En minä pysty luottamaan ettei kukaan ihminen kertois mun menneisyydestä...

Olitko oikeasti huora?

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:41"]

Olitko oikeasti huora?

[/quote]

Miksi alapeukku? Ihan relevantti kysymys. Jos on muuten vaan haukuttu huoraksi, niinkuin typerät yläastelaiset voivat tehdä, on kyseessä huomattavasti pienempi ongelma, kuin jos pillua on oikeasti myyty ympäriinsä.

Mitä välii?

Mitä jos lukisit niitä aikaisempia ketjuja? Tässä avauksessasi ei ollut mitään uutta, eikä tähän tule mitään uutta. Säästyy vaiva itseltäsikin.

Hankit sen lausunnon jotta pääset psykoterapiaan. Se on ainoa tapa jolla voit saada elämääsi eteenpäin ja lopettaa täällä huomiohuoraamisen.

Tosin turhahan sinua on neuvoa kun haluat vain oikeasti velloa liemessäsi.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:41"]

Olitko oikeasti huora?

[/quote]

No omasta mielestäni en. Siis ne jutut mitä mä tein 11-15vuotiaana oli; Seurustelu usean kanssa, flirttailu usean kanssa, netti/tekstari seksin harrastaminen usean kanssa (oikeaa minkäänlaista yhdyntää ei siis ollut.), varatun iskeminen, poseeraminen seksuaalisissa kuvissa jo ala-ikäisenä.

Mä en osaa nähdä itseäni edes lutkana, koska ei mun mielestä ole hyväksyttävää ja mukavaa kiinnittää ala-ikäiseen ihmiseen lutka tai huora sanaakaan/leimaa. Vaikka tekis sit mitä.

Omasta mielestäni tekoni oli väärin, mut ne ei todellakaan ollu mitään huoraamista! Se oli murros/teini-ikäsen epäkypsää seksuaalista perseilyä. Johtui siitä että olin hyvin lapsellinen, vaikka pidinkin itseäni äärimmäisen kypsänä ja elämä pyöri oman navan ympärillä. Huora sanalle mun mielestä on vain yksi ja ainoa merkitys, se on itsensä myyminen, en ymmärrä miksi jotkut käyttää sitä sanaa väärissä tarkoituksissa.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:44"]

Mitä välii?

[/quote]

Sitä väliä, että tässä on kyse elämästä. !

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:44"]

Mitä jos lukisit niitä aikaisempia ketjuja? Tässä avauksessasi ei ollut mitään uutta, eikä tähän tule mitään uutta. Säästyy vaiva itseltäsikin.

[/quote]

Katsotaan nyt vielä.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:49"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:41"]

Olitko oikeasti huora?

[/quote]

No omasta mielestäni en. Siis ne jutut mitä mä tein 11-15vuotiaana oli; Seurustelu usean kanssa, flirttailu usean kanssa, netti/tekstari seksin harrastaminen usean kanssa (oikeaa minkäänlaista yhdyntää ei siis ollut.), varatun iskeminen, poseeraminen seksuaalisissa kuvissa jo ala-ikäisenä.

Mä en osaa nähdä itseäni edes lutkana, koska ei mun mielestä ole hyväksyttävää ja mukavaa kiinnittää ala-ikäiseen ihmiseen lutka tai huora sanaakaan/leimaa. Vaikka tekis sit mitä.

Omasta mielestäni tekoni oli väärin, mut ne ei todellakaan ollu mitään huoraamista! Se oli murros/teini-ikäsen epäkypsää seksuaalista perseilyä. Johtui siitä että olin hyvin lapsellinen, vaikka pidinkin itseäni äärimmäisen kypsänä ja elämä pyöri oman navan ympärillä. Huora sanalle mun mielestä on vain yksi ja ainoa merkitys, se on itsensä myyminen, en ymmärrä miksi jotkut käyttää sitä sanaa väärissä tarkoituksissa.

[/quote]

Kuvissa esiintyminen on ehkä vähän kyseenalaista, mutta muuten et kai ole tehnyt mitään "hirveää"?! Miksi stressaat? Pääsisit helpommalla, jos kertoisit esim uudelle kumppanille ajoissa noista kuvista ihan rehellisesti. Ei olisi enää mitään salattavaa ja olisi tyäsin yhdentekevää, keneen törmäät ja missä.

Pääsisitkö jonnekin juttelemaan tästä asiasta? En usko, että selviät nyt ilman ammattilaisen tukea. Kokemuksesi alaikäisenä ovat selvästi traumatisoineet sinua ja vaikuttavat ihan kaikkeen elämässäsi.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:47"]

Hankit sen lausunnon jotta pääset psykoterapiaan. Se on ainoa tapa jolla voit saada elämääsi eteenpäin ja lopettaa täällä huomiohuoraamisen.

Tosin turhahan sinua on neuvoa kun haluat vain oikeasti velloa liemessäsi.

[/quote]

Hankitaan. Mut sitä ennen, vastaa kysymyksiini kerta tähän ketjuun tulit kommentoimaankin. :)

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:39"]

En vaan voi. Etenkin se ihminen, kehen törmäämisestä täällä oon nyt puhunu viime aikoina ja joka on muuttanut samoille kulmille ja käy samoilla kulmilla töissä, ihminen joka on kiusannut mua joskus ja jopa lyönyt. Niin jos istun mun miehen kanssa tai uusien ystävien kanssa vaikka jossain puistossa ja tää ihminen sattuu samaan aikaan sinne, muita ihmisiä sen seurassa mun menneisyydestä ja tuleevat oikeen tahalleen juttelemaan mulle jotain ja vihjailemaan mun menneisyydestä, sanovat mun vanhan nimen... Miten minä selitän nämä asiat mun miehelle ja uusille ystäville? Kun just nimenomaan jättäny nuo asiat kertomatta sen takia, et ne ihmiset vois nähdä minut jonain muuna kuin huorana ja kiusattuna! Ja just nimenomaan sen takia muutin kauas pois, et mun ei tarviis enää kohdata mun menneisyyttä!!! En usko että tällä ihmisellä kenestä etenkin tämän viestin alussa puhuin, on mitään suhteellisuuden tajua, että se tajuais että minä en kaipaa sitä siihen keskustelemaan meidän kanssa ................................................................................................... Mulla on jo ihan muita haluja, kuin olla tekemisissä peruskoulu aikaisten ihmisten kanssa. Mä en jaksa koko loppuelämää pyörittää sitä paskaa mitä tapahtu ylä-asteella. Mä en jaksa et mun perään huudeltais enää ikinä huoraa. Mä en jaksa että multa riistetään mahdollisuus koko loppuelämäksi mieheen ja lapsiin, kun sen se huoran maine ja todella inhotun ihmisen leima on tehny tähänkin asti, olen nyt 20 ja haluan 25-vuotiaana lapsen ja mulla on viimenen mahdollisuus elää myös nuoruuttani nyt 20-29vuotiaana, en halua että sitäkään pilataan koska huoran maine ja kiusaaminen väritti koko mun teini-iän. Nyt tahtoisin toisenlaista elämää ja en ole menneisyyden virheitäni toistanut enää pitkään aikaan.

Vastatkaa vielä, mitä teen?

[/quote]

Mitä enemmän aikaa kuluu, sen vähemmän merkitsee teini-iän sekoilut. Minusta sinun pitäisi lopettaa tämän asian vatvominen julkisella nettipalstalla ja sen sijaan hakea kunnon terapeutti. Jos haluat että menneisyytesi unohdetaan niin menneisyydesta täällä kertominen ei todellakaan auta asiaa ja olet tästä aiheesta tehnyt ihan tarpeeksi aloituksia. Nyt haet mielestäni vääränlaista huomiota. Täällä kirjoittelu ei sinua auta, tarvitset ammattiapua kasvaaksesi vahvemmaksi ihmiseksi ja osataksesi antaa itsellesi anteeksi. <- Tuo on se  tärkein asia, ei ne kiusaajat. Ennen omaa anteeksiantoa et pääse tämän ongelman kanssa eteenpäin koska syyllistät itse itsesi.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:47"]

Hankit sen lausunnon jotta pääset psykoterapiaan. Se on ainoa tapa jolla voit saada elämääsi eteenpäin ja lopettaa täällä huomiohuoraamisen.

Tosin turhahan sinua on neuvoa kun haluat vain oikeasti velloa liemessäsi.

[/quote]

Hankitaan. Mut sitä ennen, vastaa kysymyksiini kerta tähän ketjuun tulit kommentoimaankin. :)

[/quote]

Olen vastannut sinun kysymyksiisi jo niin monesti etten enää tee sitä. Et usko kuitenkaan joten ihan sama.

Sä et ole ihan terve, tää on väärä paikka sun ongelmien ratkomiseen. Älä lisäänny.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:49"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:41"]

Olitko oikeasti huora?

[/quote]

No omasta mielestäni en. Siis ne jutut mitä mä tein 11-15vuotiaana oli; Seurustelu usean kanssa, flirttailu usean kanssa, netti/tekstari seksin harrastaminen usean kanssa (oikeaa minkäänlaista yhdyntää ei siis ollut.), varatun iskeminen, poseeraminen seksuaalisissa kuvissa jo ala-ikäisenä.

Mä en osaa nähdä itseäni edes lutkana, koska ei mun mielestä ole hyväksyttävää ja mukavaa kiinnittää ala-ikäiseen ihmiseen lutka tai huora sanaakaan/leimaa. Vaikka tekis sit mitä.

Omasta mielestäni tekoni oli väärin, mut ne ei todellakaan ollu mitään huoraamista! Se oli murros/teini-ikäsen epäkypsää seksuaalista perseilyä. Johtui siitä että olin hyvin lapsellinen, vaikka pidinkin itseäni äärimmäisen kypsänä ja elämä pyöri oman navan ympärillä. Huora sanalle mun mielestä on vain yksi ja ainoa merkitys, se on itsensä myyminen, en ymmärrä miksi jotkut käyttää sitä sanaa väärissä tarkoituksissa.

[/quote]

Kuvissa esiintyminen on ehkä vähän kyseenalaista, mutta muuten et kai ole tehnyt mitään "hirveää"?! Miksi stressaat? Pääsisit helpommalla, jos kertoisit esim uudelle kumppanille ajoissa noista kuvista ihan rehellisesti. Ei olisi enää mitään salattavaa ja olisi tyäsin yhdentekevää, keneen törmäät ja missä.

[/quote]

No siis kuvissa esiintyminen on minun mielestä noista asioista ollut se pienin paha. Se olisi oikeastaan ainut pahe mitä voisin enää noista luettelemistani asioista tehdä. Enkä tarkoita tällä nyt mitään alastonkuvia tai pornoa, mutta siis esimerkiksi bikini ja alusvaatekuvia. Sellaiset kuvat kertoo minusta vain vahvasta, seksuaalisesta ja rohkeasta naisesta. Ei missään nimessä halvasta.

Mä olen ollut myös äärimmäisen huono ystävä joskus. Olen vittuilut ja purkanut pahaa oloani niihinkin ainoisiin ystäviin keitä mulla oli ylä-asteella. Eli ainoat pahat tekoni, ei ollu nuo seksuaalisesti kyseenalaiset teot. Olin silloin tosi stressaantunut kiusaamisen ja huoran maineen takia, että sen takia olin monesti inhottava ihminen myös muille, mulla oli ihteni sisällä niin paha olla. Eikä tämä ole mikään selitys sille, et se paha olo oikeuttais olemaan muita kohtaan ilkeä, ei olisi saanut olla, eikä olisi saanut lörpötellä muiden salaisuuksiakaan eteenpäin tai kiusata sitten itse yhtä poikaa, mutta kuitenkin koen sen että kun minua kiusattiin niin vaikuttaneen tällä tavalla minuun et olin huomattavasti enemmän pahoinvoiva ihminen verrattuna siihen mitä olisin ollut ilman sitä. !

Ja sitten en tiedä onko väärin ja onko ymmärrettävää, mutta jos joku uhkaisi vielä tässä vaiheessa pilata elämääni ja kertoa menneisyyttäni, niin minä menettäisin totaallisesti hermoni !!! Ja saattaisin käydä todella agressiiviseksi ........................................ Mitä he eivät minusta ennen olisi koskaan uskoneet, koska pitivät nössönä, kun en ylä-asteella kyennyt puolustautumaan kiusaamista vastaan. Sanon vaan, et kun on liikaa tapahtunut kaikkea epäonnisuutta, sitä on valmis ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä, millä hinnalla hyväänsä, ettei kukaan enää vähääkään pitele sinun elämäsi ohjia käsissä ja uhkaa tuhota elämääsi !

Stressaan sen takia, koska uskon että tuolla moni ihminen pitää mua niin inhottavana ja vastenmielisenä ihmisenä, et ne ei välitä mun elämästä ja satuttavatko minua ja olenko muuttunut aikuismaisemmaksi kun ikää on tullut lisää. Ne ei välitä, vaikka kuolisin sen seurauksena jos rupeavat uudestaan tuhoamaan mun elämää, koska olisihan se niistä niin kivaa, vaikka ite en sitä enää jaksa uusinta kierrosta..

Joskus ylä-asteella mulle on ihan suoraan toivottu mun kuolemaa. :/ ja uudelle kumppanille en haluaisi kertoa mitään mun menneisyydestä, en usko et se kestäis sitä, niin kun kukaan pojista/miehistä ei oo kestäny tähänkään asti olla tälläisen "hirviön" kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:52"]

Pääsisitkö jonnekin juttelemaan tästä asiasta? En usko, että selviät nyt ilman ammattilaisen tukea. Kokemuksesi alaikäisenä ovat selvästi traumatisoineet sinua ja vaikuttavat ihan kaikkeen elämässäsi.

[/quote]

Olen ollut avohoidon puolella hoidossa, mutta en koe sen mitään auttaneen. Ainut mikä on auttanut vähitellen niin aika ja se et oon saanu huomata et mitään pahaa ei ole tapahtunut, mutta ei ole kyllä päässytkään oikeastaan tapahtumaan koska olen elänyt aika eristäytynyttä elämää tässä viime vuodet. Pitäisi saada rutkasti hyviä kokemuksia, mitkä korvaisi nuo pahat. Mutta pelkäänpä ettei näin käy, koska olen tähänkin asti saanut elämässä enemmän niskaani epäonnea kuin hyvää onnea... Tuntuu että tuo epäonnisuus on suku vika, kun kahtoo monia omankin suvun kohtaloita. :/

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:39"]

En vaan voi. Etenkin se ihminen, kehen törmäämisestä täällä oon nyt puhunu viime aikoina ja joka on muuttanut samoille kulmille ja käy samoilla kulmilla töissä, ihminen joka on kiusannut mua joskus ja jopa lyönyt. Niin jos istun mun miehen kanssa tai uusien ystävien kanssa vaikka jossain puistossa ja tää ihminen sattuu samaan aikaan sinne, muita ihmisiä sen seurassa mun menneisyydestä ja tuleevat oikeen tahalleen juttelemaan mulle jotain ja vihjailemaan mun menneisyydestä, sanovat mun vanhan nimen... Miten minä selitän nämä asiat mun miehelle ja uusille ystäville? Kun just nimenomaan jättäny nuo asiat kertomatta sen takia, et ne ihmiset vois nähdä minut jonain muuna kuin huorana ja kiusattuna! Ja just nimenomaan sen takia muutin kauas pois, et mun ei tarviis enää kohdata mun menneisyyttä!!! En usko että tällä ihmisellä kenestä etenkin tämän viestin alussa puhuin, on mitään suhteellisuuden tajua, että se tajuais että minä en kaipaa sitä siihen keskustelemaan meidän kanssa ................................................................................................... Mulla on jo ihan muita haluja, kuin olla tekemisissä peruskoulu aikaisten ihmisten kanssa. Mä en jaksa koko loppuelämää pyörittää sitä paskaa mitä tapahtu ylä-asteella. Mä en jaksa et mun perään huudeltais enää ikinä huoraa. Mä en jaksa että multa riistetään mahdollisuus koko loppuelämäksi mieheen ja lapsiin, kun sen se huoran maine ja todella inhotun ihmisen leima on tehny tähänkin asti, olen nyt 20 ja haluan 25-vuotiaana lapsen ja mulla on viimenen mahdollisuus elää myös nuoruuttani nyt 20-29vuotiaana, en halua että sitäkään pilataan koska huoran maine ja kiusaaminen väritti koko mun teini-iän. Nyt tahtoisin toisenlaista elämää ja en ole menneisyyden virheitäni toistanut enää pitkään aikaan.

Vastatkaa vielä, mitä teen?

[/quote]

Mitä enemmän aikaa kuluu, sen vähemmän merkitsee teini-iän sekoilut. Minusta sinun pitäisi lopettaa tämän asian vatvominen julkisella nettipalstalla ja sen sijaan hakea kunnon terapeutti. Jos haluat että menneisyytesi unohdetaan niin menneisyydesta täällä kertominen ei todellakaan auta asiaa ja olet tästä aiheesta tehnyt ihan tarpeeksi aloituksia. Nyt haet mielestäni vääränlaista huomiota. Täällä kirjoittelu ei sinua auta, tarvitset ammattiapua kasvaaksesi vahvemmaksi ihmiseksi ja osataksesi antaa itsellesi anteeksi. <- Tuo on se  tärkein asia, ei ne kiusaajat. Ennen omaa anteeksiantoa et pääse tämän ongelman kanssa eteenpäin koska syyllistät itse itsesi.

[/quote]

En minä syyllistä enää itseäni ja olen antanut itselleni anteeksi. Mä ymmärrän että olin kakara kun tein virheeni, eikä sillä ole mitään tekemistä aikuisemman minuuden kanssa. Mut kun se minun anteeks anto itselleni ei paljoa auta todellisuudessa siinä tapauksessa, jos kiusaaminen ja menneisyyden levittely alkaa taas. Mä taas olen ajatellut, että se jos puhun täällä menneisyydestäni ja tekstini osuisivat jonkun kiusaajan silmiin, se saisi hänet ajattelemaan tekoaan ja sen seurauksia...

Mitenkä paljon teini-iän sekoilut merkkaa sitten 20-vuotiaana?

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 14:47"]

Hankit sen lausunnon jotta pääset psykoterapiaan. Se on ainoa tapa jolla voit saada elämääsi eteenpäin ja lopettaa täällä huomiohuoraamisen.

Tosin turhahan sinua on neuvoa kun haluat vain oikeasti velloa liemessäsi.

[/quote]

Hankitaan. Mut sitä ennen, vastaa kysymyksiini kerta tähän ketjuun tulit kommentoimaankin. :)

[/quote]

Olen vastannut sinun kysymyksiisi jo niin monesti etten enää tee sitä. Et usko kuitenkaan joten ihan sama.

[/quote]

Ok. Ei ole pakko vastata.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 15:01"]

Sä et ole ihan terve, tää on väärä paikka sun ongelmien ratkomiseen. Älä lisäänny.

[/quote]

En olekkaan, ennen olin.

Koen että mulla on oikeus tulla myös äidiksi jos haluan sitä, mutta tiedän että mun on sitä ennen saatava elämäni kuntoon ja saada elää varmasti turvassa ja rauhassa, jotta pystyisin olemaan hyvä äiti mun omille pikku muruille. ✿◕‿◕✿

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 22:53"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 16:45"]Herranjumala miten itseleskeinen draamakuningatar voikin olla, en ihmettele yhtään että on kiusattu. Kuinka tärkeenä sä ittees oikeen pidät? Luulet että kiusaajat ihan vaan sun perässä seurais ympäriinsä? Mietippä ny vähän. Ei sulla oo todellakaan semmosta arvoo niiden silmissä, et niitä enää kiinnostas. Sä et oo mitää niille, joten lopeta tuo säälittävä draamailu. Oma on syysi kaikkeen siihen paskaan.
[/quote]

Eli susta kiusaaminen on ollut oikein. :) mistä teidänlaisia ihmisiä oikeen kumpuaa?
[/quote]

No en nyt niin tietääkseni sanonut? Sanoin vain, etten ihmettele, tuolla draamailulla. Itse olen saanut ihan samanlaista kiusaamista ja ties mitä lesbon ja hullun mainetta, ihan vain koska en tanssinut sen aikaisen kaverini pillin mukaan kuten kaikki muut. Ja jatkui hetken vaikka vaihdoin koulua, mutta ignoorasin aikani nii kappas, kyllästyivät kun eivät saaneet reaktiota. Myöhemmin olenkin saanut anteeksipyyntöjä entisiltä kavereilta kun pvat tajunneet mikä ämmä se suosittu tyttö oli. Mutta anygay, mikä maailmannapa oikeasti luulet olevasi kun ajattelet että kiusaajia kiinostaa enää tuon taivaallista. Palaa jo maanpinnalle ja lopeta itsesi jalustalle nosto, et merkitse heille mitää.