Käynnistyksestä

Kaksoset rv 39+4. Esikoiset synnytin, joten vertailukohdetta ei ole. Kalvot puhkaistiin klo 10 ja urakka istukan syntymiseen kesti 5,5 tuntia. Kivun lievitykseen otin aquarakkuloita ja ilokaasua =). En osaa sanoa koko toimituksesta mitään negatiivista.

Tätä edelsi kolmen päivän kypsyttely cytotecilla. Supistukset alusta asti järkyttävän kivuliaita, tulivat kolmen minuutin välein ja kestivät yli minuutin. Ei toivoakaan että olisi missään kohtaa pystynyt rentoutumaan... Kohdunsuu ei lähtenyt aukeamaan ennen kuin kipuja lievitettiin epiduraalilla. Sen jälkeen etenikin vauhdilla. Kokonaispituus 6h 47min, josta ponnistusta 12 min. Epiduraalin jälkeen synnytys oli lastenleikkiä ja ponnistaminenkin tosi helppoa.



Vertailukohtana on toinen synnytys, joka käynnistyi luonnollisesti taas rv 41+6 ja eteni rivakasti. Supistukset olivat kuitenkin huomattavasti siedettävämpiä ja niiden välit loppuun saakka inhimilliset 8 minuuttia - jopa ponnistusvaiheessa. Pystyin rentoutumaan ja hengittämään rauhallisesti. Ponnistusvaihe yhtä helppo kuin ekassa. Koko toimituksen pituus viitisen tuntia.



Summa summarum - ikävä kyllä ainakin omien kokemusteni perusteella käynnistetty synnytys oli huomattavasti kivuliaampi kokemus enkä itse enää ikinä moiseen rääkkiin vapaaehtoisesti suostu ilman erittäin pätevää syytä.

Aamulla klo 7 sain cytotecin suun kautta, klo 8 irtosi limatulppa ja klo 9 alkoivat säännölliset supistukset, mistä synnytys katsottiin alkaneeksi. Puolen päivän aikaan supistukset alkoivat olla tosi kivuliaita ja tulivat tiheästi, mutta mainittavaa edistystä ei tapahtunut. Saliin siirryin kolmen maissa. Synnytyssalissa kalvot puhkaistiin ja sain jossain vaiheessa oksitosiinitipan, mutta aikoja en muista. Viimeiset kuusi senttiä avauduin muistaakseni 1,5 tunnissa ja silloin todella voimakkaita supistuksia tuli lähes tauotta. Epiduraalia ei enää siinä vaiheessa ehditty antamaan. Esikoisesta oli siis kysymys, joten vertailua en voi tehdä. Olin kuitenkin varautunut kovempaan kipuun ja pitempään kestoon (epäkypsät paikat), avautumisvaihe kesti 11 h 10 min ja ponnistusvaihe 16 min. Ihan positiivinen kokemus oli! Toivon kuitenkin, että tämä ymmärtäisi lähteä syntymään ihan itsestään, jotta saisin senkin kokea.



Riax rv 28+6

Helmi ja Hippu,



sanot, ettet toistamiseen vapaaehtoisesti menisi käynnistykseen. Voiko käynnistyksestä sitten kieltäytyä ja onko mitään muita keinoja? Ne kolme s:ää (siivous, sauna, seksi) eivät näytä mun tapauksessa auttavan, esikkoa odotan rv 41+1 ja sairaalaan yliaikaiskontrolliin menossa tasan rv 42, jos ei ennen sitä mitään tapahdu... Mitään merkkejä synnytyksen käynnistyksestä ei vielä ole.



sini rv 41+1

siis mitään merkkejä synnytyksen käynnistymisestä (itsekseen) ei ole...



sini

Käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinitipalla (esikon kanssa kohdunsuuta kypsyteltiin monena päivänä, olin osastolla yliaikaisuuden takia). Supistukset olivat paljon paljon kivuliaampia kuin itsestään alkaneissa. Esikoisen synnytyksessä kohdunsuu jumiutui 4 cm:iin ja jouduin sektioon. Kuopuksen synnytyksessä kohdunsuu kyllä avautui, mutta vauva ei laskeutunut (oli niin jätti) ja sydänäänissä laskuja, joten sektioon taas mentiin.