miten vaikeissa elämäntilanteissa olette saaneet takaisin entisen minänne.

Kommentit (4)

Vierailija

Ei ole olemassa kuin vain tämä hetki. Menneisyyttä et kykene muuttumaan, tulevaisuuteen et voi vaikuttaa kuin vain ja ainoastaan tämän ainoan hetken aikana. 

Jos huomaat murehtivasi jotain asioita, niin mieti 1) kykenetkö tekemään asian hyväksi oikeasti jotain konkreettista nyt? 2) onko se asia oikeasti ratkaistavissa vai ei? 

Vierailija

Voi sua.  Sulla on nyt selvästi ollut niin rankkaa, että mitä jos olisit vähän armollisempi itsellesi? Ihmisellä on vain tietty määrä energiaa, ja jos isojen kriisien ja menetysten käsittely vie sitä, niin sitä ei vaan jää samalla tavalla kaikkeen muuhun kuten ennen.

Jos kuitenkin suoriudut töistäsi, ei haittaa vaikka et suoriudu niistä kuten ennen. Muutokset muuttavat myös sinua ihmisenä, ja ennen kuin pystyt orientoitumaan uuteen, mieli askartelee menneiden asioiden parissa. Jos susta tuntuu että olet jumissa ja hukassa ja jonkinlaisessa vaikeasti siedettävässä välitilassa elämässä, niin se vaihe vaan täytyy käydä läpi ennen kuin  mieli pystyy tavallaan jatkamaan eteenpäin elämässä. Mutta olet joka päivä menossa sitä kohti, jonain päivänä helpottaa. Sitä odotellessa huolehdi itsestäsi kuten huolehtisit potilaistasi, tee asioita joista saat voimaa ja joista tulet iloiseksi, ja sure kun siltä tuntuu. Älä vaadi itseltäsi liikoja,  koska noin isojen muutosten käsittely voi viedä pitkän ajan, ja sitä prosessia ei voi nopeuttaa.

Vierailija

Unohda sekä yhteiskunnan- että itse itseesi kohdistuvat ylipaineet. Teet sen minkä jaksat ja pystyt. Jos ei se riitä (vaativalle hoitoalalle), kannattaa varmaan ihan suoraan sanottuna hakea alkuun pieni auttava sairausloma ja samalla saada rauhallista aikaa asioiden setvimiseen ja elvytystä omaan jaksamiseen. Ei se ole mikään häpeä, kun miettii sitä, mitkä vaikutukset sillä on tulevaan. Voitko jutella jonkun luotettavan kanssa?

Mulla kuoli äiti keväällä, täytin pyöreitä (ikäkriisi), ja sitten menehtyi isäkin. Tyttärellä raastava ero, lapsensa oireilivat pahasti, masennustakin oli. Samaan syssyyn piti rakas koirakin lopettaa.

Pakko oli tarpoa ylös vaan, kun ei ollut muuta mahdollisuutta. Olin tyhmä, kun en vain jättänyt kaikkea ja levännyt itseäni kuntoon. Olisin paljon lyhyemmässä ajassa päässyt jaloilleni.

On ihmisiä, jotka selviytyvät, kunhan tekevät jotain koko ajan, toiset taas tarvitsevat kaikkinaisen nollauksen. Kumpi lienet?

Jokainen päivä on uusi ja toivottavasti eilistä parempi, jos optimistisena jaksaa olla. Itselleen voi antaa anteeksi, jos ei aina kykene. Suossa sitä rämpii joskus itse kukainenkin...Lisäksi pitää aina näyttää lastenlapsille iloista ja pirtsakkaa mumminaamaria, vaikka raskasta aika ajoin on.

Elinvoimaa! :)

KirkkoSisko
Seuraa 
Liittynyt1.2.2011

Olet saanut lohduttavia kommentteja, joihin yhdyn.

Vaikeiden elämäntapahtumien jälkeen sielu on karrella kuin metsäpalon jäljiltä. Kestää aikaa, että palaneesta maaperästä nousee uusia versoja. Et voi vaatia mitenkään itseäsi olemaan versoisen elinvoimainen heti. Kuitenkin toivot, että voisit rentoutua ja hellittää. Ajattelen tässä kolmea asiaa kohdallasi.

1) Hyväksyntä
Hyväksy se, mitä on tapahtunut, tosiasiana. Avioliitto on loppunut, olet menettänyt ihmisen. Näin on nyt käynyt. Elämä on tällaista. Hyväksyntä ei tarkoita, että ei olisi kipua tai surua, vaan sitä, ettei tappele enää vastaan. Näin kävi ja se on yksi raita elämäsi räsymatossa, sinun omaa elämääsi, sitä ainutkertaista ja arvokasta. Et ehkä koskaan enää ole ihan se sama entinen itsesi, mutta olet silti sinä. Sinussa on vain nyt uusia värejä.
2) Hoida
Tutustu itsessäsi siihen, mikä sinua hoitaa. Eri ihmisiä hoitaa eri asiat. Toinen voimaantuu luontokuvien ottamisesta, joku konserteissa käymisestä, kolmas piirtämisestä. Tutustu omiin itseilmaisun tarpeisiisi ja anna itsesi hetkittäin vain nauttia, sen kummemmin analysoimatta.  On päivänselvää, että arkisessa elämässäsi on paljon kuormittavia ja raskaita päiviä. Mutta jos niiden lomaan voit sälyttää edes pieniä, lyhyitä hetkiä joilla hoidat itseäsi. Se voi olla vaikka runojen lukemista samalla kun odottaa bussia pysäkillä tai hyvä leivos työpäivän jälkeen ennen kotiaskareita - lyhyetkin hetket, joilla 'paijaat' kulottunutta sielusi pintaa, voimistavat. Ne lisäävät tunnetta siitä, että vaikka elämä on sattumanvaraista, on jotain, johon voit vaikuttaa ja jota voit itsellesi tarjota.
3) Älä jättäydy yksin.
Juttele tuntemuksistasi, anna itsesi voimaantua vuorovaikutuksesta, dialogista. Yksin asioita pähkäilemällä helposti vajoaa jonnekin mutaan. Jos sinulla ei ole luontevia jutteluihmisiä, voit myös ottaa yhteyttä seurakuntasi diakoniatyöntekijään. Hän on puolellasi ja kuuntelee sinua tarvittaessa.
 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat