Onko lapsesi hoidossa isovanhemmilla kun olette töissä?

Hän tuli meille ja maksoimme bussilipun 50 eur. Lisäksi maksoimme hänelle kotihoidontuesta jäävän erotuksen (kht-verot-bussilippu). Emme kuitenkaan maksaneet rahaa käteen, vaan ostimme hänelle hänen toivomansa asian eli tv:n. Lisäksi hän söi meillä aamiaisen ja lounaan. Mielestäni se oli työttömälle ihmiselle ihan hyvä korvaus. Hän itse ei halunnut mitään rahaa, mutta jotain halusimme maksaa.



Muuten oli aika tuskaa kun hän oli täällä meillä. Hän teki koko ajan älyttömästi kotitöitä, vaikka nimenomaan toivoimme, että hän hoitaisi vaan lapsen... Yksityisyys tuntui menevän kun hän pesi pyykit, laittoi kaappiin, tyhjensi roskikset, imuroi, pesi ikkunoita ja hoiti jopa puutarhaa. Mun mielestä se on ihan ok, että täyttää ja tyhjää tiskikonetta, pyyhkii pöytiä tms, mutta toi oli vähän liikaa... Hyväähän hän vaan tarkoitti.

meillä on kaks mummua jotka joutuu molemmat vahtimaan kolme kertaa kolmessa viikossa.

toinen vahtii klo 13-14 x 3krt näissä toinen nukkuu päikkärit

toinen vahtii 21.15-22 molemmat unten mailla

ekassa toinen aamus ja toinen menee iltaan

ja toinen illas ja toinen yöhön.

Emme maksa palkkaa!

toinen mummu asuu 200m päässä. toinen tuleeautolla

kun mieheni oli hoitovapaalla ja heitti samalla työkeikkaa n. viikon kuukaudessa, muuten olisi talous ollut ihan kuralla.



Maksettiin matkat ja mummot tietysti söi meillä ja keitteli kahvit.



Mummojen kanssa on se ongelma, että jos mummo tulee tosi kipeäksi, kuka hoitaa lasta?



Tulevaisuudessa meillä on tilanne, että toinen mummo hoitaa noin vuoden meidän kolmatta lasta ja ajattelin maksaa saman maksun kuin tarhaankin menisi (200 e). Jos mummo sairastuu vaikka kesken päivän/on meno hoidettavana, toinen mummo tulee kuitenkin varahoitajaksi. Ja nämä mummot tulee ällistyttävän hyvin toimeen keskenään :)



Ongelma on tietysti toi mummojen yli-innokkuus. Kun meidän mutsi on asialla, vauhtia riittää ja joskus hajoaa esineetkin, kun siivouspuuskaa on mutta vauhtia liikaa eikä ikinä kysy, mitä tarvitsee tehdä vaan tekee mitä mielestään pitää tehdä. Kerran olen mutsini jäljiltä joutunut ostamaan uudet matot, kun ei varoituksista huolimatta uskonut että käytävämattoja ei saa tampata " eihän se tyttökulta pöly muuten lähde!" ja niinhän siinä kävi että kanttaukset irtosi. Oven kahvoja käsittelee myös uskomattoman kovakätisesti ja varmasti pesee joka kerta kahvipannun (ostettu jo 3 uutta kahvipannua...) " Kun te ette koskaan pese sitä" (pesemme sen joka toinen ilta, ei joka käytön jälkeen) eikä ikinä muista, että kuumaa ja kylmää saa peräkanaa laskea lasi-astiaan........huh huh....pukee myös ulos lapsille liikaa vaatetta, nollakelillä niillä riehuvintiöillä on täydet villatoppaukset!



Anoppi ei onneksi tunkeile ja kysyy aina mitä hän saa tehdä + pukee lapset järjen kanssa. HÄN on meidän tuleva lastenhoitaja.

asui meillä viikot, kun tein vuoden diplomityötäni. Huomasin, että se kyllä rasitti heitä liikaa. Emme maksaneet palkkaa. He ovat eläkkeellä, asuvat yli sadan kilometrin päässä ja heillä ei ole muita lapsenlapsia.

HE ovat työnsä jo tehneet, omat lapsensa isoiksi kasvattaneet. En kuuna päivänä kehtaisi edes pyytää heitä jokapäiväseksi hoitajaksi lapselleni. Mielestäni se olisi itsekkyyden huipentuma!



Äitini ON eläkkeellä, mutta on hänellä edelleen ihanh OMA elämä. Hän jumppaa, opiskelee, käy matkoilla jne. Se hänelle suotakoon 35 vuoden työputken jälkeen.



Jos ei lapsia itse pysty hoitamaan, antakaa mieluummin yhteiskunnan taakaksi- ei enää vastuuta omille vanhemmille, jotka sen taakan ovat kertaalleen jo kantaneet.

Hän itse ehdotti, että kun saan työpaikan niin hän voisi hoitaa lastamme. Sovimme silloin, että hän hoitaa lastamme kevään, isä kesän ja syksyllä kun täytti 2 v lapsi meni päiväkotiin. En pidä tätä mitenkään itsekkäänä tai hyväksikäyttönä. Tämän 4 kk seurauksena lapsellamme ja mummulla on aivan erityinen suhde!



Ongelmana oli se, että kun mummu sairastui, niin olimmekin sitten pulassa. Onneksi oma äitini tuli silloin hätiin. Lisäksi sain työnantajani kanssa sovittua, että muutama tällainen sairaspäivä sovittiin ikäänkuin lapsen sairastelupäiviksi ja sain olla kotona hoitamassa lasta.

Meilläkin aloite tuli vanhemmiltani. Meillä oli jo tarhapaikka valmiina, kun he ilmoittivat, että haluavat kuitenkin hoitaa vielä toiset puoli vuotta. Kun he paljon pyysivät, vielä uskalsin heitä sitten pitää lapsenvahtina.