Yksin ulos leikkimään?

saa mennä isosiskonsa (7v) kanssa kauemmas kavereille leikkiin. Yksin vain pariin paikkaan, jotka tosin eivät ole näköpiirissä. Kuopus täyttää siis kesäkuussa kuusi vuotta. Mun mielestä asia riippuu siitä minkä luontoinen lapsi on, voiko päästää pois silmien alta.

luotan poikaan aika paljon, on sen ansainnut teoillaan ja tottelevaisuudellaan.

Mutta en silti päästäisi vielä yksin edes sataa metriä tietä kulkemaan kaverilleen! minusta vielä liian nuori...

ja vaikka kuinka luottaisi lapseen niin aina voi vaikka kissa juosta tien yli ja viedä lapsen huomion liikenteestä yms...

Meillä lapset (tyttö 3.5), leikkivät kesällä rivitalomme leikkipaikalla keskenään niin että minulla ovi auki joten kuulen heidän äänensä kokoajan ja käyn n.minuutin välein ovella katsomassa.

Nyt talvella saavat leikkiä keskenään vain aidatulla takapihalla.

Meillä tie aivan vieressä ja myöskin vesi.

en tiedä olenko liian varovainen mutta vasta kun oppivat uimaan voin päästää yksin kulkemaan!!

Miehen kanssa samoilla linjoilla...

(turvallinen paritaloyhtiö, jossa 18 asuntoa ja sisäpiha), on saanut mennä jo kesästä asti jolloin oli reilu 3½v. Tosi siskot 8½v ja 7v ovat yleensä aina mukana. 7 ja 8½v saavat kävellä myös naapuritaloyhtiöön 200m päähän tai lähipuistoon, mutta isommalla on silloin aina puhelin mukana, jos tulee hätä. Nuorin ei saa omasta pihasta poistua, eikä isommatkaan siis ilmoittamatta. Mutta vanhin joutuu koulumatkankin 1½km kävelemään päivittäin ja 7v ensi syksynä, niin siksi pikkuhiljaa harjoitellaan jo itsenäistä liikenteessä kulkua hänenkin kanssaan.

mutta useimmiten pari vuotta vanhemman isosiskon kanssa. Kesällä piti pariin otteeseen tiukentaa sääntöjä, kun poika kavereineen juoksi teiden yli mistä kohtaa sattuu ja sivuille katsomatta. 5-vuotiaan ulkoilua ilman aikuista olen rajoittanut myös siksi, että isommat pojat eivät aina " muistaneet" , ettei pienemmistä ole hauskaa tulla suljetuksi roskakatokseen tai kellariin. Keppileikitkin menivät joskus turhan rajuiksi. Viime aikoina pihaleikeissä on sopu säilynyt, mutta käyn silti välillä tarkistamassa missä poika on ja missä seurassa.

Etenkin poikaa (nyt jo 7.5v.), mutta pikkusiskonsa on aina ollut jotenkin " järkevämmän" oloinen, joten lapsissakin on tosiaan eroja.



Läheiseen leikkipuistoon, matkaa noin 150m, olen heidät päästänyt jo vuoden verran yksin, eli tyttö oli silloin 5v ja poika 6v., mutta ikkunasta näen kyllä jotenkuten sinne eli pystyn kuitenkin jotenkin seuraamaan heitä.



Nyt kun koulu alkoi pojalla viime syksynä on ollut pakko päästää poikaa yksin kavereille, matkaa noin 500m. Mutta tyttöä en vieläkään uskaltaisi päästää niin etten näe/kuule tarpeen tullen.



Riippuu varmaan paljon missä/miten asuu, että kuinka varhain voi päästää. Itse asumme omakotitalossa, eikä asuinalueellamme esim. ole jalkakäytäviä yms..Ehkäpä kerrostalon oma pihapiiri olisi sinänsä turvallisempi.

Kotona pitää kertoa mihin menee ja kysyä lupa, rajat ovat läpiajoautotiet (joita ei saa ylittää) ja matkaa maksimissaan 200m suuntaansa. En aina näe poikaa tämän alueen sisällä, mutta kuuloetäisyys toimii (pojat kun yleensä pitävät hirveää meteliä). Lisäksi käyn aina ajoittain tarkistamassa missä pojat leikkivät ja miten, alussa varsin tiheästikin.



Meillä poika on aikasen kiltti - mutta kaikki kaverit ei ja tiettyjen kavereiden kanssa varon aika paljon ja vahdin paljon tarkempaan. Asumme pientaloalueella, jossa poika saa liikkua kävelyteitä ulkoilureitillä ja pihaan päättyviä katuja- asumme päättyvän tien päässä. Ranta ei ole ihan vieressä. Eli lapsen luonteen lisäksi asuma-alue ja sen liikenne vaikuttaa myös tähän toimintaamme.



Täällä meillä tunnun olevan " keskitien" kulkija, sillä useampi samanikäinen lapsi täällä on saanut liikkua vapaammin pidemmälle itse kaikille kavereille (tuollaista reilua 500m ja ylittää näitä läpiajoautoteitä). Lisäksi on sitten muutama kaveri, jotka eivät saa lähteä kotipihastaan ollenkaan (tosin toinen näistä kavereista asuu vähän vilkkaamman tien varressa ja pyöräilee kesällä keskellä katua, toinen sitten leikkii rivitalojen sisäpihalla). Meillä muutamalle kaverille vielä viedään ja haetaan, koska matka minusta on hieman mietityttävä ja ovatkin juuri nuo kaverit, jotka eivät saa itsekseen liikkua. Luultavasti kesällä ennen kuin koulu alkaa saa poika luvalla liikkua heillekin, koska matkaa alle 500m ja ei tarvitse ylitellä edelleenkään läpiajoteitä, mutta ensin kyllä opetellaan noita matkoja yhdessä.

Meillä esikoinen sai olla yksin ulkon silloin kun halusi, muistaakseni 4,5-5v ekoja kertoja. Silloin kyllä vahdin melkein jatkuvasti ikkunassa eikä hän ollut kuin max 1 tunnin yksin. Hän oli kyllä tosi rauhallinen ja yleensä leikki pitkään esim. hiekkalaatikolla. 5v meni yksin naapuriin, kyllähän he sitten ilmoittavat jos lapsi ei saavukaan. 6-7 vuotiaana hän oli jo yksin tai kavereiden kanssa ilman että vahdin ollenkaan(reviirinä oma piha ja naapurin piha) ja 7-vuotiaana saa mennä yksin leikkipuistoon ja kävellä yksin kouluun. Tietenkin riippuu paljon ympäristöstä. Meillä rauhallinen omakotialue. Polkupyörällä en päästäisi yksin vielä nytkään 7v. Nuoremmat saivat olla jo viime kesänä eli 3v ja 2v isomman seurassa omalla pihalla.

asutaan maalla,rauhallinen piha ja ympäristö.esikoinen pääsi vasta 6v läheiseen puistoon kaverin kanssa.