Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ymmärtääkö vanhempanne teidän harrastukset/elämäntavan?

Vierailija

Kysymys suunnattu ehkä enemmän niille, joilla on aikaavievä harrastus, toki kaikki saavat vastata.

Itse aloitin ratsastuksen 8-vuotiaana. Vanhempani, varsinkaan äitini ei koskaan ymmärtänyt kiinnostustani hevosiin. Opiskeluaikana harrastus meni tauolle rahan- ja ajanpuutteen takia. Valmistuin viitisen vuotta sitten, jatkoin ratsastusta tämän jälkeen ja kuukausi sitten ostin oman hevosen.

Äitini jaksaa mussuttaa jokaisella tapaamisella hevosestani. Viimeisin kommentti oli, että miksi en voi olla normaali ja tehdä normaaleita 32-vuotiaitten asioita kuten mennä naimisiin, olen ollut avomieheni kanssa 11 vuotta yhdessä, avioliittoa emme koe tarpeelliseksi ja lapsia emme halua. Minä pahoitan mieleni äitini kommenteista. Eikö tärkeintä ole, että olen itse tyytyväinen elämääni?

Kommentit (6)

Vierailija

Ei. Pitävät meitä tuhlailevina vaikka omiamme käytämme hallitusti. Emme tosin säästä jokaista narunpätkää tai kääntele kirjekuoria... Tästä aina jaksetaan urputtaa.

Miumau

Sinun onnellisuutesi on tärkeintä. Voipi olla että äitiäisi mummottaa, mutta se ei meinaa et sinun pitäisi lasta tekemään hänen iloksi. Toivottavasti saat hänet ymmärtämään, keinot tiedät varmaankin itse parhaiten, sinun äitisihän on kyseessä. Kannattaa mainita että tuollaiseet puheet loukkaa.

Vierailija

Äitini mielestä kukaan ei saisi harrastaa mitään. Kaikkien pitäisi istua kotona kaikki illat. Kun vielä asuin kotona, olisin myös halunnut ratsastaa. Sain käydä jos maksoin sen kokonaan viikkorahoistani ja jouduin ajamaan tallille pyörällä (matkaa yli 10 km yhteen suuntaan). No onhan se selvä, etten voinut kauaa siellä käydä.

Olisin myös halunnut pelata tennistä. Se oli liian "elitistinen" harrastus. En saanut.

Aikuisena olen harrastanut näitä molempia. Tenniksessä olen jopa aika hyvä, jos minua olisi nuorena valmennettu olisin saattanut päästä siinä pitkällekin. 

Ratsastamassa käyn lähinnä issikoilla maastoretkiä, tykkään tosi paljon.

Tyttäreni puolestaan harrastaa erästä lajia, jossa on joukkueensa kanssa SM-tasolla. Äitini valehtelematta joka kerta jutellessamme valittaa tästä tytön harrastuksesta. Se vie aikaa ja kamalaa treenit on sunnuntainakin joka on pyhäpäivä, onko siellä ihan pakko hyppiä. En ymmärrä mitä se hänelle edes kuuluu, ei tarvitse hänen maksaa, ei kuskata, ei tulla katsomaan. 

Itse käyn myös jumpissa ja sekin on tietysti rasittavaa hyppimistä. 

Pitäisi vaan maata kotona sohvalla hänen mielestä. En tajua, en.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Äitini mielestä kukaan ei saisi harrastaa mitään. Kaikkien pitäisi istua kotona kaikki illat. Kun vielä asuin kotona, olisin myös halunnut ratsastaa. Sain käydä jos maksoin sen kokonaan viikkorahoistani ja jouduin ajamaan tallille pyörällä (matkaa yli 10 km yhteen suuntaan). No onhan se selvä, etten voinut kauaa siellä käydä.

Olisin myös halunnut pelata tennistä. Se oli liian "elitistinen" harrastus. En saanut.

Aikuisena olen harrastanut näitä molempia. Tenniksessä olen jopa aika hyvä, jos minua olisi nuorena valmennettu olisin saattanut päästä siinä pitkällekin. 

Ratsastamassa käyn lähinnä issikoilla maastoretkiä, tykkään tosi paljon.

Tyttäreni puolestaan harrastaa erästä lajia, jossa on joukkueensa kanssa SM-tasolla. Äitini valehtelematta joka kerta jutellessamme valittaa tästä tytön harrastuksesta. Se vie aikaa ja kamalaa treenit on sunnuntainakin joka on pyhäpäivä, onko siellä ihan pakko hyppiä. En ymmärrä mitä se hänelle edes kuuluu, ei tarvitse hänen maksaa, ei kuskata, ei tulla katsomaan. 

Itse käyn myös jumpissa ja sekin on tietysti rasittavaa hyppimistä. 

Pitäisi vaan maata kotona sohvalla hänen mielestä. En tajua, en.

Kuullostaa ihan äidiltäni. Tosin valittaa kavereista ja ystävistä. Itsellään ei ole ainuttakaan ja muillakin ihan turhaa juoksemista ja ajanhukkaa pitää yhteyttä. 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat