Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Onkko ok? Saa perustella vapaasti :).

Itse pyrin selvittämään Raamatun sanomaa aina kun on ylimääräistä aikaa, eikä ole muut hullutukset mielessä.

Jonkin verran tulee silloin tällöin tutkiskeltua muitakin uskontoja, kyseisen uskontoa harjoittavan kansan uskonnon filosofiaa, kulttuuria, tapoja ja uskonnon historiaa tietenkin.

Kannattaa tosin olla vahva omassa uskossaan, joka meille kristityille on tietenkin kristinusko ja Raamattu; ennen kuin alkaa syvällisemmin perehtymään muihin uskontoihin, itselläni olleet pääosin pintaraapaisuja.

  • ylös 2
  • alas 7

Kommentit (19)

Vierailija

Kohta tulee taas ateistit saarnaamaan vaaleanpunaisista elefanteista, joulupukista ja spagettihirviöstä. Voi kumpa minäkin kuuluisin tuohon älyllisesti ylivertaiseen porukkaan.

T: Hihhuli

Vierailija

Uskonnot harvoin saavat mitään hyvää aikaiseksi ja ihmisten henkilökohtainen usko on minulle yhdentekevää, kunhan eivät lärpätä siitä muille ilman pyyntöä.

  • ylös 10
  • alas 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kaikki uskonnot ovat vastenmielisiä ja tarpeettomia konstruktioita, joiden pääasiallinen tarkoitus ainakin nykymaailmassa on viedä heikkolahjaisilta idiooteilta rahat/kontrolloida näitä.

Kaikki uskikset ovat vastenmielisiä, moraalittomia, väkivaltaan taipuvaisia idiootteja, jotka ovat juuri ja juuri oppineet, ettei sisällä saa tehdä jätöksiään lattialle.

  • ylös 10
  • alas 5
Vierailija

Mua kiinnostaa uskonnot ja niiden vaikutus kulttuuriin, vaikka en itse mihinkään uskontokuntaan kuulu tai ees halua kuulua.

Ei mulla varsinaisesti mitään oo uskovaisia tai uskontoja vastaan, ainakaan jos pysytään maltillisuuden rajoissa.

Vierailija

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Tuo on toki aivan totta. Tarkoitin lähinnä vallankäyttöä, jota perustellaan uskonnolla. 

Vierailija

Ihan rehellisesti sanottuna, jos keskustelukumppanini kertoo olevansa uskossa, pidän häntä samantien vähemmän älykkäänä ihmisenä. Ihmisenä, joka haluaa selittää maailman pahuudet jonkun kuvitellun hahmon tekoina ja että kaikella on muka tarkoituksensa. Ylipäätään uskonnot ovat saaneet maailmassa niin paljon pahaa aikaan. Aivopestään ja hyväksikäytetään ihmisiä ja tapetaan viattomia. Oi miten niin kovin pyhää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Uskontoihin liitettynä vallankäyttö on siinämielessä hankalampaa, että ihminen saa siirrettyä kaiken vastuun vallanpidosta jollekin näkymättömälle taholle.

Vierailija

En välitä... kunhan kaiken maailman fundamentalistit eivät tuputa homovastaista ja sovinistista propagandaansa minulle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Uskontoihin liitettynä vallankäyttö on siinämielessä hankalampaa, että ihminen saa siirrettyä kaiken vastuun vallanpidosta jollekin näkymättömälle taholle.

Ei tuo eroa mitenkään ns. maallisesta vallankäytöstä. Aina löytyy joku suurempi taho, joka velvoittaa ja jolle se viimekätinen vastuu siirretään, oli se sitten Isänmaa, esimies, Isä Aurinkoinen tai Jahve. Kuuluisa Milgramin koe liittyy tähän. Jos auktoriteetti antaa luvan, niin ihminen on valmis vaikka tappamaan ja päästää sadistisimmat luonteenpiirteensä esiin, koska vastuu ei ole enää itsellä. Että sikäli uskonnot ei ole tässä asiassa mitenkään pahempia.

Vierailija

Mun usko alkaa olla mennyttä. Seurakunta, kirkko ei pidä huolta omistaan silloin kun tulisi. Toivoin lähiomaiselle siunaustilaisuutta ennen tuhkausta, eräät suvun jäsenet eivät sitä halunneet, ja minä joudun sitten vain nostamaan vain kädet ilmaan. Tää on niin törkeetä ettei ennen ole ollutkaan. 

Pohdin vakavasti eroamista kirkosta tämän vuoksi, ja kyllä haluan itselleni siunaustilaisuuden ennen tuhkausta, vaikka kappelin vuokra onkin (tällä hetkellä) melkein 400 ei kirkkoon kuuluville. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Uskontoihin liitettynä vallankäyttö on siinämielessä hankalampaa, että ihminen saa siirrettyä kaiken vastuun vallanpidosta jollekin näkymättömälle taholle.

Ei tuo eroa mitenkään ns. maallisesta vallankäytöstä. Aina löytyy joku suurempi taho, joka velvoittaa ja jolle se viimekätinen vastuu siirretään, oli se sitten Isänmaa, esimies, Isä Aurinkoinen tai Jahve. Kuuluisa Milgramin koe liittyy tähän. Jos auktoriteetti antaa luvan, niin ihminen on valmis vaikka tappamaan ja päästää sadistisimmat luonteenpiirteensä esiin, koska vastuu ei ole enää itsellä. Että sikäli uskonnot ei ole tässä asiassa mitenkään pahempia.

Uskonnon varjolla on huomattavasti helpompi alistaa ihmisiä tahtoonsa. Senhän näkee jo vuosisatoja jatkuneissa perinteissä. Valtiovallat ja muut sadistiset vallankäyttönmuodot tuppaavat murenemaan säännöllisin väliajoin.

Tuossa Milgramin kokeessahan todetaan myös, että ihminen voi oppia vastustamaan auktoriteettia. Tätä vastustusta ei välttämättä tapahdu uskonnoissa niin suuressa määrin, koska auktoriteetti on jotain TÄYSIN näkymätöntä ja koskettamatonta.

Vierailija

Uskonnot ovat eräänlainen välitila. Kun yliluonnollisista asioista on vähän tietoa pyritään luomaan käsitys asioista, mutta käytännössä usein vain glorifioidaankin maallisen koulukunnan hyveitä ja dogmeja.

Todellinen hengentie on asioiden kohtaamista objektiivisesti silloinkin kun ei olla enää tuttujen aistimusten kanssa tekemisissä. Jumala tai lähde pitäisi kokea suoraan, eikä tulkinnan kautta. Kaikki on lopulta yhtä mitä täällä nähdään. Yksilö On osa laajempaa kokonaisuutta, eikä erillinen ihan sillä lailla kun luulemme. Materialismi ja ateismi on uskontoja, jotka olettavat kaiken tulevan jo silmillemme.

Ihmiset on hyvin helppo saada monin eri tavoin uskomaan omaan valovoimaansa. Oikeasti koko ihmiskuntamme on aika tavalla eristyksissä, eikä sillä omalla uskolla tai materialismilla ole valtaaa sitten kun sielu lähtee liikkeelle ja kehosta aika jättää. Joskaan ei se myöskään tarkoita sitä, että kuoleman hetkellä kaikki valaistuisivat ja muuttuisivat korkeiksi olennoiksi. Elämä on oppimista varten.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Uskontoihin liitettynä vallankäyttö on siinämielessä hankalampaa, että ihminen saa siirrettyä kaiken vastuun vallanpidosta jollekin näkymättömälle taholle.

Ei tuo eroa mitenkään ns. maallisesta vallankäytöstä. Aina löytyy joku suurempi taho, joka velvoittaa ja jolle se viimekätinen vastuu siirretään, oli se sitten Isänmaa, esimies, Isä Aurinkoinen tai Jahve. Kuuluisa Milgramin koe liittyy tähän. Jos auktoriteetti antaa luvan, niin ihminen on valmis vaikka tappamaan ja päästää sadistisimmat luonteenpiirteensä esiin, koska vastuu ei ole enää itsellä. Että sikäli uskonnot ei ole tässä asiassa mitenkään pahempia.

Uskonnon varjolla on huomattavasti helpompi alistaa ihmisiä tahtoonsa. Senhän näkee jo vuosisatoja jatkuneissa perinteissä. Valtiovallat ja muut sadistiset vallankäyttönmuodot tuppaavat murenemaan säännöllisin väliajoin.

Tuossa Milgramin kokeessahan todetaan myös, että ihminen voi oppia vastustamaan auktoriteettia. Tätä vastustusta ei välttämättä tapahdu uskonnoissa niin suuressa määrin, koska auktoriteetti on jotain TÄYSIN näkymätöntä ja koskettamatonta.

Mitä perinteitä tarkoitat? Häitä ja ristiäisiä vai? Samalla tavalla aineettomia on kaikkien ideologioiden pyhät ihanteet joiden vuoksi kuollaan. Oman kulttuurin säilymisen puolestahan fundamentalistimuslimitkin pääasiassa riehuu (länsimainen suuri Saatana tulee heidän tontilleen). Sama motiivi on nähtävillä ironisesti Suomen mamukritiikoillakin. Ihmiset käyttäytyy pelokkaina irrationaalisesti, eikä siinä silloin tarvita mitään uskontoa perustelemaan oma toiminta, vaikka sellaisesta apua voi ollakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut kiinnostunut uskosta ja uskonnoista. Olen perehtynyt hyvin useampaankin, Raamatunkin lukenut kannesta kanteen neljä kertaa. Minusta jokainen usko on oikea siihen uskovalle. Uskon tärkein tehtävä on antaa voimaa, luottamusta elämään ja mielenrauhaa. Uskonnoissa ikävä piirre on vallankäyttö. Sen vuoksi en voisi itse koskaan kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, jossa papisto tms määrittelee, miten pyhiä kirjoja tai kertomuksia pitää tulkita. 

Vallankäyttö ei sinällään liity uskontoihin, sillä sitähän harjoitetaan ihan kaikissa ihmisten yhteisöissä ja järjestöissä.

Uskontoihin liitettynä vallankäyttö on siinämielessä hankalampaa, että ihminen saa siirrettyä kaiken vastuun vallanpidosta jollekin näkymättömälle taholle.

Ei tuo eroa mitenkään ns. maallisesta vallankäytöstä. Aina löytyy joku suurempi taho, joka velvoittaa ja jolle se viimekätinen vastuu siirretään, oli se sitten Isänmaa, esimies, Isä Aurinkoinen tai Jahve. Kuuluisa Milgramin koe liittyy tähän. Jos auktoriteetti antaa luvan, niin ihminen on valmis vaikka tappamaan ja päästää sadistisimmat luonteenpiirteensä esiin, koska vastuu ei ole enää itsellä. Että sikäli uskonnot ei ole tässä asiassa mitenkään pahempia.

Uskonnon varjolla on huomattavasti helpompi alistaa ihmisiä tahtoonsa. Senhän näkee jo vuosisatoja jatkuneissa perinteissä. Valtiovallat ja muut sadistiset vallankäyttönmuodot tuppaavat murenemaan säännöllisin väliajoin.

Tuossa Milgramin kokeessahan todetaan myös, että ihminen voi oppia vastustamaan auktoriteettia. Tätä vastustusta ei välttämättä tapahdu uskonnoissa niin suuressa määrin, koska auktoriteetti on jotain TÄYSIN näkymätöntä ja koskettamatonta.

Mitä perinteitä tarkoitat? Häitä ja ristiäisiä vai? Samalla tavalla aineettomia on kaikkien ideologioiden pyhät ihanteet joiden vuoksi kuollaan. Oman kulttuurin säilymisen puolestahan fundamentalistimuslimitkin pääasiassa riehuu (länsimainen suuri Saatana tulee heidän tontilleen). Sama motiivi on nähtävillä ironisesti Suomen mamukritiikoillakin. Ihmiset käyttäytyy pelokkaina irrationaalisesti, eikä siinä silloin tarvita mitään uskontoa perustelemaan oma toiminta, vaikka sellaisesta apua voi ollakin.

Otetaan vaikka esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset ja heidän ehkäisykieltonsa. He eivät tietenkään näe sitä kieltona vaan jumalan tahtona. Tämän vuoksi he synnyttävät äärirajoilla jopa yli kymmenen lasta, jonka jälkeen kroppa ei yksinkertaisesti enää kestä. Samassa menee mielenterveys.

Jos taas valtiovalta asettaisi ehkäisykiellon, se olisi täysin eri asia. Ihmisen on huomattavasti helpompi hahmottaa, että valtiovalta ei välttämättä olekaan hyvä ja sortaa ihmistä. Ihminen ei tässä tilanteessa myöskään välttämättä syyllistä itseään niin paljon, jolloin seuraukset ihmisen psyykkeelle on mahdollisesti pienemmät.

Vierailija

Näen uskonnot enimmäkseen positiivisina asioina. Itselle usko tuo mielenrauhaa ja Taivastoivon, ja vaikeidenkin asioiden anteeksi antaminen on ollut minulle kohtuullisen helppoa (verrattuna ei-uskoviin ystäviini), koska koen saaneeni itsekin Jumalalta toisten uskovaisten välityksellä niin paljon anteeksi.
.
Vaikka uskonkin oman uskontoni olevan ainoa oikea tapa uskoa ja päästä Taivaaseen, niin en kuitenkaan halveksi toistenkaan uskoa/vakaumusta.
.
Monissa uskonnoissa tapahtuu myös ikäviä asioita. Oikea usko ei kuitenkaan oikeuta väkivaltaa. Vaikka myös omassa uskonyhteisössäni on tapahtunut hirveitä asioita, joita olemme lehdistä lukeneet, se ei horjuta omaa uskoani. Väkivalta ym. on synnin seurausta, ei uskon! Se, etteivät kaikki uskonyhteisööni nimellisesti kuuluvat henkilöt oikeasti elä/pyri elämään Jumalan tahdon mukaisesti, ei tee minun uskostani väärää. Lehdet vain helposti yleistävät pienen porukan teot koko yhteisöä koskeviksi. Nämä samat henkilöt toimisivat mitä todennäköisimmin yhtä hirveästi aivan riippumatta siitä, sanovatko muka kuuluvansa johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai eivät.
.
Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa uskomisestaan/"uskomattomuudestaan" riippumatta. Ei ole keneltäkään pois, vaikka minä uskonkin, joten toivon, että myös minua kunnioitetaan siinä missä muitakin ihmisiä.

Vierailija

Olen ateisti, ja haluaisin sekulaarisen yhteiskunnan. Mulla ei oo mitään uskovia vastaan tietenkään, jokainen saa puolestani uskoa mihin huvittaa, kunhan se ei millään tavalla sekaannu lakiin, politiikkaan tai mihinkään sen uskonnon ulkopuoliseen asiaan. Pitkä on matka...

Sisältö jatkuu mainoksen alla