Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rakenneultrassa poikkeavia mittoja :((
20.10.2015 |
Elikkäs, meillä oli eilen rakenneultra, ja viikkoja on 20+4. Pelkäsin ja jännitin ultraa kauheasti, vaikka ajattelin että ihan turhaan. Kaikki olikin muuten aivan niin kuin pitääkin, paitsi että reisiluut ylsivät nipinnapin tarvittaviin mittoihin, ja olkavarren luut taas jätättivät melkein 2 viikkoa :( Sovittiin että menemme käymään jatkotutkimuksissa, ja saimmekin ajan heti keskiviikolle (huomenna). Ultraaja kertoi ettei nyt mitään syytä huoleen vielä ole, kunhan mittaillaan ensin uudestaan, ja otetaan mahdollisia näytteitä kromosomipoikkeavuuksien varalta. Sanoi myös, ettei meidänkään kohdalla ole näköjään pituudella mässäilty :D
Itkuhan siitä kuitenkin kotimatkalla tuli, eikä eilisestä ole juuri muita muistikuvia. Tietysti sitä pelkää pahinta, vaikka toisaalta haluaa uskoa kaiken olevan kunnossa. Yritän tässä jatkuvasti keksiä järkeviä syitä noille mitoille, kuten ettei raskaus olisikaan vielä näin pitkällä, ja että olemme poikaystäväni kanssa molemmat sukuinemme hyvin lyhyitä. Alkuraskauden seulassakin saimme kromosomipoikkeavuuksien riskille 1:14000.
En vain saa nukutuksi, ei ole nälkä ja päätä särkee jatkuva murehtiminen :( Onko muita samaan tilanteeseen joutuneita/ tällaisesta säikähdyksellä selvinneitä/rohkaisevia kommentteja? Olisin kiitollinen vastauksista.
Kommentit (27)
Meillä myös tuli rakenneultrassa poikkeavia mittoja (viikkoihin nähden liian pieniä). NT-ultrassa mitat olivat olleet normaalit, nyt ne jätättivät kahdella viikolla. Yhden kontrollin sain parin viikon päähän, jolloin kasvua oli tullut "normaalia" vauhtia mutta mitat jätättivät edelleen parilla viikolla. Loppuraskaudessa kävin vielä uudestaan muutaman kerran ultrassa. Ja aina kasvua oli tullut vähän, mutta riittävästi.
Alle 3kg tyttö syntyi viikoilla 41+3. Mitään syytä pieneen kokoon ei löytynyt, oletus on että hän vain on luonnostaan hieman pienehkö. Nyt on kohta 1v, ja kasvaa hitaasti mutta varmasti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ihan vastaava tilanne ja ihan normaali lapsi syntyi! Me vanhemmat ei pitkiä olla eikä siis ole odotettavissa että lapsetkaan olisi. Silti siitä nousee kauhea haloo jos vauvan reisiluut eivät ole tulevan mallin reisiluun pituisia! Eli turhaa huolta ja pelottelua tuo, 2 viikkoa jos nuo pitkät luut tulee jäljessä niin se ei vielä paljoa ole. Mutta on se inhottavaa että raskausaikaan aiheutetaan tuollaista turhaa huolta!
Ultratulokset on just niin luotettavia kun on ultratutkimuksen suorittajan kokemus. Älä nyt vielä mene asioiden edelle.
Minusta ap:lla on täysi oikeus ja syy olla huolissaan. Jokaiselle oma lapsi on tärkein ja jokainen toivoo että lapsella on kaikki hyvin. En ymmärrä tuota edellistä kommentoijaa. Jos ei ole mitään asiallista sanottavaa, niin miksi sanoa mitään? Todennäköisesti lapsellesi on kaikki hyvin. Yhden neuvon haluaisin antaa: pysy poissa googlesta. Oikean neuvon antaa asiantuntija, ei satunnainen netinkäyttäjä jolla lyhyt reisiluu tarkoitti jotain todella ikävää. Tule kertomaan mitä selvisi.
Mullakin kontrolliultrassa rv 40+0 lääkäri alkoi mesoamaan, että voi hyvänen aika miten pieni tämä vauva on, eikö kukaan ole huomannut aikaisemmin. Oli todella huolissaan ja synnytys käynnistettiin. Pikkuinen poikamme oli mitoiltaan 51cm ja 3800g... On syntymästään asti ollut todella hoikka, ollut sitä myös kohdussa joka ehkä aiheutti väärät tulokset kun tietokone arvioi vauvan koon.
Älä ole huolissasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli. Minä olin kuulemma itse koko raskauden ajan mittojen suhteen ainakin 2 viikkoa jäljessä ja synnyin täysiaikaisena ja alle 2kg painoisena. Nykyisin oon täysin normaali 159cm pitkä nainen. Johtui vain siitä, että olin vääntänyt kääntyillessäni napanuoran umpisolmulle ja sain vähän heikosti ravintoa. Pitempihän musta olis varmasti tullut jos olisin saanut kunnolla ravintoa, mun isä on 190cm ja äiti 170, mutta siis pointtini on, että ne mitat ei välttämättä tarkoita mitään poikkeamaa missään.
Meidän lapsella havaittiin rakenneultrassa myös poikkeamia. Hänellä oli nähkääs suhteettoman suurikokoinen penis, jonka on ilmeisesti isältään perinyt. Luulivat hormoonihäiriöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EX-mieheni syntyi hyvin pienikokoisena, hänellä oli joku ravinnonsaantiongelma.Lääkärin ennuste oli lohduttava. Poika jää pienikokoiseksi mutta älyltään on normaali. Eksäni nauroi tuota ennustetta, että kävikin päinvastoin. Pituutta tuli 185 cm. ei siinä älyssäkään suurempia vikoja ollut, kunhan nyt vitsaili.
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli. Minä olin kuulemma itse koko raskauden ajan mittojen suhteen ainakin 2 viikkoa jäljessä ja synnyin täysiaikaisena ja alle 2kg painoisena. Nykyisin oon täysin normaali 159cm pitkä nainen. Johtui vain siitä, että olin vääntänyt kääntyillessäni napanuoran umpisolmulle ja sain vähän heikosti ravintoa. Pitempihän musta olis varmasti tullut jos olisin saanut kunnolla ravintoa, mun isä on 190cm ja äiti 170, mutta siis pointtini on, että ne mitat ei välttämättä tarkoita mitään poikkeamaa missään.
Kylläpäs olet ollut pieni kun alle 2kg täysaikaisena! Sinun tapauksessahan raskaudessa on kuitenkin ollut poikkeama, kun ravinnon ja hapensaanti on vaikeutunut. Ihan uteliaisuuttani kysyn, uskotko että tuo on vaikuttanut jotenkin muutenkin kuin vain pituuteesi? Onko sinulla oppimisvaikeuksia/lukihäiriötä, sairauksia (astmaa, allergioita...), neurologisia ongelmia (epilepsiaa, migreeniä...) tms?
t.ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sanottiin myös että tulee todella pieni vauva. Hyvä jos kolmeen kiloon päästään kun minä olen niin pieni ja hoikka. (kätilö sanoi lasketun päivän aamulla kun kävin synnärillä) Samana iltana takaisin ja lapsi syntyi. 55cm ja 4590g. :D
Tehtiin sokerirasitus mutta ei ollut sellaisia.
Hyvä oli heidän painoarvio.
Ei noita ultria pitäisi tehdä. Turhaa huolta. Jos jotain on, niin eihän sille mitään voi vaikka kuinka ultrattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai säikäyttää, mutta koita ottaa rauhallisesti. Ilmeisesti muuten oli rakenteet kunnossa?
Meillä oli esikoinen np-ultrassa 6 päivää pienempi kuin menkoista laskettuna ja rakenneultrassa vielä "pieneni" kahdella päivällä. Syntyi viikolla 41+0, painoi hiukan alle 3200g ja pituutta 51cm. Pienihän tuo on vielä näin 2-vuotiaanakin, mutta tasaisesti kuitenkin kasvaa.
Nyt toinen oli np-ultrassa 5 päivää pienempi kuin menkoista laskettuna ja taas rakenneultrassa tämäkin pieneni viidellä päivällä. Nyt on menossa rv 31 ja kontrolliin olen menossa viikon päästä, aivan kuin esikoisestakin kävin pariin kertaan kun vauva oli niin pieni.
Minä olen olen alle 160cm ja mies vähän vajaa 180cm, että ei mekään mitään hujoppeja olla. Sitäpä on kaikki ammattilaisetkin sanoneet, että varmasti on vain geeneissä pienikokoisuus.
Tekin ilmeisesti olette pienikokoisia, joten se voi olla syynä. Tsemppiä!
Kiitos rohkaisevista kommenteista! Ja anteeksi jos sain ensimmäisen vastaajan hiilloksiin. En tarkoittanut, etteikö lyhytkasvuinen tai kromosomeiltaan poikkeava vauva voisi elää inhimillistä elämää, tai etteikö tällainen lapsi olisi minulle rakas. Toivon vain, että kaikki olisi hyvin, ja että lapsi olisi terve, niin että voisi elää mahdollisimman "normaalia" elämää :)
Tänään kävimme tosiaan jatkotutkimuksissa, ja ultrauksen suorittanut lääkäri vaikutti hirveän mukavalta. Katsoi todella tarkaan kaikki rakenteet, eikä elimissä tai muualla luustossa näkynyt mitään poikkeavaa :) Nyt ilmaisi sitten reisi- ja olkavarren luiden tilanteen niin, että ovat kiikun kaakun siinä rajoilla vastaamaan viikkoja. Eli hieman jäävät alle, mutta eivät paljoa. Päädyimme kuitenkin ottamaan lapsivesipunktion, jonka tulokset ehtivät valmiiksi jo parin viikon sisällä :)
Mieli on jo paljonpaljon parempi, ja rauhallisempi. Nyt on kaikki tutkimukset tehty, ja ehkä on parempi koittaa vähän vetää henkeä nämä parisen viikkoa :) Tämä on siis ensimmäinen lapsemme, ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, että sitä vain on kauhean huolissaan tällaisissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa!
Eilen kyselin noita lapsivesipunktion tuloksia malttamattomana, ja olivathan ne jo tulleetkin :) Alustavassa seulonnassa ei löytynyt mitään normaalista poikkeavaa, ja kuulemma hyvin todennäköisesti myös myöhemmin selviävät harvinaisemmat kehityshäiriöt antavat negatiivisen tuloksen. Seulonnasta soittanut täti sanoikin että meille on tulossa varmaankin vain tavallista sirompi Poika :D
Ja mitenkäs sitä nyt isompaa lapsesta saadaan, kun on pienet tarpeet mistä tehdä :)
Lapsenhankintapuuhissa on semmoinen riski, että ihan mitä vaan voi sattua. Edes se ultra tai kromosomitutkimus ei kerro kaikkea, eikä ole mikään vakuutus mistään. Sukulaiselle syntyi aivan terve lapsi, joka on nyt sairauden jälkeen vammainen.
Ultrat on hyviä siinä mielessä, että jos tietää varmuudella lapsen olevan vammainen, syntyvän hyvin sairaana ja tuskaisena tai tietää lapsen olevan elinkelvoton, niin voi valmistautua asiaan, mutta jossain määrin pidän niitä myös rodunjalostuksena, kun miettii miten maailmalla valitaan lapsen sukupuolta niiden avulla.....
Mainittiinko teille että punktiossa on keskenmenoriski? Itse en ikinä suostuisi siihen.
Eihän se lapsivesipunktio tosiaan kaikkia kromosomimuutoksia näytä. Mutta kaikkea vaan ei voi selvittää. Siihen on tyydyttävä. Joskus tuntuu, että turhaa huolta vaan kaikki seulonta nykyisin tuottaa, kun aina kuitenkin jää epävarmuus. Voisiko sitä vaan odottaa rauhassa ja luottaa siihen, että hyvin menee.
Noissa ultrissakin on virhemarginaali olemassa ja ultraajan "käsiala" vaikuttaa myös. Me käytiin ihan loppuraskaudessa aamulla ultrassa missä lapsivettä oli normaalisti, mutta vauva oli hälyttävän pieni, joten meidät lähetettiin käyrille kattomaan miten vauva reagoi supistuksiin. Käyrät olivat ok, mutta ne halus ultrata vielä, joten n. 10 tuntia ensimmäisen ultran jälkeen olin taas ultrassa. Tulos oli, että vauvan koko on ihan normaali, mutta lapsivettä on huolestuttavan vähän.
Vierailija kirjoitti:
Noissa ultrissakin on virhemarginaali olemassa ja ultraajan "käsiala" vaikuttaa myös. Me käytiin ihan loppuraskaudessa aamulla ultrassa missä lapsivettä oli normaalisti, mutta vauva oli hälyttävän pieni, joten meidät lähetettiin käyrille kattomaan miten vauva reagoi supistuksiin. Käyrät olivat ok, mutta ne halus ultrata vielä, joten n. 10 tuntia ensimmäisen ultran jälkeen olin taas ultrassa. Tulos oli, että vauvan koko on ihan normaali, mutta lapsivettä on huolestuttavan vähän.
Ja synnytys siis käynnistettiin tuon vähäisen lapsiveden vuoksi.
Alue: Aihe vapaa
No hyvänen aika, nainen! Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Että lapsi on lyhytkasvuinen tai kehitysvammainen? Niin voi käydä ihan jokaisessa raskaudessa, sattumaa elämä vain on. Et voi tehdä mitään, millä estäisit sen, mikä on tullakseen. Teille voi syntyä myös täysin terve ja vammaton lapsi. Meidän neljäs lapsi oli sekä rakenneultrassa että viimeisessä ultrassa hiukan keskimääräistä pienempi. Syntyi pari viikkoa etuajassa ja oli 45 cm ja alle 3 kg. Todennäköisesti ei saanut kohdussa riittävästi ravintoa johonkin istukkaan liittyvästä syystä. Pienikokoinen on edelleen, kohta vuoden. Tomera kävelijä ja äidin rakas. Ei ole mitään syytä, miksei hän saisi olla pieni. Sitä paitsi meille olisi kelvannut myös lyhytkasvuinen tai vammainen lapsi. Eniten pelkäsin, että jos vauva kuoleekin, jos ei saa tarpeeksi ravintoa masussa jne. Tutustuin toiseen äitiin, jonka vauva oli kasvanut hitaasti. Hänellä syynä korkea verenpaine. Lapsensa syntyi käynnistyksellä melko paljon etuajassa noin 2-kiloisena. Iloinen temmeltäjä hänkin, tarmoa täynnä. Kehitys ok, jos verrataan lasketun ajan mukaan. Sinun kannattaa nyt rauhoittua!