Mielipiteitä: PERHEPEDISSÄ VAI OMASSA SÄNGYSSÄ?

ei siksi, että meillä olisi mitään perhepetiä vastaan, vaan lähinnä siksi, että parisänkymme on aika kapea ja mieheni aika tilaavievää sorttia. Vauva (nyt 3 kk) viihtyy hyvin pinnasängyssään myös valveilla ollessaan pehmoeläimiään katsellen.



Eli meillä toimii hyvin omassa sängyssä nukkuminen.

Ja sitten kun on lähtenyt liikkeelle, niin pinnasänkyyn (parisängyn vieressä kiinni) aina jos yksin jää nukkumaan.

Vielä ei vaan toimi siirto pinnikseen meidän 4kk pojalla, kun herää siihen siirtämiseen ja muutenkaan ei osaa siellä pinniksessä nukkua. Yöllä kyhjää kainalossa lämpöisessä. :) Minusta se on paras paikka nukkua. Ja se imetyskin käy kätevästi.



Esikoinen 2v ei sentään enää halua ihan vieressä kiinni, tykkää jo omasta rauhasta, jostain 1.5v lähtien näin, kun alkoi tottua omaan sänkyynsä, myös perhepetiläinen siihen asti ja sittenkin vielä satunnaisesti.

meillä 8 vkonen poika nukkuu aina omassa sängyssä. en osaa itse nukkua jos lapsi vieressä. pojankin unet rauhallisemmat omassa sängyssä. minusta näin on parempi, eipähän ole sitten sitä ongelmaa kun muksu ei suostukaan nukkuu omassa sängyssä kun aina nukkunut äitin ja isän kanssa.

Ensin laitettiin omaan sänkyyn ja se sujuikin hyvin niin kauan, kun sopi nukkumaan äitiyspakkauksessa (oli varmaan turvallisemman tuntuinen kuin iso pinnis).



Pinniksessä ei suostunut nukkumaan, joten nukkui vieressä muutaman viikon. Kukaan ei pystynyt nukkumaan kunnolla, ei vauva eikä vanhemmat.



Sitten otettiin pinnis sängyn viereen, levottomat unet jatkuivat. Itkun tuherrusta vähintään puolen tunnin välein ja mulla piti pitää kädestä kiinni koko yö.



Reilun puolen vuoden iässä päätettiin, että nyt menee omaan huoneeseen. Kaikista paras vaihtoehto meille. Poika nukkuu omassa sängyssään tosi rauhallisesti, kun ei heräile meidän ääniin (pitkähkön unikoulun jälkeen kylläkin) ja minä kuitenkin kuulen, jos tulee yöllä hätä.

päätimme heti vauvan synnyttyä, että jos vain mahdollista, vauva nukkuisi omassa sängyssään. Aluksi meillä oli nimittäin niin pehmeä sänky, että pelksimme ottaa vauvaa viereen. Yösyötötkin ovat menneet -niin kauan kuin niitä oli- hyvin, syötin istualtaan ja laitoin vauvan takaisin sänkyyn, jonne nukahti aina ite. Meillä on toiminut hyvin näin. Tulee paremmat ja rauhallisemmat unet kaikille :)

Kuopus on nyt 1v1kk ja nukkuu edelleen perhepedissä vieressäni. Laitana sängyn vieressä on lipasto. Neiti on jo kuukausia osannut tulla itse pois sängystä, vaikka sänky on korkea. Tässä keväällä on tarkoitus siirtää tyttö isosiskon kanssa samaan sänkyyn, jotta uusi tulokas pääsee vuorostaan perhepetiin. Pinnasänkyä meillä ei ole.

Meillä vauva (toinen laatuaan) nukkuu vieressä, esikko ei olisi nukkunut silmäystäkään vieressä, vaan vaati täydellisen rauhan. Tämä toinen sitten onkin toista maata! Nukkuu nimittäin tiukasti kiinni kainalossa tai kädestä pidellen tai kintut mun sylissä. Ja tätä on jatkunut alusta asti kohta 5kk. Pinnasängyssä tsägällä ensimmäisen pätkän, mutta sinne nukahtaa vaan 45min kiukuttelun jälkeen. Mun pitäis olla koko ajan nukkuvan vauvan vieressä, yöllä jos menen vessaan, niin lapsi herää siihen ja loukkaantuu verisesti.



Pidän vieressä ihan mielellään, mutta miten kummassa saisin illalla edes tunnin kaksi omaa aikaa???? Eli lapsi nukahtaa klo 21 väsyneenä, minä haluaisin katsella tv:tä, olla miehen kanssa tai mitä vaan " aikuisten hommaa" . En jaksaisi maata tuhisevan vauvan vieressä. Onko vinkkejä miten suostuu jäämään nukkumaan yksin perhepetiin. Pinnasänkyyn on rassaava laittaa, kun joutuis huudattamaan ja herää siellä muutenkin ihan heti.



Päivisin nukkuu vaunuissa ja ajattelin nukuttaa illallakin niihin, mutta KÄÄK - koppa jää ihan just pieneksi!!!! Mitäs sitten! Vinkkejä kaivataan!!!!

Minulle odotusaikana oli itsestäänselvyys, että vauva nukkuu sitten synnyttyään pinnasängyssä enkä muita vaihtoehtoja edes miettinyt. Toisin kuitenkin kävi eli jo sairaalassa vauva rauhottui parhaiten rinnalle ja siellä hoitaja oikein opasti hyvän asennon, jossa vauva nauttii unestaan äidin kainalossa. Tämä tapa siis jäi käyttöön ja nyt vauvan ollessa 3 kk ei yhtään yötä ole pinnäsängyssä nukkunut. Samalla tavalla kuin k@uno kirjoitti (muistinkohan oikein nimimerkin?) minäkään en voi vauvan vierestä poistua hänen heräämättä eli aika sidottu olen vauvan nukkuma-aikoihin - toisaalta tuleepahan itsekin levättyä riittävästi. Päivisin vauva nukkuu hyvin ulkona vaunuissa jopa 4 h unet.

Parhaina puolina perhepedissä pidän omalta kannaltani imetyksen helppouden ja sen että pystyn unen horroksessakin tarkastamaan vain kättä ojentamalla, että vauvalla on kaikki hyvin ja että se hengittää(neuroottinen kuin olen =)).Vauvan kannalta uskon tämän tavan olevan tälle lapselle se oikea. Varmasti on lapsia, jotka nukkuvat parhaiten omassa rauhassa omassa huoneessa, persoonallisuuksia kun on monia. Varmasti onkin parasta valita nukuttamistapa vauvan luonteenlaadun mukaan vauvaa kuuntelemalla.

sen verran haluan kunnioittaa myös parisuhdettamme että saadaan edes joskus olla vaan kaksin ja ihan vaikka vaan vierekkäin...



joskus se vauva voi sit jostain syystä joutua olemaan ilman äitiä niin miten se sittemn osaa nukahtaa jos on vuoden nukkunut äidisssä kiinni???!!!!

Sängyssä oli tarkoitus nukkua, mutta jostain syystä nuo vaunut jäivät kuvioihin. Sänky tuntui pienelle vastasyntyneelle niin isolta ja kolkolta. Vaunuissa on helppo hytkyttää takaisin uneen. Tyttö heräilee illalla pari kertaa ennen kuin nukahtaa kunnolla. Aamulla kun uni on herkempää, hän nukkuu vieressäni. Meillä on isot koirat, joista jompi kumpi saattaa yöllä nukkua jalkopäässä ja mies pelkää kääntyvänsä vauvan päälle. Näistä syistä meillä vauva ei nuku sängyssä silloin kun itse nukun.

Camsu ja tyttö 3kk

Kun äitiyspakkauksen laatikko jäi pieneksi siirsimme pojan nukkumaan omaan sänkyynsä. Kiersin pinnasängyn reunaan yhden viltin kaventamaan tilaa, se luo hyvin turvallisuuden tunnetta. Poika nukkuu älyttömän hyvin yönsä. :-)

Tyynyjä ja peittoja laidalle, niin ei putoa. Perhepedissä nukkuminen on hyvä vaihtoehto, jos vaan kaikki saavat siinä mukavasti nukuttua.

ensin perhepedissä meidän keskellä, sitten siirrettiin pinnasänkyyn meidän sängyn viereen ja nyt on nukkunut omassa huoneessa omassa sängyssä pari viikkoa. Heräsi meidän vieressä helposti, miehen kuorsaukseen, joten uni on nyt huomattavasti parempaa. Oli meillä sellainenkin vaihe ettei suostunut nukkumaan kuin sylissä, mutta siitä onneksi päästiin ohi. Vauva on nyt runsaat 5kk ja tuolla tuhisee omassa huoneessaan turvallisessa sängyssään. Tuskin edes huomasi huoneen vaihtoa, on niin tottunut nukahtamaan omaan sänkyyn. Tosin jos alkaa heräillä ja nähdä pahoja unia, niin sitten pitää keksiä uusi tapa.

Se pikkuinen on pieni niin vähän aikaa, että meidän parisuhde saa sen kestää, että poika nukkuu välissämme. Ostettiin sänky leveimmästä päästä, jotta saa poika nukkua välissä.

Iltaisin kun poika menee nukkumaan, niin sohvalla saadaan kyhnätä vierekkäin vaikka puoleen yöhön saakka. Ja mikäli sängyssä halutaan nukkua kainalossa, siirretään pinnis sängyn vereen ja poika reunalle nukkumaan.

Kyllä se sieltä välistä iän myötä tahtoo pois.

viedä puolet täysleveestä sängystäni. Ja uskon, että en tule tuota pinnasänkyä tarvitsemaan. Yritin kyllä nukkua " yksin" , mutta puolen vuoden jälkeen se olikin aika vaikeaa. Poika kyllä nukkui hyvin, mutta valvoin itse puoli yötä miettiessäni miten hän nyt siellä pärjää... kolmannen tarkistusreissun jälkeen nostin hänet varovasti viereeni ja nukuttiin autuaasti aamuun asti. Hyviä öitä!!! Pinniksissä tai perhepedissä; kunhan kaikilla on hyvä olla.

Meillä vauvoina kaikki nukkuneet reilun vuoden perhepedissä, siis niin pitkään kuin imetän yölläkin. Sitten kun yöimetys on loppunut, on siirretty jollain aikajänteellä omaan sänkyynsä, joka meidän sängyssä kiinni. Omaan huoneeseensa ovat siirtyneet sitten kun ovat itse halunneet ja tajunneet pyytää.



Näissä kaikissa nukkumismuodoissa on vaan kantavana toimintana/periaatteena että siinä nukutaan mihin nukahdetaan, mitään öisiä siirtymisiä omasta sängystä vanhempien sänkyyn tai päinvastoin ei ole.



Hyviä puolia on ettei yöimetyksen vuoksi tarvitse itse nousta (jolloin heräisin turhan kunnolla) ja vauvaa on helppo tyynnyttää vain liikuttamalla kättään. Ihanaa myös kun vauva on vieressä, itse en osaisi nukkua vauva toisessa huoneessa. Huonoja tietysti että vauva välillä havahtuu meidän liikkumiseen. Vauva-aikana parisuhteelle meillä on vähemmän aikaa, mutta en kyllä jaksaisikaan kovin usein nousta ylös vauvan nukahdettua, sillä yöimetykset ja heräämiset verottavat (minä kun tykkäisin mielelläni vähintään 9h katkeamattomasta unesta- taidan olla suuriuninen). Mutta kyllä tuo parisuhde sen sen ajan on kestänyt ilman suurempia ongelmia.