Olen aivan kypsä remonttiin :(

Yhteistuumin sovittu ja aloitettu remppa on muuttunut elämäntavaksi, tunnen itseni niin huijatuksi. Mies sanoi että paras tehdä kaikki itse, niin säästää kuluissa. Määräpäiviä valmistumiselle on ollut useita, aina siirtyneet eteenpäin kukin mistäkin syystä.



Sovittuja talkoita kavereiden kesken on ollut vain muutamat, kun kukaan muu ei osaa tehdä tässä meidän rempassa mitään. Veljensä on käynyt silloin tällöin auttelemassa mutta tuntuu ettei homma etene niillä kerroilla senkään vertaa.



Nyt tietysti olen viimeisilläni ja hullu menin uskomaan että tottakai kaikki on valmista kun vauva syntyy. Tänne rakennuspölyn ja listojen keskelle se on sairaalasta tuotava :( Mies ei suuremmin juhli ja käy säännöllisesti duunissa, mutta en vaan tiedä miksei saa aikaiseksi.



Ottaa päähän vastailla kysymyksiin rempan valmistumisesta, kun ollut niin kauan kesken jo. Nyt ahdistaa ihan sairaasti, kun tiedän että vauvan synnyttyä aika on kortilla. Joko mies remppaa eikä hoida vauvaa tai toisinpäin. Olisin jo valmis pistämään myyntiin tämän unelmien kodin, niin paljon harmittaa.