Lue keskustelun säännöt.
Äiti kuoli
14.10.2015 |
Tässä ei ole mennyt kuin viikko, ja jo on asunto kahden sisareni puolesta melkein tyhjennetty.
Laitoin sunnuntaina viestin toiselle sisaruksistani ja kysyin koska menisimme asunnolle yhdessä. Sain vastauksen, että he olivat olleet siellä jo lauantaina, käyneet valokuvat ja äidin paperit keskenään läpi.
En ymmärrä missä kohti mulla on jäänyt jotakin välistä? Miksi he toimivat noin? Olen kysynyt ja he eivät vastaa. Kolme kertaa ovat nyt asunnolla olleet, asunto on varmasti viikon loppuun mennessä tyhjä. Kaikki asiat ja paikat, siellä omin lupineen ovat tonkineet ja tutkineet, miksi?
Tää aika on ollut jotain ihan käsittämättömän hirveää. Koitan vielä sisäistää ylipäätänsä asiaa, että äiti on kuollut. He vain haistattelevat minulle, molemmat. Ihan hirveetä tekstiä sieltä tulee.
Kommentit (10)
Otan osaa. Jos kuolinpesää ei ole jaettu, niin sisaresi ovat toimineet laittomasti, ottaisin sinuna yhteyttä juristiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä olen tässä joka päivä itkenyt, useasti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua huolettaa asunto ja omaisuus? Jotenkin kuvittelisin, että itse ainakin itkisin yhä silmiä päästäni eikä vähääkään kiinnostaisi AV:kaan.
Minua huolestuttaisi sisarusteni mielenterveys, jos he paljastuisivat tuollaisiksi.
Oletko se sama, jonka sisarukset suunnittelivat hautajaisia selkäsi takana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko se sama, jonka sisarukset suunnittelivat hautajaisia selkäsi takana?
Kyllä olen, tää vaan pahenee koko ajan. Ap
Voimia Ap:lle. Anna itsellesi aikaa surra rauhassa ja omalla tavallasi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolinpesään ei saa koskea ennen perunkirjoitusta. Hanki lakimies ja tee sisarillesi selväksi, että ovat syyllistyneet kavallukseen ja että keskutelet heidän kanssaan lakimiehesi kautta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua huolettaa asunto ja omaisuus? Jotenkin kuvittelisin, että itse ainakin itkisin yhä silmiä päästäni eikä vähääkään kiinnostaisi AV:kaan.
Sulla ei taida olla äiti kuollut, kun vaan kuvittelet.
Mulla kuoli aika vasta. Ja se oli ihan hirveää, etenkin kun äiti oli vain kuusikymppinen kuollessaan. Totta kai sitä itki pitkään, mutta olihan sitä päivässä muutakin kuin itkua.
Se asunnon purkaminen ja tavaroiden läpikäynti on osa suruprosessia ja tosi tärkeää, että sen saa tehdä tai olla siinä osallisena, jos itse haluaa ja se vielä, että se tehtäisiin itselle sopivaan tahtiin.
Ap, lämmin osanottoni. Ikävää, että siskosi aiheuttavat sinulle lisää tuskaa, ihan riittävän raskasta varmasti muutenkin. Nyt tuli minullakin ikävä äitiä...
Miksi sinua huolettaa asunto ja omaisuus? Jotenkin kuvittelisin, että itse ainakin itkisin yhä silmiä päästäni eikä vähääkään kiinnostaisi AV:kaan.