Ärsyttävää kun on niin harvinainen nimi. Haluan siitä eroon!!!
No, etunimeni on erittäin yleinen mutta sukunimeä löytyy vain muutamalta tästä maasta eli etunimi-sukunimi yhdistelmäni on täysin uniikki.
Olisin paljon mielummin joku Sari Virtanen tai Minna Koskinen, voisin hukuttautua massaan eikä nimi olisi niin helposti muistettava.
Kommentit (18)
Mulla oli myö harvinainen sukunimi ennen naimisiinmenoa,eikä ketään muuta samannimistä ainakaan googlella löytynyt. Vaihdoin sukunimeni miehen nimeen. Olen ollut valintaani tyytyväinen. Nyt olen tosiaan ihan perusniminen, enkä jää ihmisten mieliin erikoisen sukunimeni vuoksi. Sillä ei minulle ole niin väliä, mutta helpottavaa on se, ettei tarvitse aina olla asioidessaan puhelimella toistelemassa nimeään ja korjaamassa myöhemmin kun nimeni on kirjattu ylös ihan väärin.
Vähän ymmärrän aloittajaa. Minullakin on sukunimi, joka on kuudella ihmisellä. Olen joskus miettinyt samaa, tuntuu vähän alastomalta, jotenkin tuntuu, ettei intimiteetti ole suojassa.
No, typerää ehkä ajatella näin. Toinen puoli on se, että tämä nimi on niin iso osa omaa identiteettiäni, että en sitä kuitenkaan koskaan vaihtaisi. Minulla on viha-rakkaussuhde sukunimeeni.
Ymmärrän hyvin. Minulla on erikoinen nimi, josta pidän, mutta voisi olla turvallisempaa olla vaikeammin tunnistettava.
Ymmärtäisin tuon, jos olet rikollinen. Mutta, jos et ole, niin mitä nimen mieleen jäämisestä on haittaa? Eikö siitä ole pikemminkin hyötyä?
Joo... yritin etsiä tyyppiä netistä, jonka nimi oli tyyliin Kari Hämäläinen (ei siis tämä nimi oikeasti)
Ei toiveitakaan löytää, kun en tiennyt muita koordinaatteja, työ- tai asuinpakkaa tai yhtään mitään.
Mutta tyyppi menetti paljon, koska ihastuin häneen ensisilmäyksellä ja meillä olisi voinut olla vaikka mitä... Ei löytynyt, niin ei löytynyt.
Jos olisi ollut Valdemar-Volter Ilokaukaloinen-Sikasilta, niin voisimme olla tänä päivänä yhdessä.
Minäkin olen uniikki sukunimeni vuoksi. Tämän harvinaisen sukunimen sain avioliiton myötä. Omani oli melko tavallinen. En ole tullut ajatelleeksikaan, että siinä olisi jotain negatiivista, että omistaa uniikin nimen. Kaikki kolme lastamme ovat myöskin ainoita oman nimisiä.
Suomessa ei olla totuttu selventämään oman nimen kirjoitusasua. Minunkin alkuperäinen sukunimeni aiheutti aina väärinymmärrystä, koska se lausutaan toisin kuin kirjoitetaan. Avioliiton myötä vaihtui nimi ja nyt ei tarvitse tavata.
Kyllä nimen voi vaihtaa perustellusti. Jos vaihtaa nimen sellaiseen, mikä on ollut käytössä mies- tai naisesivanhemmilla neljänteen polveen saakka taaksepäin, mitään esteitä ei ole.
Mun miehellä on myös tosi harvinainen sukunimi. (alle 10) hänelle ja hänen veljelleen ei ole ikinä koitunut tästä harmia. Lapsemme sai myös tämän sukunimen. Minä en naimisiin mentyämme tätä sukunimeä ottanut koska en halua muuttaa nimeäni, vaikka sukunimeni onkin ihan tavallinen ja suht yleinen.
Älä huoli, kukaan tuskin tajuaa, että olet uniikki. Luulet vaan. Paitsi jos nimesi on joku Anu Saukko.
Minun tekee mieli pikemminkin lyödä ihmisiä naamaan kun he kirjoittavat sukunimeni väärin jopa sen jälkeen kun olen tavannut sen, miten tyhmä täytyy olla että on aakkosetkin hukassa. En häpeä että aiheutan jotain "vaivaa" sukunimelläni, sen toisenhan vika se on jos ei ole ikinä kuullutkaan sen kummallisempaa nimeä kuin Virtanen, antaa itsestään vain tyhmän kuvan.
Mulla on sukunimi, joka on koko maailmassa vain mulla. Toista samansukunimistä ei ole. Olen ylpeä sukunimestäni, enkä tule sitä koskaan vaihtamaan, sukunimeni on suojattu, joten sitä ei edes kukaan voi ottaa itselleen.
Mulla on myös harvinainen nimi, jota olen aina vähän vihannut. Ihmiset kuulee sen väärin ja postitkin tulee se harvasen päivä täysin väärällä nimellä. Myöskin se että vihaan nimeäni pohjautuu kouluajoille kun minua kiusattiin sekä etunimestä, että myöskin sukunimestä. Yhdistelmä on harvinainen, toista Suomessa ei löydy. Nimeäni ei ole edes kalenterissa. Joskus 80-luvulla muistan kun katselin Pikku Kakkosta ja niin odotin että PelleHermanni olisi lausunut joskus nimeäni.. Mutta ei.. :D
odotan oikein innolla että pääsisin naimisiin ja saisin uuden sukunimen.. Edes sen saisin vaihdettua!
Sukunimen saa vaihtaa, eka maksutta
Äidin, isän ja isovanhempien sukunimet voi ottaa. Vaihda ja sitten on tehty.
Vierailija kirjoitti:
sukunimeni on suojattu, joten sitä ei edes kukaan voi ottaa itselleen.
Kaikki sukunimet on suojattu. Ei niitä saa kukaan ottaa itselleen, jos ei ole suvussa.
Suomessa on paljon harvinaisia nimiä. Harvinaisen nimen omistaminen siis ei ole harvinaista. :)
Minulla on erittäin harvinainen sukunimi ja etunimikin on harvinainen. Tässä on nyt niinku pilkkuinen pakko piileskellä. Hävettää molemmat nimet niin paljon. Olen 38 vuotias mies
Jaa. Mulla taas pojat ovat ylpeitä erikoisesta ja harvinaisesta sukunimestään. Sitä ei olekaan enää kuin noin kymmenellä.