PKS poismuuttanut - mitä asioita kaipaat pääkaupunkiseudulta?

No mä olen 3. polven paljasjalkainen ja olen asunut 30 km stadista viimeiset 20 vuotta. En siis kovin kaukana mutta ihanassa omakotitalossa oman mustikkametsän keskellä ihan palvelujen lähellä.

Enkä keksi mitään mitä todella kaipaisin Helsingistä....?? Meri on täälläkin lähellä, ihmispaljous ahdistaa enemmän kuin houkuttelee.

Ehkä tuo ratikan ääni minullakin.... liittyy nuoruuteen... siinä on jotain menneen elämän havinaa.

Jaa - a, enpä keksi muuta?

Ravintoloita. Ja sitä että oli helppo siirtyä lentokentälle/satamiin. Nykyään jos aamulla lähtö, melkein pakko olla edellinen yö hotellissa.

Keskusteluita ihmisten kanssa fiksuista asioista, kulttuuria ja taidetta.

Vierailija kirjoitti:

Keskusteluita ihmisten kanssa fiksuista asioista, kulttuuria ja taidetta.

Hehe - fiksuista asioista puhuvia ihmisiä, kulttuuria ja taidetta ei löydy kuin pks??

1

Kaipaan sitä vapauden tunnetta mikä Helsingissä on. Voit mennä tapahtumaan  kuin tapahtumaan/museoon/näyttelyyn/konserttiin ihann vaan hyppäämällä julkiseen kulkuneuvoon ja hupsis, olet paikalla.

kaipaan myös ihmisiä. Erilaisia kansallisuuksia jaetnisiä  ryhmiä katukuvassa. 

5 vuotta asuin pienellä paikkakunnalla ja viimeisten parin vuoden aikana iski totaalinen mökkihöperyys kun ympärillä oli tosi vähän ihmisiä, kauppoja edusti kirkonkylän Valintatalo ja R-kioski. Vaatteet ja kaikki muu, mitä ei noista em. kaupoista saanut, piti mennä ostamaan naapurikaupungista 50 km päästä. Muut peruspalvelut myös kaukana.

Kai tuolla olisi ihan eri tavalla viihtynyt, jos olisi itsekin ollut kotoisin pieneltä paikkakunnalta tai jos siellä olisi ollut sukua tai kavereita. Mutta kun on ikänsä asunut pk-seudulla ja jonkin verran ulkomailla isoissa kaupungeissa kaikkien palveluiden ja hälinän keskellä niin mulle teki vaikeaa tuntea oloni kotoisaksi pienessä ja näivettyneessä kirkonkylässä. Onneksi meitä on monenlaisia ja viihdytään erilaisissa asuinympäristöissä.

Eniten tuon 5 vuoden aikana siis kaipasin ostoskeskuksia, kattavien peruspalveluiden läheisyyttä ja saatavuutta, julkista liikennettä, ihmisiä, mahdollisuutta vaikka äkkilähdöille Tukholmaan tmv. ja jopa aamuruuhkia.

Sodankylässä meni muutama vuosi. Silloin päätin. Ei enää koskaan. Nyt takaisin pk-seudulla

En kaipaa mitään :)

Helppokulkuisuutta, hyvin pärjäsi ilman omaa autoa. Laajempi kulttuuri- ja tapahtumatarjonta. Se, että saa olla omanlaisensa, ei pistä silmään eivätkä naapurit tai kyläläiset juoruile.

Luihin ja ytimiin pureutuva merituulta talvisin, loskaa, sohjoa ja ruuhkia. Kiireisiä maahan tuijottavia ihmisiä. Ihmisten kulisseja ja roolinvetoa ja sitä, että kotiin ei koskaan kutsuta vaan (pikavippirahalla) istutaan sikahintaisissa trendikahviloissa toivoen, että joku tuttu näkisi imagosyistä.

Täpötäysiä linja-autoja, metroja ja raitiovaunuja, joissa ei kuitenkaan kuule puhuttavan sanaakaan.

Nimim. laavulla tähtitaivaan alla

En mitään. Olen aina inhonnut ruuhkia ja tungosta, ja kaivannut hiljaisuuteen ja rauhaan. Tämä tunne on vain vahvistunut, kun olen saanut asua pois kaupungista viimeiset 8 vuotta. Nykyisin alkaa todella voimakkaasti ahdistaa, jos joutuu käymään liikennettä ja kävelijöitä vilisevissä kaupunkien keskustoissa.

Vierailija kirjoitti:

Nimim. laavulla tähtitaivaan alla

Tarkoitit ilmeisesti Nimim. Tykkään stereotypioista, koska en osaa hallita elämääni, jos siinä on liikaa harmaan eri sävyjä.