G: Kaksi vai kolme lasta? Kumpi parempi?

Mielestäni kaksi on parempi jos ajatellaan äidin jaksamista, kolme pientä ->mä tulisin hulluksi. Olen itse kuitenkin 3-lapsisesta perheestä keskimmäinen ja meillä oli ihan mukava lapsuus. Itselläni on kaksi isolla ikäerolla, ystävällä 3 lasta pienellä ikäerolla enkä voi ystävääni kadehtia. Luulen myös että oma vauvelini saa kuitenkin olla pidempään pikkulapsi näin.

Meillä on 2 poikaa ja tyttö.Itse olen ollut ainokainen ja kaipasin aina sisarusta.Kolme on hyvä luku,nyt vasta tuntuu " perheeltä" ,en osaa tarkemmin selittää.On sellainen fiilis,että tämä on hyvä lapsiluku.Meillä on 6v,5v ja 8kk ikäiset lapset.Viihtyvät hyvin keskenään,halusin/toivoin suht pieniä ikäeroja.Samat intressit kun on vähän ikäeroa.

Tästä kolmannesta olen osannut nauttia eniten.Vauva-aika kuluu nopeasti,kaikki sujuu jo rutiinilla.En ikinä olisi uskonut että arki on ihan kivaa kolmen kanssa (joskus aikaisemmin nauroin jos joku sanoi että haluatteko vielä kolmannen!).6v ja 5v leikkivät keskenään (vanhin on eskarissa) ja vauva seuraa heidän leikkejään.Mulla on hyvin omaa aikaa,surffailla netissä ja tehdä kotihommia.

Meillä kaksi poikaa, nyt 5 ja 3. Haaveilen kolmannesta vaikka meilläkin jo " päätettiin" , että kaksi lasta on hyvä. Oliko vaikea sopeutua taas vauva-arkeen? Kerroit, että kaikki on mennyt hyvin mutta onko esim. liikkuminen perheenä ja puuhastelu vaikeampaa. Mieheni vähän vielä hangoittelee vastaan ajatusta kolmannesta lapsesta ja sanoo, että sitten kaikki uimassa käyminen, hiihtäminen ym. on niin vaikeaa, kun se " vauva roikkuu mukana" . Minä taas uskon, että arki olisi suht helppoa, kun pojat jo sen verran isoja. Saisi olla vielä kotona, kun esikoinen menee kouluun...huoh!

Neljäpäs! :D



Meillä 2 pojua ja 2 olis vielä ihana saada!



Meen kohta takas töihin ja parin vuoden kuluttua vois sitten sen kolmannen tilata..



Liian isoja ikäeroja en lapsilleni toivo. Mulla vanhin sisko 10 vuotta mua nuorempi. Hän on tiiviimpi toisen siskoni kanssa, heillä ikäeroa pari vuotta. Mulla siihen toiseks vanhempaan reilut 3 vuotta. Pikkuveljeni on musta 5 vuotta nuorempi. Mulla on jonkunlaiset suhteet veljeeni, siskoillani on jo niin eri jutut ettei oikein nuoremmat pysytä vanhempien perässä.. Siis nuorimman ja vanhimman lapsen välissä 15 vuotta eroa, ja sen kyllä huomaa!

Ei ollut vaikeaa sopeutua vauva-arkeen.Aluksi jännitti miten sitä taas jaksaa...! Elämä oli jo aika helppoa! Toosi hyvin olen jaksanut,vauva on nukkunut alusta alkaen hyvin,ei heräile yöllä jne.Rauhallinen pikkumies ;) .Lisäksi 6v ja 5v tykkäävät kovasti vauvasta,leikittävät jne,mustasukkaisuutta ei ole ollut juuri lainkaan koska heillä on toisensa (tyttö ja poika).Ovat tottuneet jo jakamaan.Liikkumista en ole kokenut vaikeaksi,asennekysymys sekin.Ollaan liikkuvaista sorttia,matkustellaan aika paljon.Mies on muuten otettu vauvasta,vaikka aluksi hangoitteli vastaan...! Meillä on lapsiluku täynnä ja ikää mulla on vasta 30v.Halusin tehdä lapset suht nuorena ;)

Kiva kuulla mukavia kokemuksia...Itse olen molempien raskauksien aikana voinut loistavasti ja ollut oikein seesteisyyden perikuva, joten luulen että raskausaika menisi hyvin vaikka aina ei ehdikään lepäilemään ;-) Yövalvomiset vähän pelottavat, kun molemmat pojat ovat olleet aikamoisia valvottajia. Mutta senkin on jo melkein unohtanut.



No, minä tässä haaveilen edelleen ja odottelen mieheltäni myöntävää vastausta ;-)

Meillä kolme ja peesaan nelosta siinä että jotenkin olen kuopuksen vauva-ajasta nauttinut eniten. Itse haluaisin kyllä vielä enemmän kuin kolme...

Meillä on kolme pienellä ikäerolla (alle 2 v.). Hyvin on mennyt, kaikki ovat kaveruksia ja tasavertaisia. Itselläni on vain yksi veli, toivoin aina enemmän sisaruksia.