Yksinäiset kotiäidit/kotirouvat?

Vierailija kirjoitti:

Just tuon takia en kadehdi varakkaita, kapeuttaa melkein väistämättä elämänpiiriä. Olisko mahdollista tutustua juurikin puistoissa, treffata kahviloissa ja lenkillä, jne? Vasta tooooosi hyviä tuttuja kutsua kylään? Pakko myöntää että mullekin voisi olla vaikeaa tutustua kovin varakkaaseen mammaan vaikka olisi mukavakin, ei kateudesta, vaan siksi että ehkä huolehtisin vähän katsotaanko vinoon kun itse oon enemmän downsiftaaja, ja mun vähäiset omistuksetkin on sijoituksissa joten näytän sitä köyhemmältä. Monella meistä itsetunto on vähän huonompi kuin toivoisi.

Siinä se onkin, että jos pihtaat uudelta tuttavaltasi sen tiedon, että asut tosi hienosti ja että varakkuuttanperheestä löytyy, niin tämä uusi tuttava kokee tulleensa huijatuksi... Asia pitäisi periaatteessa saada joten vihjailtua hienovaraisesti......

//sara

Itse en saa kavereita vaikka olen köyhä kotirouva eli köyhyyskään ei auta.

Entä jos paukaisis vaan puolhuumorilla että onneks tuota pätäkkää löytyy niin en joudu kokkaamaan tms? Eh, aika huono mutta kieltämättä en osaa auttaa kun tuota ongelmaa ei ole, toki omakin elämäntyyli jossain määrin normaalista poikkeava mutta näinpäin se on ehkä kuitenkin helpompaa. . Kaiholla kyllä joskus muistelen opiskeluaikoja, silloin ei vielä materialla ollut niin merkitystä. 19