tunnen syyllisyyttä siitä, etten tunne miestäni kohtaan " sitä mitä pitäisi tuntea"

Välillä täytyy parisuhteessakin osata ottaa hieman etäisyyttä ja antaa toiselle tilaa.



Olisikohan sulle menossa just tällainen itsenäistymisvaihe? Lue lisää:

http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/parisuhteen_vaiheet/itsena…

Jos asia vaivaa sinua kovin, siitä olis hyvä jotenkin saada puhutuksi miehesi kanssa. Mutta erittäin erittäin vaikea aihe. Ei oikein kannata sanoa, että " en rakasta sua niin paljon kuin sä mua, ja mua ärsyttää kattoa kun sä palvot mua" .



Mutta olisko tuon ärsyyntymisen takana seuraaviakin juttuja:

-Palvonta tuntuu epämiehekkäältä. Odotatko jotenkin alitajuntaisesti mieheltä coolia miehekästä käytöstä?

-Pidätkö miestäsi nyt liian itsestäänselvyytenä?



Mutta vielä tuohon, miten voisi puhua. Ehkä voisit näyttää miehellekin tuon linkin juttuja rakastumisen vaiheista, ja pohtia, että sulla ehkä nyt on tuo itsenäistymisvaihe. Se ei varmaan loukkais?



Ite oon huomannut, että on kyllä tärkeätä toiselle pystyä kertomaan omista tunteistaan rehellisesti (tosin hienotunteinen kandee olla..). Muuten etääntyy toisesta, jos joutuu panttaamaan tunteitaan.

Ehkä siinä on sekin että mies haluaa enemmän ku mä (mä en juuri koskaan) ja sitten aattelen että se sillä vaan on mielessä (vaikkei ookkaan). Meillä on pieni lapsi ja tuntuu että mä saan purettua siihen jo sen hellyyden mitä mulla on annettavana, tai jotain. :/

Vierailija:

Ehkä siinä on sekin että mies haluaa enemmän ku mä (mä en juuri koskaan) ja sitten aattelen että se sillä vaan on mielessä (vaikkei ookkaan). Meillä on pieni lapsi ja tuntuu että mä saan purettua siihen jo sen hellyyden mitä mulla on annettavana, tai jotain. :/

kyllä puhun miehelle paljon näistä omituisista tunteistani. hän kuuntelee liiankin kiltisti.



-Palvonta tuntuu epämiehekkäältä. Odotatko jotenkin alitajuntaisesti mieheltä coolia miehekästä käytöstä?



kyllä odotan! tuntuu että hän on alusta saakka nostanut mut jollekin korokkeelle, joten mitenkä ihmeessä voisin häntä kunnioittaa sieltä alaspäin???



-Pidätkö miestäsi nyt liian itsestäänselvyytenä?

pidän. joskus toivon että olisi enemmän renttu. saisi vaikka ihastua johonkin toiseen, niin ei mun tarvitsisi etääntyä väkisin näin paljon... tää on liian tunnollisesti muhun pihkassa.

tää tunne on ollut alusta saakka!

Ja ässän suhteen minä olen yleensä se joka vonkaa... Yritä miettiä mihin miehessä alunperin ihastuit ja listaa esim viisi parasta puolta

syttyvää lajia. :( Ja kun ois mukava vaan olla. Siitä kai se kierre sitten tulee, olen tyly ja sitten tulee riitaakin. Oon kyllä kertonut haluistani, mutta aina samat kuviot uudestaan ja uudestaan. t.6

Mutta toi linkki kyllä autto mua ainaki, sai miettimään..



Mä olen kans välillä toivonu et ihastuis toi mies johonki, tai vaikka suutelis(!!) jotakin, niin se muka auttas.. Olen miettiny myös sitä, kun mun edellinen oli renttu ja se oli mun eka rakkaus. Niinpä meillä oli aika paljon sitä alamäkee, ja sit oli taas ihanaa ja jännittävää yhes. Nyt tää onki ihan " tavallista" , kaipais säpinää! Ja tuntuu että miehen kans en saa sitä mitenkää..



Mulla kans sellanen mies, etten kuitenkaa aijo erota tms. Pakko vaan yrittää..

Katso myös

http://www.virtaavalillamme.fi/



Kyllä muuten kiltistä miehestäkin munaa löytyy. Kokemuksesta voin sanoa. Oikeesti kiltissä miehessä sitä munaa ja voimaa on paljon enemmän kuin noissa rentuissa.

Vierailija:

Mutta toi linkki kyllä autto mua ainaki, sai miettimään..

Mä olen kans välillä toivonu et ihastuis toi mies johonki, tai vaikka suutelis(!!) jotakin, niin se muka auttas.. Olen miettiny myös sitä, kun mun edellinen oli renttu ja se oli mun eka rakkaus. Niinpä meillä oli aika paljon sitä alamäkee, ja sit oli taas ihanaa ja jännittävää yhes. Nyt tää onki ihan " tavallista" , kaipais säpinää! Ja tuntuu että miehen kans en saa sitä mitenkää..

Mulla kans sellanen mies, etten kuitenkaa aijo erota tms. Pakko vaan yrittää..

imiseksi ja seksi meinaa jäädä kokonaan pois. Siis ihan mukavuuden halusta, ja kun on vaan niin helppoa, kivaa ja mukavaa maata kainalokkain. Siinä mielessä loistojuttu, että jompikumpi (meilläkin se mies) jaksaa vongata. Olen nykyään ihan kiitollinen!

Vierailija:

syttyvää lajia. :( Ja kun ois mukava vaan olla. Siitä kai se kierre sitten tulee, olen tyly ja sitten tulee riitaakin. Oon kyllä kertonut haluistani, mutta aina samat kuviot uudestaan ja uudestaan. t.6

Täytyy alkaa miettimään tuota ja ehdottelemaan miehelle..=)



t.12

miten voitte olla noin tylyjä (tai tyhmiä) ei varmaan kannata perustaa parisuhdetta saati sitten perhettä jos ei ole oikeasti rakastunut ja pysty puhumaan tunteistaan - ei voi rakastaa vaan vähän!! Todella vittumaista valitusta, ja inhottavaa miehiänne kohtaan.

Vierailija:

Mutta toi linkki kyllä autto mua ainaki, sai miettimään..

Mä olen kans välillä toivonu et ihastuis toi mies johonki, tai vaikka suutelis(!!) jotakin, niin se muka auttas.. Olen miettiny myös sitä, kun mun edellinen oli renttu ja se oli mun eka rakkaus. Niinpä meillä oli aika paljon sitä alamäkee, ja sit oli taas ihanaa ja jännittävää yhes. Nyt tää onki ihan " tavallista" , kaipais säpinää! Ja tuntuu että miehen kans en saa sitä mitenkää..

Mulla kans sellanen mies, etten kuitenkaa aijo erota tms. Pakko vaan yrittää..

JEPS JEPS!!! Tässä taas näkyy hyvin monien naisten halu renttumieheen. Miehen pitää pettää, hakkaa ja ryypätä, niin sitten on vasta kiinnostava ja haluttava. Jos ei noita tee, niin on tylsä ja pliisu. On tää niin epäreilua!

T: tylsä, pliisu mies

kun haluaisi olla enemmän omissa oloissaan ja etäinen... mutta miten olla etäinen mutta läheinen yhtä aikaa? mies on jotenkin alusta saakka ängennyt liikaa mun reviirille, niin että on päässyt koskettamaan mun arkoja paikkoja, ja sitten olen repsahtanut siihen. mutta se estää mua olemasta itsenäinen. ehkä mulla on juuri se itsenäistymiskriisi. en jaksaisi olla koko aika jakamassa kaikkea, tarvitsen enemmän intiimiyttä itselleni.



" saanko ottaa tilaa" ?



mutta sitte kun otan sitä tilaa, haluankin taas miehen lähelleni, ja alkaa pulputa kaikki tunteet ulos! haluaisin että mies kuuntelisi, mutta tässä vaiheeessa mies alkaa monesti huokailla ja haukotella, ja kas vaan, kohta onkin unessa...



eli kerrankin, kun koitan tunnustella miltä tuntuu, ja olla rehellinen siinä, mies ei jaksa kuunnella. toisinaan taas käy niinkin hyvin, että kuuntelee. ja SILLOIN meillä menee todella hyvin.



ei kait meillä mitään kauheeta ongelmaa ole oikeasti, mutta kun toisaalta näen sen vakavana ongelmana, koska huomaan pyöritteleväni tätä asiaa päivittäin, töissä, missä milloinkin. töissä on kiva olla kun saa levätä parisuhteesta, mutta kun tulee sitten sielläkin ahdistuttua aiheen takia...



tämä on ollut alusta saakka tämä sama juttu. vaikea olla läheinen mutta itsenäinen. arggh. tekisi mieli juosta siperiaan mut en taida näillä raskausviikoilla



ap

Vierailija:

Vierailija:

Mutta toi linkki kyllä autto mua ainaki, sai miettimään..

Mä olen kans välillä toivonu et ihastuis toi mies johonki, tai vaikka suutelis(!!) jotakin, niin se muka auttas.. Olen miettiny myös sitä, kun mun edellinen oli renttu ja se oli mun eka rakkaus. Niinpä meillä oli aika paljon sitä alamäkee, ja sit oli taas ihanaa ja jännittävää yhes. Nyt tää onki ihan " tavallista" , kaipais säpinää! Ja tuntuu että miehen kans en saa sitä mitenkää..

Mulla kans sellanen mies, etten kuitenkaa aijo erota tms. Pakko vaan yrittää..

JEPS JEPS!!! Tässä taas näkyy hyvin monien naisten halu renttumieheen. Miehen pitää pettää, hakkaa ja ryypätä, niin sitten on vasta kiinnostava ja haluttava. Jos ei noita tee, niin on tylsä ja pliisu. On tää niin epäreilua!

T: tylsä, pliisu mies

Vierailija:

Vierailija:

Mutta toi linkki kyllä autto mua ainaki, sai miettimään..

Mä olen kans välillä toivonu et ihastuis toi mies johonki, tai vaikka suutelis(!!) jotakin, niin se muka auttas.. Olen miettiny myös sitä, kun mun edellinen oli renttu ja se oli mun eka rakkaus. Niinpä meillä oli aika paljon sitä alamäkee, ja sit oli taas ihanaa ja jännittävää yhes. Nyt tää onki ihan " tavallista" , kaipais säpinää! Ja tuntuu että miehen kans en saa sitä mitenkää..

Mulla kans sellanen mies, etten kuitenkaa aijo erota tms. Pakko vaan yrittää..

JEPS JEPS!!! Tässä taas näkyy hyvin monien naisten halu renttumieheen. Miehen pitää pettää, hakkaa ja ryypätä, niin sitten on vasta kiinnostava ja haluttava. Jos ei noita tee, niin on tylsä ja pliisu. On tää niin epäreilua!

T: tylsä, pliisu mies

Mä en kyllä halua renttua miestä! En missään nimessä!

Sanoisinko näin, että haluan kuitenkin tuntea, että miehellä on myös oma tahto. Hän ei ole (ainakaan kokonaan...) tossuni alla. Hän hoitaa perheensä, työnsä ja suhteemme, mutta sen lisäksi hänen elämässään on jotakin muutakin hänen omaansa - jotakin tärkeää, josta hän itse pitää kiinni. Vaikka sitten minä saankin monia hänelle yhdentekevämpiä käytännönasioita rauhassa junailla. Mutta minne tahansa en saa häntä juiluttaa.

Tylsä arki, turvallisuus ja hellyys ovat ihania!! Maailma on muutenkin niin kova paikka.

se on vaan semmonen paska laiskamato, ei siivoo, ei hoida lasta, istuu koneella tai kattoo telkkarii. syö sipsii, juo limuu ja lihoo ja mua ällöttää päivä päivältä enemmän...



kaippan mun ensirakkautta, jota en koskaan edes kunnolla saanut, tai sänkyyn joo, mut en muuten. olin semmoset pienet 6vuotta ensiks ihastunu ja sitten rakastunu siihen. että semmosta. tosin en sitä oikeesti haluis, se on vaan semmonen tunne, kun haluisin jonkun muun kun mun oman miehen.



tosin kyllä miestäni jotenkin rakastan, kun en kuitenkaan tavallaan vois olla ilman sitä. ihastun aina vuorotellen miehen kahteen veljeenkin;).



Hah! Mulla on hauska elämä. Ottakaa sitten selvää.