Lue keskustelun säännöt.
Jos nyt ehkäisystä huolimatta olisit raskaana, mitä ajattelisit?
05.02.2006 |
Tuli juuri äskettäin mieleeni, että huhhuijaa, jos olisi nyt raskaana. Ei olisi mikään iloinen yllätys! En todella tiedä, mitä tekisin. Pystyisinkö ottamaan uuden vauvan vastaan? Abortti olisi kyllä hyvin raskas valinta...en tiedä, voisinko sitäkään tehdä.
Mahassa on nyt sellainen samantapainen painontunne kuin raskaana ollessa, mutta taitaa olla siitä syystä, että olen syönyt tänään ihan liikaa ja liikkunut ihan liian vähän ; )
Kommentit (30)
ei kai se vauva mikään katastrofi olis vaikka aika oliski huonohko. auto pitäis vaihtaa uuteen ja isompi talokin olis sitte tarpeen, mutta kyllä me vauva toivotettais silti tervetulleeksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen nyt jo 6lla kuukaudella.ja vielä tulee päiviä kun ajttelen etten jaksa,tai haluakkaan.ja 4äs lapsi tulossa.mutta poiskaan en voi antaa ja abortti ei edes tullu mieleen.mutta uskon että asiat ja ajatukset muuttuvat loppua kohden ja vauvan synnyttyä.en vain koskaan ollu ajtellut 4 lasta saada.
ilomielin vastaan ottaisin. Kyllä meille vielä yksi tai jopa kaksi lasta mahtuisi. Omat suunnitelmat vain jäihin muutamaksi vuodeksi.
Helppo olisi sopeutua ajatukseen, vaikka suunnitelmissa lapsiluku onkin jo täynnä.
laskeuma- ja inkontinenssivaivoja vielä edellisestä, pitää jumpata ennen kuin alkaa uuteen raskauteen, muuten olen raskauden aikana liemessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis se kyllä aika huvittavaakin.
Nyt onneksi raskaana ihan yrittämällä.
Viimeiset kaksi vuotta tuosta ajasta olvat niin rankkoja, että olemme miehen kanssa aika varmoja, että emme enää lapsia halua. Jos kolmas lapsi olisi tulossa, voisin jopa periaatteideni vastaisesti tehdä abortin.
No, onneksi hormonikierukka on aika varma ehkäisy :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastahan mä sain vauvan ja isompikin on hätinä kaksi vee. Talouskin kestää just ja just tämän kokoisen perheen. Olisi kriisin paikka. Pakko se vauva olisi pitää, mutta en tod. tiedä miten pärjättäisiin.
Pitäisi vähän pistää asioita uuteen malliin, mutta se olisi vain järjestelykysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin niin en lähtis ainakaan aborttia tekemään.
joista nuorin vasta 4kk. Uskon, että osaisin kuitenkin alkujärkytyksen jälkeen olla iloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä kokoajan toivonkin! Kun tuo mies ei ollenkaan lämpene kolmannelle lapselle.
Mut ei se kyllä ikinä halunnut omaa taloa eikä kuulemma naimisiinkaan, joten miksi ei kolmatta " ei koskaan" -juttuakin voisi tapahtua?
Mulla kaksi maailman helpointa lasta, ja kaksi meillä olisi miehen kanssa vielä toiveissakin. Tällä hetkellä mä ajattelin kyllä seuraavaksi hankkia opiskelupaikan, ja sen jälkeen voisi ne toiset kaksi lasta meille tervetulleeksi toivottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime keväänä vahinko sattui. Meillä on kaksi lasta ja avioliitto oli ollut jo kauan vaikeuksissa. Viimeiseen asti ajattelin että tämän lapsen pidän, vaikkei se suunniteltu ollutkaan. Mies ei innostunut. Ei abortiin pakottanut, mutta ei uutta odottanutkaan. Mies ei ole mikään perhekeskeinen ja pääasiassa olen kaksi lastamme hoitanut yksin.
Koitti sitten taas isompi riita, niiden tavallisten pienempien sekaan ja ajattelin että tuon miehen kanssa en lasta halua, kun joudun sen ihan yksin hoitamaan.
Päätös oli tosi vaikea toteuttaa. Sairaalassakin pystyin olemaan kun keskityin pitämään ajatukseni pois siitä mitä minulle tehdään.
Jos aloin asiaa vähänkään ajattelemaan, mieli alkoi muuttua.
Ja kun nukutuksesta heräsin en voinut kun itkeä.
Kun pääsin kotiin en voinut kun itkeä, eikä mies tuntunut ymmärtävän miksi.
Se oli jotain todella hirveää, olin murhaaja.
Ajattelin etten koskaan enää lasta voi tehdä, koska olin yhden oman lapseni tappanut. Suunnittelin sterilisaatiota, mies esteli, puhui että tilanteet voi muuttua.
Muutama kuukausi tuon jälkeen, mies otti eron.
Nyt olen ajatellut että olisin ollut tosi heikoilla, jos ero olisi tullut kun lasta odotin. En ehkä olisi jaksanut, kun ilman raskauttakin hajosin.
Vieläkin tulee itku, kun aborttia ajattelen....
Ensimmäinenkin oli vahinko, yhden yön jutun jälkeen vaikka pillerit oli ehkäisynä.
Nyt olen vuoden seurustellut upean miehen kanssa. Ilmoitin miehelle heti, että lapsilukuni on täynnä, mies huokaisi onnellisena. Hän ei lapsia ole koskaan halunnutkaan (on yli 30v.).Mies on sanonut, että jos vahinko käy niin hän antaa äänensä abortille, mutta minä teen lopullisen päätöksen.
No, kauhuissani olisi joka tapauksessa. Vaikea valinta enkä todella tiedä mitä tekisin. Vaikea kuvitella aborttia, mutta miten sen voisi varmaksi tietää...
Minulla ei ole yhtään lasta ja lapsiluku on todellakin täynnä. :D
Todennäköisesti olisi. Sitten pitäisi arvioida, miten pahat vauriot ovat ja selviäisikö lapsi.
Miehen kanssa tulisi ero, koska hän ei halua enää lasta, eikä lapsi voisi edes olla hänen, kun ei olla puuhailtu peiton alla ikuisuuteen.
Mutta kaiken kaikkiaan olisin ihan onnellinen, minusta tulisi kahden pienen yksinhuoltaja ja pääsisin aloittamaan elämän alusta :)
jos tulisin nyt raskaaksi olisin ikionnellinen. Meillä on vain 5 lasta ja olisin varmasti melko itsekäs omaan napaan tuijottelija jos lapsia ei olisi. Kyllä lapsista on iloa pitää osata ottaa rennosti heidän kanssaan sillä kohta he ovat isoja aikuisia.