Järkytyin teinin valinnasta
Kysyin tänään ysiluokkalaiselta pojaltani, tietääkö mitä aikoo lukion jälkeen ja katsoi ihmetellen kysyen minkä lukion. Pidin itsestäänselvyytenä sitä että kaikki lapset menee lukioon kun molemmat vanhemmatkin sen ovat käyneet. No, teini sanoi että on jo pitkään ollut sitä mieltä, että aikoo sähköasentajaksi. Sanoin, että tiedätkö mitä lääkärit ja asianajajat tienaa ja miten niihin pääsee? Teini vastasi että lukeminen ei kuulemma ole hänen juttunsa vaikka keskiarvo onkin ysi! On toisaalta aina ymmärtänyt esim autoista enemmän kuin isänsä mutta silti ei tollasia päätetä ilman että multa on lupa!
Hieman suuttui kun sanoin että sitten saat kun maksat itse asumiset yms ruoat. Tiuskaisi että miksi sitten siskojensa lukio-opiskelua on tuettu maksamalla asumiset koko lukioajalta ja vastasin että se on meidän suosittelema tie joten maksamme siksi.
Poika sitten otti mopon avaimet ja huusi ovelta että käy ''vähän ajelemassa'' ja lähti. Nyt se on ollut pari tuntia siellä ja aloin miettiä, mitäköhän se aikoo.
Aikaisemmin tosi rauhallinen poika on ollut, nyt jotenkin kilahti kun sanoin mielipiteeni.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Luulen ymmärtäväni miltä sinusta tuntuu. Tytär päätyi lähihoitajan opintoihin vaikka toivoin lukioon menoa. Näen tässä toisaalta paljon hyviä mahdollisuuksia. Hänen tuskin koskaan tarvitsee enää tiukkaa elämää mikäli työllistyy jatko-opintojen ohessa. Ammattikoulu ei myös ole mikään läpihuutojuttu. Pidemmät päivät ainakin siellä on kuin lukioon menneillä kavereilla työssäoppimisineen ym. Ehkä ei syytä aliarvioida. Antaa nuorten itse päättää mikäli tietävät mitä tahtovat.
Siskoni pääsi ensiyrittämällä yliopistoon LTO-kandiksi opiskelemaan, pohjalla oli lähihoitsupaperit ja muutama vuosi päikkytätinä.
Kävi ensin avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä lukemassa ja kun huomasi että tenteissä oli aina siellä parhaassa kolmanneksessa (tentit yhteisiä ns oikeiden opiskelijoiden kanssa, samat arvosteluperusteet), päätti että saman tien voisi alkaa oikeaksi opiskelijaksi. Tänään siis LTO-kandi.
Sähkömiehistä on nyt pulaa. Kun luokkakaverit valmistuu juristeiksi, niin sun pojallasi on jo oma yritys ja velaton omakotitalo, vaimo ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Alaikäinen lapsi menee sinne opiskelemaan minne vanhemmat määräävät!
Ei, vaan huoltajansa suostumuksella johonkin niistä kouluista, joihin hän valintakriteerien mukaan pääsee.
Mä suoritin lukion iltaopiskeluna sitten, kun pahin teiniangsti oli mennyt ohi. Sain aivan loistavat paperit sieltä ja pääsin jatkamaan yliopistoon. Motiivia pitää olla ja sitä odotellessa voi tehdä muuta hyödyllistä.
Mut pakotettiin aikanaan enkä ole koskaan katunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh
Ääliö nostaa esiin 9 vuotta vanhan aloituksen.
Ei tässä enää spekuloida aloittajan ja hänen lapsensa yhdeksän vuotta vanhalla yksittäistapauksella. Sen sijaan yleisellä tasolla aihe on edelleen merkityksellinen. Usein samantapaisista näkökulmista, joita keskustelussa on jo tuotu esiin, mutta ottaen huomioon myös sen, että lukio, ammattikoulutus ja työmarkkinat eivät enää ole aivan samat kuin yhdeksän vuotta sitten.
Eri
Oma poikani ilmoitti haluavansa kampaajaksi. Tottakai tuen häntä ihan samalla tavalla kuin jos haluaisi autonasentajaksi tai lukioon. Eikö tärkeintä olisi löytää sellainen koulutus, joka kiinnostaa ja innostaa ja siten päätyä työhön, jossa on mukavaa?
Käytännön mies on kultaakin kalliimpi! Ja sähköasentajan taidoista on etua jos aikoo vaikka insinööriksi. Kunnioita lastasi.