Mistähän johtuu, että ihmiset vaivaantuvat, kun istun heitä vastapäätä?
Olen kiinnittänyt huomiota siihen että jos vastapäätä minua istuu henkilö sukupuoleen katsomatta, hän ensin katsoo minua hyvin tarkkaan ja sen jälkeen yleensä alkaa kiemurrella tuskissaan, välillä katsoo varovasti, tuntuu kuin hän haluaisi katsoa koko ajan. Sitten kaivetaan puhelin esiin tai aletaan hieroa naamaa hermostuneena. Etenkin miehet tekevät tuota viimeksi mainittua.
Kyse ei siis ole siitä että ihmiset käyttäytyisivät niin kaikkien edessä istuessaan, sillä olen katsellut muita vastakkain istuvia erinäisissä tilanteissa eivätkä he ole käyttäytyneet samalla tavalla kuin monet niistä jotka istuvat minua vastapäätä.
Mikä minussa on sellaista että ihmiset vaivaantuvat?
Kommentit (35)
Itse vaivaannun joskus jos joku nainen on mielestäni erityisen viehättävä. Sellaista haluaisi katsoa koko ajan mutta ei kehtaa joten vaivaantuuhan siinä. Ja juttelemaankin olisi kiva mennä mutta ei sellaistakaan uskalla. Pitäisi kasvattaa isommat pallit.
Vierailija kirjoitti:
Itse vaivaannun joskus jos joku nainen on mielestäni erityisen viehättävä. Sellaista haluaisi katsoa koko ajan mutta ei kehtaa joten vaivaantuuhan siinä. Ja juttelemaankin olisi kiva mennä mutta ei sellaistakaan uskalla. Pitäisi kasvattaa isommat pallit.
Pyydä kahville jos kehtaat. Mua pyydettiin kerran hississä treffeille. Se oli hiukan epämukavaa, koska asui samassa taloyhtiössä enkä ollut kiinnostunut.
Se johtuu yleensä siitä että tuijotat itse heitä. Mua ainakin ärsyttäisi jos joku tulee vain yhtäkkiä tollaamaan "Moi!! Mäpä tollaan sua nyt."
AIAIAI
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kierot silmät? Itse vaivaannun tälläistä ihmistä katsoessa, kun ei tiedä mihin päin tyyppi katsoo. Ei kaunista ihmistä katsoessa tule vaivaantunut olo.
Kuuleppas nyt neiti/herra. Ajattele mitä sanot. Älä loukkaa vähän kehitysvammaisia tai sitten vaan kierosilmäisiä. Mieti. Vähän.
Sinä tuijotat tai pälyilet niitä vaivaannuttavasti.
PS. Oletko sama tyyppi joka uskoo olevansa karismaattinen koska ihmiset katsoo sinua kun kailotat puhelimeen?
Vierailija kirjoitti:
Sinä tuijotat tai pälyilet niitä vaivaannuttavasti.
PS. Oletko sama tyyppi joka uskoo olevansa karismaattinen koska ihmiset katsoo sinua kun kailotat puhelimeen?
Näemmä olen siis karismaattinen myös sinun mielestäsi, kun muistat minut, vaikka en kirjoittele edes nimimerkillä. ;)
Enkä edelleenkään kailota tai ole kailottanut puhelimeen, se on moukkamaista.
Mielestäni kuvittelet asian. Miksi ihmeessä normaalillla älyllä varustettu ihminen vaivaantuisi jostain satunnaisesta matkustajasta? Itse en kiinnitä huomiota kehenkään, ellei joku rupea huutamaan kurkkutorvi suorana tms. edessäni. Yleensä olen uppoutunut hyvään kirjaan tai luen nettiä, en ole kiinnostunut kanssamatkustajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä tuijotat tai pälyilet niitä vaivaannuttavasti.
PS. Oletko sama tyyppi joka uskoo olevansa karismaattinen koska ihmiset katsoo sinua kun kailotat puhelimeen?
Näemmä olen siis karismaattinen myös sinun mielestäsi, kun muistat minut, vaikka en kirjoittele edes nimimerkillä. ;)
Enkä edelleenkään kailota tai ole kailottanut puhelimeen, se on moukkamaista.
Autistinen ajatustapasi vaikutti tutulta ja oikeassa näköjään olin. Ymmärrän että sosiaaliset tilanteen hämmentävät sinua, mutta se johtuu aspergeriudestasi eikä siitä että olet karismaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kierot silmät? Itse vaivaannun tälläistä ihmistä katsoessa, kun ei tiedä mihin päin tyyppi katsoo. Ei kaunista ihmistä katsoessa tule vaivaantunut olo.
Kuuleppas nyt neiti/herra. Ajattele mitä sanot. Älä loukkaa vähän kehitysvammaisia tai sitten vaan kierosilmäisiä. Mieti. Vähän.
Ööh ok,olen rouva ja kehitysvammaisen äiti, jolla on suku täynnä kierosilmiä. En koskaan loukkaa ketään IRL.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä tuijotat tai pälyilet niitä vaivaannuttavasti.
PS. Oletko sama tyyppi joka uskoo olevansa karismaattinen koska ihmiset katsoo sinua kun kailotat puhelimeen?
Näemmä olen siis karismaattinen myös sinun mielestäsi, kun muistat minut, vaikka en kirjoittele edes nimimerkillä. ;)
Enkä edelleenkään kailota tai ole kailottanut puhelimeen, se on moukkamaista.
Autistinen ajatustapasi vaikutti tutulta ja oikeassa näköjään olin. Ymmärrän että sosiaaliset tilanteen hämmentävät sinua, mutta se johtuu aspergeriudestasi eikä siitä että olet karismaattinen.
Mistä voit tietää, etten ole karismaattinen, kun emme ole koskaan edes tavanneet?
Mä vaivaannun jos pitää istua kenen tahansa tuntemattoman ihmisen vastapäätä. En tiedä mihin katsoa.
Näitä kommentteja lukiessa ei voi kuin ihmetellä millä tavalla suomalaiset näkevät muut kanssaeläjät. En ihmettele että tässä maassa sairastutaan masennukseen ja kärsitään huonosta itsetunnosta kun asenne muita ihmisiä kohtaan on niin negatiivinen.
"Mistäköhän johtuu"... meidän suomalaisten suomalaisuudesta! Suomalaiset eivät kerta kaikkiaan vain ole tottuneet samalla tavalla sosiaalisisiin tilanteisiin vieraiden ihmisten kanssa kuin ulkomaalaiset. Tästähän on osoituksena ihan hyvin se, että bussissa istumapaikoilla tai kahviloissa pöytien ääressä jne. istutaan usein yksin ja meillä suomalaisilla se etäisyys toiseen ihmiseen on suurempi kuin ulkomaalaisilla.
Onko sulla kierot silmät? Itse vaivaannun tälläistä ihmistä katsoessa, kun ei tiedä mihin päin tyyppi katsoo. Ei kaunista ihmistä katsoessa tule vaivaantunut olo.