Millaisia muistoja teillä on vuosilta 1999-2003?

Olin 30-v. Menin naimisiin. Sain 2 lasta. Asuin USAssa. Ostin talon. Valmistuin maisteriksi. Sain esimiesaseman töissä.

Minulle elämäni tapahtumarikkaimmat vuodet

Jos vaikkapa  vuonna 2001 haki töitä, niin kuinka monta hakemusta keskimäärin piti lähettää ennen kuin tärppäsi? Pääsikö 2000-luvun alussa helposti töihin, jos tarve oli?

Olin 6-10v ja muistan, kun meillä oli aina varaa ostaa jätskiä tai karkkia ja mullakin oli usein karkkirahaa kaikki muuttui, kun tuli eurot. Oli se aika iloista aikaa, tykkäsin pitää mekkoja kesällä ja pieniä korkokenkiä. Sit onki aina so what skeittikengät tai ne rumat läskipohjakengät, leveälahkeiset farkut, napapaidat, se musta muovinen kireä kaulakoru, pinneillä hiukset tai joku värikäs kiinnitettävä raita sellanen muovinen siksak panta, joillakin oli pikkuletit ja ne oli siistejä, verkkohihat jotka leveni alaspäin napapaidassa jossa oli joku painatus, olkapäät paljastava napapaita ja siinäkin joku painatus, farkuissa oli kaikenmaailman koristeita ja ne oli matala vyötäröiset, mistä näkyi aina työmiehen hymy tai stringit (aika sairasta että käytin niitä silloin), huulikiilto, Pokemon kortit eskarissa joita vaihdeltiin. Mulla oli teletapi tennarit. Britney Spears, Cristina Aguilera, Shakira, Las ketchup, yms.

Minä olin opiskelija yliopistolla. reissasin paikkakunnalta toiselle viikonloppuisin miehen vuoksi. Valmistuin ja sain esikoiseni.

Elin nuukasti opintojen vuoksi. Miehellä aloittava firma, eikä voinut nostaa palkkaa. Olimme todella köyhiä, elimme vuokralla. Kai muilla oli sitten rahaa enemmän, en tiedä.

Millenium-huumaahan se oli.

Meillä  oli uusperhe muutaman vuoden ikäinen, olimme juuri muuttaneet rakentamaamme taloon. 2 keskenmenoa ja kuopuksen syntyminen osui noihin vuosiin. Taloudellisesti tiukkoja mutta onnellisia vuosia. Olin nelikymppinen

Äitini osti huoneeseeni ihan törkeän näköisen "tervetuloa 2000"-milleniumovimaton jota vihasin valtavasti myös ne useat vuodet mitä se siinä oven edessä makasi vuosituhannen vaihteen jälkeenkin. olin 10-vuotias enkä ole ikinä osannut oikein yhditää muistoja aikajanalle, joten tuohon aikaan muistan vaan sen val-ta-van määrän milleniumkrääsää kaikkialla ja puheet siitä, kuinka kaikki elektroniikka sekoaa vuodenvaihteessa.

Elin nuo vuodet lukion kolmoselta AMK:sta valmistumiseen. Ylioppilasjuhlat ja aviomieheni tapaaminen ovat mieleenpainuneimmat tapahtumat. AMK:sta kun valmistuin, pääsin suoraan oman alan töihin, mutta tiesin että tulen vielä hakeutumaan yliopistoon opiskelemaan. Tietysti noissa ajoissa oli hienoa myös se, että täytin 18 vuonna -99, sai ajokortin ja pääsi baareissa käymään. :) Huoletonta ja mukavaa aikaa. Opiskeluaikakin oli kivaa, vaikkei rahassa kylvetty.

Millenium-huuma oli kyllä ihan omaa luokkaansa. Kaupat oli täynnä 2000-krääsää, vaatekaupoissa roikkui blingbling-hilevaatteita. Mutsi sai joltain joululahjaksi Millenium-skumppalasit ja teemaan sopivia kynttilöitä. Tätä krääsää näkyi sitten kirppareilla vielä vuonna 2003.

Jo vuotta aiemmin kaveriporukalla suunniteltiin missä vietetään tuo vuodenvaihde (ihan sama mitä tulisi maksamaan, tarkoitus oli järkätä vuosituhannen bileet). 

Valmistuin maisteriksi ja menin ensimmäistä kertaa koulutusta vastaavan työhön. Joko minulla oli hyvä säkä tai sitten työn saanti oli paljon helpompaa, työpaikka oli hyvin "trendikäs" silloin ja hakijoita oli ehkä kymmenkunta. Tosin milleniumin jälkeen it-kupla puhkesi ja työttömyys lisääntyi. Aloin odottamaan tuolloin esikoistani. Kaiken kaikkiaan nuo olivat hienoja optimistisia vuosia vaikkei aineellinen hyvinvointi ainakaan meillä mitään huippuluokkaa  ollut. Uskalsimme kuitenkin ottaa asuntovelkaa, nyt en varmaan uskaltaisi.

Autokanta parani, kun niitä alkoi saada tuoda ilman hirmuisia maksuja. Sitä ennen täällä pidettiin hienona jos alla oli ihan tavallinen uudehko auto. Yhtäkkiä kaikilla oli sitten Saksasta uitettu laatumerkki.

Ei kyllä ollut nousukausi. Suomeen ei ole milloinkaan palautettu niitä hyvinvoinnin elementtejä, jotka 1990-luvun lamassa leikattiin ja lakkautettiin. 

Itse olin vähän alta 3-kymppinen ja pääsemässä takaisin elämänsyrjään kiinni melkein syrjäydyttyäni masennuksen takia. Opiskelin alemman korkeakoulututkinnon. En oikeastaan muista mitään erityistä, Helsingissä rupesi olemaan liikaa ihmisiä, kaikki käyttäytyivät jotenkin huonosti ja aloin kaipaamaan pois synnyinkaupungistani. Etsin miestä. En löytänyt. Sain niinä vuosina elämälleni kuitenkin uuden suunnan uuden ammatin takia. Sittemmin löytyi mieskin ja muutin maalle.

Noiden vuosien aikana kohtasin kaikki kolme elämäni tärkeintä miestä. Opiskelin, tapasin ystäviäni, seurustelin ja erosin kahdesti ja lopulta menin naimisiin. 2003 lopulla aloin odottaa esikoistani.

Voisin jopa sanoa, että nuo vuodet oli elämäni parhaat vuodet. Rahaa ei ollut mitenkään rutkasti, opiskelija kun olin, mutta elämä oli kuitenkin ihanaa. Olin nuori ja terve. Rakastin, olin onnellinen ja välillä hajota sydänsurusta. Elämä oli vielä edessä. Oi niitä aikoja!

Olin 29-33 ja kolmen lapsen totaali-yh. Jäin noihin aikoihin yksin kokonaan, myös miesystävä jätti. Kävin niin syvällä masennuksessa, että tarvitsin sairaalahoitoa.

Kun se oli ohi, pistin elämän kokonaan uusiksi. Muutin lasten kanssa toiseen kaupunkiin, anelin heihin täyden yksinhuoltajuuden ex-mieheltä ja sain sen. Vaihdoin työpaikkaa ja tein välillä jopa kahta työtä, vaihdoin kerrostalosta omakotitaloon vuokralle. Rakensin ihan uuden minän lasten ja työn ehdoilla.

Kun kaikki alkoi pyöriä, rupesin käymään myös kutosalilla ahkerasti ja laihdutin 10 kiloa. - 2004 sitten tapasin nykyisen aviomieheni ja tein saman vielä kerran. Panin ihan kaiken uusiksi.

Nämä isot, yksin kasvatetut lapset ovat nyt omillaan. (syntyneet -91-95)

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikkapa  vuonna 2001 haki töitä, niin kuinka monta hakemusta keskimäärin piti lähettää ennen kuin tärppäsi? Pääsikö 2000-luvun alussa helposti töihin, jos tarve oli?

Pääsi, jos halusi oikeasti tehdä töitä.

Esikoiseni syntyi 1999 ja kuopus 2002 eli nuo oli niitä vauvavuosia. Ostettiin myös vanha talo, jota remontoitiin noina vuosina. Oli kiireistä mutta ihanaa.

Oon ollut 7-11v, muistan kun halosesta tuli presidentti sekä eurojen vaihtuminen oli kiva juttu. Just paljon kuunneltiin britney spearsia ja kaikilla kavereilla oli sellanen laavalamppu ja mulla ei: ( meillä muodissa oli ne paksupohjakengät, housuhameet sekä skeittikengät ja adidaksen sinipunanen tuuliasu. Muoviset hiuspannat ja tatuointikorut muistan kanssa. Meillä ei kyllä näkynyt "nousukausi" mitenkään..toki eka läppäri ja digikamera saatiin noihin aikoihin. 2000 l alkupuolen muoti oli aivan hirveetä ja mun mielikuvissa silloin oli yleisesti kaikessa paljon kimalletta, värejä ja vähä sellanen outo scifimuoti tai cybergoottityyli. Hyi hitto :D

Oli nousukausi, rahaa oli paljon ja käytiin kaiken maailman kutsuissa. Ostettiin talo, ensimmäinen lapsi syntyi. Aika huoletonta aikaa ja harrastettiin paljon.

Sain töitä alalta, jossa nyt olen kokenut ja arvostettu asiantuntija.

Tapasin aviomieheni -99, kihloihin mentiin 2000 ja naimisiin 2003.

Matkailtiin paljon, tienestit nousivat aika nopeasti molemmilla. Ostettiin 2001 aso-rivarikolmio ja 2003 omakotitalo. Asutaan samassa talossa edelleen, lapsia syntynyt sittemmin kaksi.

2001 sairastuin äkillisesti ja vakavasti, toivuin kuitenkin. Sairauden vuoksi raskautumista suunniteltiin yhdessä lääkärien kanssa, lähinnä raskauden ja synnytyksen aikainen lääkitys.

Aika huoletonta aikaa ja maailma ns. Avoinna.

2001vuoksiaika

Täytin vuonna 99 18. Baarissa soi Eiffel 65 Blue ja päällä oli "kaikilla" mustat trikoot missä oli lyhyt hame ommeltu kiinni. Farkkujen lahkeet oli leveitä ja pyllyvako vilkkui lantiofarkuissa. Tietokoneiden piti seota kun vaihtui tuhatluku. Töitä sai helposti, sain lähes jokaisen työpaikan mitä hain ja surffailin paikasta toiseen ilman koulutusta itseäni etsien.

Internethuuma oli valtava: oli Rytsölät ja Irc-Galleria, medialinjoja perustettiin jokaisen pienenkin kylän ammattikouluun ja jokaiselle piti olla varma työpaikka, koska media on tulevaisuuden ala.