Pitkään imettäneet! Nolottaako
Nolottaako muita taaperoimettäjiä myöntää, että imettää vielä taaperoa? Tuli tuosta tissikuvakeskustelusta mieleen. Lapseni on reippaasti yli vuoden ja imetän vielä enimmäkseen kotona. Tosi monet tuttavat kyselevät minulta imetyksestä ja nykyään nolottaa myöntää, että imetän edelleen. Miten muut?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen imettänyt esikoista n.1v5kk ja toista n. 2v7kk. Kyllähän se tokan kanssa oli vähän sellaista"kaapissa" oloa loppupeleissä, ei julkista imetystä. Kyllähän se vähän naurattaa ääneen sanoa jos joku kysyy kuinka pitkään imetit, mutta pää pystyssä ja "rinnat rottingilla" sen kerron. Eikä tässäkään ollut mitään seksuaalista mielihyvää kuten pervot täällä heti kyselee. Miksi pakottaa lasta lehmän maidolle kun se ei millään ottanut sitä omakseen vaan annoin suosiolla oman lajin utareesta ravintopitoista maitoa. Mielestäni rinnat on tarkoitettu jälkikasvun ruokintaan eikä miesväen iloksi...
Erikoinen mielestäni tuo "ei miesväen iloksi" -kommentti. Miksi miesväki ei saisi rinnoista iloita? Tosin jokaisen naisen rinnat ovat tarkoitettu ensisijaisesti tämän omaksi iloksi, toissijaisesti muiden ruokintaan tai muiden muuhun ilonpitoon.
Itselläni ei ole vielä lapsia. Häiritseekö maito rinnoissa sitten esim. seksiä, vai miksi lapsen ruokinta ja miesten ilo on asetettu vastakkain? Ovatko imettävän rinnat sitten rumemmat kuin muiden, vai mistä on kyse? Pahoittelen yleissivistykseni puutetta, haluaisin oikeasti tietää tulevaisuuden varalta.
Saa niistä toki iloita sekä itse että miehet. Imetys ei ole haitannut itsellä seksin yhteydessä (esim joillakin suihkuaa ja voi vaikuttaa negatiivisesti tunnelmaan) tai ole muokannut rintojani huonoon suuntaan. Itseäni ihmetyttää asenne, että rinnat menevät pilalle imetyksessä ja siksi jotkut eivät halua imettää. Ja olen näin saanut sen kuvan kuin heidän mielestään rinnat olisi miesväkeä varten. Siitä tämä kommenttini. Olen nuorena saanut kokea huonommuutta pienistä rinnoistani ja aikuistuttua sekä lasten myötä on ollut ilo havaita, että ne toimivat siinä tarkoituksessa kuin mihin ne on mielestäni pohjimmiltaan tarkoitettu eli siihen ruokintaan.
Imetin lastani 3-vuotiaaksi. Lähinnä siksi että se oli iltaisin nopein ja helpoin tapa saada lapsi nukahtamaan.
Ei hävetä, eikä kaduta. Hyvän vastustuskyvyn lapsi on ainakin saaanut. Lapsi on nyt 10- vuotias, eikä ole tarvinnut vielä koskaan antibioottikuuria. Ei ole muistaakseni ollut pois koskaan koulustakaan minkään sairauden takia.
Imetys oli mielestäni miellyttävää läheisyyttä lapsen kanssa. Oli ihanaa nähdä miten lapsi nautti siitä ja rentoutui. Tunsin onnistuvani.
Tunnen aikuisia miehiä joita on imetetty myös todella pitkään. Tuntuvat olevan ylpeitä ja kiitollisia asiasta ja heillä on ollut läheiset välit äitinsä kanssa. Älykkäitä, menestyneitä ja ihania tyyppejä, jotka suhtautuivat aikanaan omaan imetykseeni todella kannustavasti.
Ei minulle ainakaan tule "sellaista" mielihyvää. Tulee ennemmin sellainen rauhallinen olo. Olen kyllä lukenut, että jotkut naiset saattavat saada imettämisestä myös jonkinlaista seksuaalista mielihyvää. Imettäessä ja rakastellessa ilmeisesti erittyy samoja hormoneja.