Miksi kodit on niin törkeässä siivossa!
Ammattini puolesta joudun kiertämään usein lapsiperheiden koteja ja olen todennut sen, että moni äiti (katson, että nämä työt ovat pelkästään äidin tehtäviä) ei enää viitsi vaivautua imuroimaan, raivaamaan likapyykkejä lattioilta, ei pesemään astioita eikä edes raivaamaan tekemäänsä ruokaa pois pöydältä. Noin 8 asunnossa 10:stä voi sanoa olevan asiat todella huonosti. Lapset ovat usein vähissä vaatteissa, joskus pelkkä pikkupaita päällä, räät poskilla. Eipä paljon ihmetellä tarvitse, jos nämä lapset sitten murrosikäisenä mieluummin viettävät aikaansa ulkona kuin epäsiistissä kodissa, jossa monesti on itseensä kyllästyneet vanhemmat. Ammattini puolesta en voi asiaan vaikuttaa!!!!
Kommentit (49)
mitään suursiivouksia en harrasta , enkä ole himosiivooja.
mutta on kiva kun asunto on siistissä kunnossa eikä tavaraa loju lattioilla ja pöydillä .
lapset siivoavat tavaransa jokapäivä,näin ei pääse syntymään kaaosta.
ja kyllä meillä silti muksut saa touhottaa, rakentavat välillä keittiön tuoleista majan olkkariin ja muuta vastaavaa. mutta sitten siivotaan kun leikit loppuu...
tiedän kyllä tapauksen jossa äiti kotosalla lasten kanssa ja silti koti melkein aina käydessäni hirmu kunnossa,mutta kunshoppailu ja muu vie niin paljon aikaa...
ja kaiken ylimääräisen haluaa käyttää lapsiin.
on lämmintä sisällä.
Meillä on myös sotkuista kun on parempaakin tekemistä kun siivoominen esim. lasten kanssa ulkoilu (koko perhe yhdessä) ja nukkuminen (menemme samaan aikaan nukkumaan ja heräämme) ja lasten kanssa leikkiminen ja lasten kanssa harrastaminen....
lapsi ei nuku ollenkaan kuin vain sillon kun äiti nukkuu kans, päikkäreillä nukkuu ehkä 15 min sen jälkeen kun olen lähteny pois, yöllä valvoo vaikka yhteen jos minäkin valvon? kun ei nuku ni ei nuku, ja yli 1v saakka nukku omas sängys mut ei nuku. ja minä siivoon joka päivä koko ajan ja imuroin, mutta kämppä on koko ajan samas kunnos, ja olen mielummin lapsen kanssa kuin koko ajan rätti kädes.
ja yleensä kun siivoan ni lapsi pyörii jalois tai itkee ja roikkuu lahkees tai tekee pahojaan että kokoajan saa juosta peräs...
kyllä sillon mielummin jättää vähä siivoomatta ja luovuttaa kuin menettää mielenterveytensä..
Ihmisten siisteyskäsitys vaihtelee. Jos teet yllärikäynnin, niin ei se nyt NIIN ihme asia ole, jos edellisen ruuan tiskit ovat vielä pöydällä. Pienten lasten kanssa kun voi tulla kiireellisempiä hoidettavia väliin.
Mitä tulee tuohon pikku paita päällä seikkaileviin lapsiin, niin meillä on kotona lämpöä aika lailla, keskuslämmitys hookaa vähän turhankin tehokkaasti. 25 astetta kesät talvet. Lapset tykkäävät olla vähissä vaatteissa kotona, tyttö (6v) varsinkin yhdessä vaiheessa jopa pelkissä pikkareissa.
Ei se siisteys- tai viitseliäisyyskysymys ollut, vaan mukavuuskysymys. Muualle lähdettäessä pannaan tietysti puhtaat ja lämpimät vaatteet ylle, mutta kotona noin.
Koeta nyt vaan ap elää sen kanssa, että ihmiset arvostavat asioita eri lailla.
Oon potenut aina suurta syyllisyyttä siitä, että oltais ainoita... Ehkä ollaan vaan ihmisiä :)
Sitten tyydytän kyltymättömät ja puutteessa elävät pikkurouvat isolla melallani, lapset laitetaan siksi ajaksi lukkojen taakse.
terveisin Iso-Jorma
Ja vaikka pukisin lapset kymmenen kertaa päivässä, niin minuutin päästä pukemisesta ovat taas alasti...
aina joku muu siivoaa. On varmaan vaikeaa herätä siihen tosiasiaan että, elämästä tarviikin ottaa ITSE vastuu.
Mäkään en sitä käsitä.. Kun minulla ei ollut vielä lapsia, mutta kävin ystävilläni kylässä, joilla oli jo lapsi, ja kämppä ihan KAUHEASSA siivossa, niin ihmettelin, että voiko yksi alle 1-v lapsi saada aikaan moista, nimittäin joskus puhuessamme asiasta ystäviemme kesken, he sanoivat minulle, " odotappas vaan kun oma lapsesi syntyy niin ei olekaan enää niin siistiä" . Mutta ihan tasan tarkkaan olen pitänyt huolta kotini siisteydestä lapsesta huolimatta. Ei se paljoa mitään vaikuta.
Ihan samaa ne sanoivat kun kerroin haluavani synnyttää ilman kipulääkkeitä, että " joopa joo, odotas vaan kun se synnytys alkaa" , mutta saivatkin sottapytyt pitkän nenän kun mitään en ottanut.
On rakkaita ystäviä, mutta ihmetyttää se, että pitävät näköjään itsestään selvyytenä, että kun lapsia tulee on sotkuista ja likaista, eikä aikaa muka mihinkään.
Kun noi vaimot haluavat määrätä kaikesta kotona, ei mies voi tehdä mitään järjestelyä. Sitten vaimo, jonka pitäisi siis tehdä järjestelyt, katsoo elämäntehtäväkseen olla netissä kaikkien nörttien neuvojana ei ehdi mitään, niin kait ne kodit sitten on sen näköisiäkin!
Kuinka usein te ne paikat käytte läpi? Itse pyyhin aina jääkaapin jos sinne on jotain tarttunut. Liesikuvun pyhin yleensä samalla kun hellan päällystän, eli päivittäin. Hellan vedän pois paikoiltaan n 2 kk välein.
Kun lapsi on päikkäreillä, ja, kun menee yöunille. Kiva aloittaa iltapäivä ja aamu siistissä kodissa . Ei siihen mene kuin pari minuuttia, kun ei päästä kamalaa kaaosta syntymäänkään!
keitti kananmunan ja kahvia + laittoi esille kahvipöytään tarjottavaa. Lapsia hän teki 5 ja ne hoisi taloudenhoitajat. IKINÄ hän ei lapsiaan imettänyt, ei pitänyt sylissä eikä paljon muutakaan. Hän oli syntynyt vuonna 1914. Samoin toinen isoäitini, hänkin vanhoilla päivillään kertoi, ettei hänen koskaan tarvinnut omia lapsia hoitaa: lapset tuotiin aamulla kammattuina ja pestyinä näytille.
JOTEN LUULETKO VITUN LUUSERI, ETTÄ MINÄ AION SEN PAREMMIN RUVETA LUUTTU-LIISAKSI JA LASTEN HOITAJAKSI? Lapsia kyllä olen pyöräyttänyt muutaman, mutta IKINÄ en aio jäädä kotipiiaksi. Onneksi miehellä on rahaa (minua 15v vanhempi) ja voimme ostaa tarvitsemamme avun.
Syökää pölyä!
että meidän tuttavilla oli aina tosi sotkuista, oikeastaan likaista, jos kävi kylpyhuoneessa tai katsoi tiskipöytää ja etenkin rouvaa ei kodinhoito kiinnostanut yhtään, mutta nyt heille syntyi lapsi, on ihan kuin eri asukkaat siellä talossa asuisivat. Aina on siistiä ja tavarat järjestyksessä. Etenkin pinttynyt lika ja laiskuuttaan seisovat tiskit ovat hävinneet.
Omistusasuntojen puolella tilanne on vähän parempi. Tulee itsellenikin kieltämättä mieleen, että sossutapauksia ovat, koska ei meidän " normaaliperheellä" ole varaa heittää yhtään ruokaa hukkaan, aina raivataan vaikka vähäinenkin ja syödään joko seuraavana päivänä tai pakastetaan.
Eikä siisteys ole minulle menestyksen meriitti. Surullisena seuraan ylihygieenisen perheen arkistressiä pölyhitusesta ja leivänmurusta. Imuri kaivetaan esille vaikka vieraitten läsnäollessa... " mikä siisteydessä menetetään, se rakkaudessa korvataan..."
Mä tulisin hulluks jos joka paikan pitäis koko ajan kiiltää ja misään ei saisi olla ylimäärästä tavaraa. Päivät meniskin sitten siihen että kulkisin imuri ja rätti kourassa kolmen lapseni perässä.
Mun on pakko pitää pölyt poissa kun muuten saan hengitysvaikeuksia. Ja likaiset tiskipöydät ja muut vastaavat taas on muuten vaan ärsyttäviä, kiva ruveta kokkaamaan jos on sotku... joten meillä ei ole. Ja asutaan kaupungin vuokra-asunnossa.
Mä muuten tunnen perheen joiden omakotitalossa on Artekin ja Muuramen huonekalut paksun paskakerroksen peitossa ja kodinhoitohuone täynnä pyykkikasoja. Ja kylppäriä ja vessaa ei ole pesty varmaan ikinä, sellaiset kalkkikerrokset kaakeleissa on ja lavuaarit täynnä hammastahnaklimppejä *oksentaa*
pitää vaatteita päällä, koska se on hevonen, ja niillä ei ole vaatteita. Pikkarit on vain siksi, että sinne väliin saa narun hännäksi. Että siksi.