Huolien purkamista :,(
En oikein tiedä, minne avautuisin, joten kerron tänne. Tuntuu, ettei kukaan ymmärrä tätä huoltani.
Minulla on kohta 5-vuotias tyttö. 3-vuotiaana hänellä todettiin neuvolan kuulotutkimuksessa yllättäen, ettei hän kuule kunnolla toisella korvalla. Neuvolan th ei ottautunut asiaan mitenkään, joten tilasimme ajan yksityislääkärille, joka teki lähetteen lähipaikkakunnan yliopistosairaalaan kuulokeskukselle tutkimuksiin. Olimme huomanneet, ettei tyttö aina kuule, asioita saa toistaa ja ettei hän hahmota mistä suunnasta äänet tulevat (esim piilosta leikkiessä).
Olemme käyneet kuulokeskuksella nyt 3 kertaa n puolivuosittain. Tytöllä on huonommassa korvassa vaikea kuulovamma, eli käytännössä kuulee vain paremmalla korvallaan. Kuulokeskuksella lääkärimme on sanonut, että murrosiän jälkeen voisi kuulematonta korvaa leikata ja katsoa, mikä on vialla. Eräs toinen lääkäri taas sanoi siellä, että voisi ennen kouluikää leikata, mutta että hoitava lääkäri päättää asian.
Tytöllä on ollut korvatulehduskierre aikanaan ja kummassakin korvassa oli putket. Nyt ns kuuleva korva on alkanut taas tulehtumaan, eli kuukauden sisällä on toinen antibioottikuuri menossa korvatulehdukseen. Ongelmana on se, ettei tyttö kuule nyt paremman korvan ollessa tulehtuneena juuri mitään. Saa huutaa kaikki asiat ja jos ei näe että hänelle puhutaan, ei hän kuule.
Pelottaa. Tytöllä alkaa kuukauden kuluttua päiväkodissa päivähoito, tähän asti on ollut kotihoidossa pikkusisarusten kanssa. Mitä siitä tulee, jos kuuleva korva jatkaa tulehduskierrettään ja tyttö ei kuule mitään? Kuulemma putket voisi laittaa, jos korvakierrettä on jatkunut puoli vuotta. Meidän on kohta pakko opetella viittomia tms, että saadaan kommunikoitua ilman huutamista. Montakohan unetonta yötä olen viettänyt pohtien, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Huumoria asiaan on tuonut leikkipuiston mammat, jotka ovat katsoneet närkästyneenä pitkään, kun olen huutanut parin metrin päässä olevalle tytölleni ;) He kun eivät tiedä, ettei tyttö kuule normaalia puhetta, vaan luuletvat minua varmaan joksikin monsteriäidiksi. Ehkäpä lastensuojeluilmoituskin on jo jätetty ;)
Kommentit (2)
tunnen itsekin kolme ihmistä, joilla ei ole kuuloa toisessa korvassa lainkaan. Yksi on työkaverini ylopistolta, jolla ei edes ole toista korvaa. Ainakaan oppimista kuulovamma ei siis välttämättä haittaa. Toinen on oman lapseni 9-vuotias kaveri, hän käyttää kuulolaitetta ja selviää suhteellisen hyvin, monistan ongelmistaan huolimatta, vaikka kuulolaite on adhd-pojalla aika kovassa rasituksessa.
Mutta ymmärrän kyllä, että ap:tä huolestuttaa ongelmien kasaantuminen ja toisenkin korvan kohtalo pitkällä tähtäyksellä, jos korvatulehdukset jatkuvat päivähoidossa. ASiasta ehkä kannattaisi keskustella lääkärin kanssa. Ja sitten toisen lääkärin, jos ensimmäinen ei tunnu ottavan huolta tosissaan. Sille ei ehkä voi tehdä mitään, ja sen takia monet lääkärit ovat haluttomia keskustelemaan asiasta, mutta tiedättepähän, missä mennään.
Kolmas juttu on sitten se, että ei niiden viittomien opiskelu oli pahasta muutenkaan.
Olen menestynyt hyvin koulussa ja olen ammatiltani lukion lehtori. Lähes kukaan ei edes tiedä kuulovammastani.