Pakko-oireinen työkaveri saa hulluksi!
Valittaa koko ajan kun on niin paljon töitä. Kai nyt on kun kontrollifriikki, pilkunnussija tekee kaiken täydellisesti. Meilit on niin pitkiä, ettei jaksa lukea. Tekee töitä 12 tuntia vuorokaudessa. Ihmettelee, että muut ei vastaa iltaisin. Vihaa lapsia, eikä ymmärrä että muilla on. Puhuu laihduttamisesta joka päivä. En ole kauhean timmissä kuosissa, joten koen sen loukkaavana! Puhuu rahasta joka päivä tunteja. Ei ole varaa siihen ja tähän kuulemma, mutta omistaa merkkilaukkukokoelman.Muut on miehiä ja en haluaisi loukkaantua, mutta että minä mieleni pahoitan joka päivä. Miten hillitsen itseni? En jaksaisi enää päivääkään!En jaksa kuunnella, enkä puhua koko tyypin kanssa kuin töistä!!!
Kommentit (19)
Voitte sitten oireilla yhdessä, se lähentää.
Siisteyden, järjestyksen ja täsmällisyyden arvostaminen ei suinkaan ole merkki pakko-oireisesta häiriöstä. Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä pakkoajatukset ja pakkotoiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä, vievät päivittäin enemmän kuin tunnin aikaa ja haittaavat huomattavasti oireista kärsivän jokapäiväistä elämää ja ihmissuhteita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Siisteyden, järjestyksen ja täsmällisyyden arvostaminen ei suinkaan ole merkki pakko-oireisesta häiriöstä. Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä pakkoajatukset ja pakkotoiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä, vievät päivittäin enemmän kuin tunnin aikaa ja haittaavat huomattavasti oireista kärsivän jokapäiväistä elämää ja ihmissuhteita. Ap
Oliko tämä nyt aplle osoitettu viesti vai apn perustelu tuolle diagnoosille?
Kyllä 12 tuntia töitä ilman ylityökorvauksia vaikuttaisi ainakin minun mielestä pakko-oireiselta.
ei ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 12 tuntia töitä ilman ylityökorvauksia vaikuttaisi ainakin minun mielestä pakko-oireiselta.
ei ap
Millä logiikalla?
Ihmisellä täytyy olla muutakin elämää kuin työ. Työ ei voi täyttää perheen, ystävien ja vapaa-ajan paikkaa.
6.
Niin. Jos ei ole ystäviä, ei halua vapaa-aikaa. Yksinkertaista.
Asialle täytyy tehdä jotain, jos ei ole ystäviä ym. Liika työnteko ei auta!
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä täytyy olla muutakin elämää kuin työ. Työ ei voi täyttää perheen, ystävien ja vapaa-ajan paikkaa.
6.
Tokihan pelkkä työnteko ilman sosiaalista elämää johtaa juurikin tuollaiseen käytökseen, mitä ap tuossa kertoi eikä se ole hyväksi ihmiselle. Ei se silti pakko-oireisuutta ole.
pakko-oireisuutta tai ei, paskantärkee ihminen selvästikin. Elää työlle, koska muuta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä täytyy olla muutakin elämää kuin työ. Työ ei voi täyttää perheen, ystävien ja vapaa-ajan paikkaa.
6.
Miksi? Suomalaiset olemme laiskoja siksi maamme on hädässä!
Ihmiset on tehty työtä varten ja työ ihmisiä varten, ilman työtä elämästä tippuu pohja pois ja kaikki menettää merkityksen.
Kyllä nykyään voisi siirtyä 10 tunnin työpäiviin ja sitten olisi kaksi 10 minutin kahvitaukoa ja lisäksi 20 minutin ahtamistauko eli ruokailu. Joten kokonaispäivä olisi 10 tuntia 40 minuttia. Viikossa pitää olla 6 työpäivää.
Lomat viikko kesällä ja jouluna 2 päivää.
Työnarkomania ei ole sama asia kuin pakko-oireisuus. Itsellä on pakko-oireinen häiriö eikä työ kiinnosta, ei täydellisyys eikä siisteyskään. Lähinnä on pakkotoimintoja (tavaroiden pakonomaista koskettelua, silmien ja kasvojen vääntelyä jne.) sekä pakkoajatuksia (tiettyjen sanojen tai lauseiden toistelua jatkuvasti).
mitä siis tehdä kun jonkun käytös ärsyttää? AP
Vierailija kirjoitti:
mitä siis tehdä kun jonkun käytös ärsyttää? AP
Eipä siihen muu auta, kun purra hammasta ja laskea kymmeneen. Tietenkin voit sille mainita asioista, mutta siitä voi sitten mennä meno vielä ärsyttävämmäksi.
Heitä piikkejä siitä ettei ehdi saamaan töitä tehtyä tavallisen työpäivän puitteissa. Kauhistele ääneen miten myöhään maileja on lähetelty, mene huolestuneena kysymään että onko työkuormaa liikaa tai puhu asiasta esimiehellesi. Toimii.
me olemme molemmat esimiehiä. Ei oikein toimi. Ap
Vaihda työpaikkaa. Mulla oli samanlainen tilanne, työkaveri oli äärettömän ahdistava. Teki vuorokauden ympäri töitä ja oletti että muutkin tekevät, nalkutti ihan kaikesta, määräili jne. Viisi vuotta kärsin hermoromahduksen partaalla, löysin viimein uuden työpaikan ja nyt olen aivan äärettömän onnellinen ihanista rennoista työkavereista!
Millä logiikalla olet diagnosoinut hänet pakko-oireiseksi?