Millaisia huonoja kokemuksia teillä on eläinlääkäreistä?

Tällä päivystysalueella on yksi eläinlääkäri, joka on todella haluton lähtemään kotikäynnille esim. hevosen luo. Ilmeisesti haluttomuus lähteä johtuu päihdeongelmasta, EL ei voi siis lähteä rattiin.

Olimme varanneet ajan eläinlääkäriin ja menimme sinne sovitusti, mutta aika loppuikin kesken ja eläinlääkärin työaika loppui. Sen kyllä huomasi, että halusi mahdollisimman nopeasti kotiin ja teki työn hutiloiden, jolloin joutui tekemään sen uudelleen, koska ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Sähläsi ja yritti vain saada meidät lähtemään. Katsoi myös minua pahasti, kun vilkaisin puhelinta ja kun vilkaisin toiseen suuntaan niin sanoi: "Hei, kato säki nyt tänne!" Teki mieli sanoa, että en ole mikään lapsi. En aio enää ikinä mennä kyseisen eläinlääkärin vastaanotolle. 

ei nuollut

On hyviä ja huonoja kokemuksia. Osa ei ole ihmisymmärtäjiä laisinkaan. Joku ottaa täysin turhia kokeita ja sai kissan virtsatietulehduksen tutkimisesta tehtyä 350 euron laskun. Vielä ensiepäily kyseessä, eikä kroonistunut tilanne.

Mulla on lemmikkinä rottia. Ekan kerran kun vein rotan lääkäriin (jonka piti olla erikoistunut pikkuelukoihin) ei lääkäri halunnut koskea siihen ollenkaan eikä tiennyt rottien sairauksista mitään. Turha reissu.

Toisella kertaa vein eri lääkärille keuhkosairasta rottaa lopetettavaksi ja lääkäri yritti lopettaa eläimen kaasulla vaikka sen ongelma oli juuri se, ettei saa henkeä. Lopetus taisi kestää yhteensä tunnin, lopulta sai onneksi piikin kun toinen lääkäri tuli sanomaan ettei homma onnistu noin. Oli kamalaa pitää paniikissa röpiköivää  ja kituvaa eläintä kaasuboksissa.  Tämäkään lääkäri ei ilmeisesti halunnut koskea rottaan ja siksi päätyi yrittämään lopetusta kaasulla.

Meidän naapurikaupungissa on yksityinen eläinlääkäriasema, jossa on kyllä osaava henkilökunta, mutta koko henkilökunta on todella tylyä sakkia. Esim. jos joku vie pappa- tai muorikissan tai -koiran piikille vanhuuden vaivojen takia, tuolla ei osata ottaa omistajan tunteita huomioon ollenkaan vaan kohdellaan todella kylmäkiskoisesti.
Tai jos eläimellä todetaan vakava sairaus ja joudutaan lopettamaan, omistaja ei saa olla eläimen kanssa viime hetket. Esim. meillä kun jouduttiin koira lopettamaan syövän takia, sain olla koiran kanssa puoli tuntia hiljaisessa huoneessa ja myös siinä itse toimituksessa ja vielä hetken lopetuksen jälkeenkin. Ja kukaan ei hönkinyt niskaan, että nyt pitäisi lähteä, hop hop!! Ja mulle myös kerrottiin tarkalleen mitä tehtiin ja varoitettiin, että koira saattaa esim. säpsähtää/"sätkiä", vaikka olisi jo kuollut ja sitä ei tarvitse pelästyä ja sen on ihan normaalia käytöstä jne.

Kaveri taas kertoi yhdestä jo eläkkeellä olevasta lääkäristä, joka kuitenkin rokottaa vielä vanhoja asiakkaita. Yksi mies oli sitten hakenut koirilleen rabies piikit ja rokotuskorttiinhan pitää aina merkitä rokotteen voimassaoloaika jne. Kun muuten koirat eivät saa kisata tai mennä kokeisiin (kyse on metsästyskoirista). Omistaja ei sitten ollut huomannut mokaa, kunnes koehenkilö tai tuomari oli asiaan puuttunut ja sanonut, että tällä turrella ei ole mitään asiaa kentälle, kun Rabies ei ole voimassa. Minkäs teet ja miten todistat, että rokotus on otettu toissapäivänä ja on voimassa? Et mitenkään.

Osa eläinlääkäreistä on ihan täysiä sekopäitä, niin kuin ihmislääkäreissäkin, kannattaa luottaa vaistoihin, kun vie eläimen uudelle lääkärille, ja jos olet löytänyt hyvän ell:n pidä kiinni siitä.

Tiedän mm. tapauksia, joissa ell on kesken leikkauksen alkanut itkeä ja jättänyt leikkauksen kesken ilman syytä (leikkauksessa avustanut pieneläinhoitaja kertoi tuosta), toisen ell, joka tykkäsi käsitellä eläimiä "vähän rajusti" jne.

Entinen työni siis liittyi sellaiseen ammattiin, jossa olin paljon tekemisissä pieneläinhoitajien ja eläinlääkäreiden kanssa.

Suurin osa eläinlääkäreistä on silti ihan normaaleita ihmisiä, sinne on vaan jostakin syystä eksynyt tasapainottomia tapauksia niin kuin ihmislääkäreihin, sellaisia, joiden motiivit kyseiseen ammattiin ovat vähän erikoiset.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 17:16"]

(Huom! En nyt tarkoita, että ketjussa pitää ihan nimeltä mennä mainitsemaan lääkärien nimiä tms.).

Oma kokemus:

n. 9,5 vee muorikoira rupesi oksentelemaan ja ruoka ei maistunut yleensä niiiin ahneelle hurtalle. Viikonlopun yli katsottiin ja maanantaina illallla sitten päivystykseen (ei ollut mahdollisuutta mennä päivällä). Lääkäri oli käymässä kaupassa ja tuli yli puolen tunnin päästä (oltiin soitettu ja kysytty, että kannattaako tulla ja lääkäri sanoi, että kyllä kannattaa tulla heti).

Koira nesteytettiin, kun oli pahasti kuivahtanut. Huomasi myös, että korvalehtien sisäpuolet ym. kellersi eli käski tulla seuraavana päivänä uudestaan. Mentiin seuraavana aamuna ja lääkäri tutki ja hutki ja määräsi lisää nesteytystä lisäksi antibiootit, nesteenpoistolääkkeet, pahoinvointilääkkeen ym., toinen lääkäri sattui tulemaan paikalle ja huomasi, että koiran vatsaontelossa onkin nestettä ja pahasti onkin. Ja sanoi, että missään nimessä mitään nesteenpoistolääkkeitä ei saa antaa ja verikokeet pitää ottaa, epäili tarttuvaa maksatulehdusta (toinen lääkäri taas väitti tuota pelkästään vatsapöpöksi). 

No, kokeet otettiin ja lääkäri sanoi soittavansa tuloksista torstaina. Torstai tuli, koira oli heikentynyt ihan silmissä, ei syönyt, ei juonut, ei kävellyt vapaaehtoisesti mihinkään ja nukkui vaan. Lääkäri sitten soitti, että munuais- ja maksa-arvot on vähän koholla, syöttäkää se 10 päivän anitibioottikuuri loppuun ja antakaa se eka tabu tänään. Katsotaan sitten, jos ei auta, että mitä tehdään..

Seuraavaksi päiväksi saatiinkiin yksityisestä paikasta kiireajan ja se olikin koiran viimeinen matka :( Koiran munuaiset olivat sanoneet pokspoks, keuhkoissa nestettä, vatsaontelossa vielä enempi nestettä jne. jne. Tuloksena syöpä, joka oli räjähtänyt käsiin ja armeliainta oli päästää mummukka pois. Tuo ultrannut lääkäri sanoikin, että onneksi luotitte omaan vaistoon ettekä tuohon toisen lääkärin sanaan, koira olisi kuollut viikonlopun aikana tuskallisesti :(

Tuon jälkeen meni totaalliseti luotto kunnaneläinlääkäreihin :(

Kavereilla on myös paljon huonoja kokemuksia kyseisestä lääkäristä. Esim. yksi vei pennun ekoille rokotuksille ja antoi koiran olla lattialla ja nuuskia odotustilassa ja talutti pennun tutkimushuoneeseenkin. Lääkäri sitten tokaisee 5 minuutin päästä, että otas se pentu syliin, edellisellä koiralla oli luultavasti tarttuva veriripuli ja en ole ehtinyt vielä desinfioida täällä.. Pyyhki sitten sen tutkimuspöydän pikaisesti.

Toinen kaveri taas vei oksentelevan koiran tuonne, koira laitettiin heti tiputukseen, kun oli ehtinyt pahasti kuivumaan. Määrättiin läjä lääkkeittä ym. ym. Kaveri oli sitten kysynyt, että saako tavata muita koiria tai viedä puistoon. Ja vastaus oli ollut, että ei mitään rajoituksia. Ja kaverihan sitten toi koiran puistoon samana iltana ja loppu tulos oli sitten se, että pari muuta koiraa sai saman pöpön..

Ja olihan (tai onhan se vieläkin) omalla lapsuuden kaupungissa yksi lääkäri, joka pelkää kaikkia isoja eläimiä (lampaat, hevoset, lehmät ym.) sekä isohkoja/isoja koiria. Ei siinä muuten mitään, mutta kun kyse on ns. maalaiseläinlääkäristä, jonka työajasta n. 80 % meni tuotantoeläimien hoitoon, niin.. Nyt tuolla ei toki ole enää niin paljon maatiloja ja oliskohan enää 10 talossa sikoja tai lehmiä ja yhdessä talossa lampaita, niin nykyisin työajasta menee isojen eläimien hoitoon ehkä 20 %. Miksi ihmeessä pitää hakeutua alalle ja ottaa pesti vastaan jostain peräkylästä, jos pelkää hevosia ja muita jättejä??

[/quote] 

Kokemuksesi on ikävä, mutta pakko nipottaa tästä kohdasta:

Koiran munuaiset olivat sanoneet pokspoks, keuhkoissa nestettä, vatsaontelossa vielä enempi nestettä jne. jne. Tuloksena syöpä, joka oli räjähtänyt käsiin ja armeliainta oli päästää mummukka pois. "

Nuo oireethan johtui syövästä, ei syöpä tullut siitä hoidosta.....

Edelliselle. Joo, en mä sitä tarkoittanutkaan, että lääkärin takia koira sairastui vaan se, että lääkäri näkee paperilta koiran tulokset, en nyt muista mitkä ne arvot oli, mutta jo silloin torstaina triplasti normaali arvojen yläpuolella eli koira olisi pitänyt jo silloin lopettaa (koira esim. jouduttiin kantamaan ulos pissalle ja takaisin sisälle, kun ei muuten kävellyt. Sisällä käveli metrin ja lösähti lattialle, kun jalat ei kantanut).

Ei tuossa tilanteessa käsketä syöttämään 10 päivän antibioottikuuria..

ap

Yksityisellä pieneläinlääkäriasemalla törmännyt ell, joka tuntui vihaavan koiria (joita varmaan suurin osa potilaista oli) ja sillä mentaliteelilla hän niitä kohtelikin. Ja kuullut samoja fiiliksiä muiltakin ihmisiltä. No eihän ne uravalinnat aina mene ihan nappiin tai sit voi duuni alkaa ärsyttää myöhemminkin.

Löytyis paljonkin mutta ikävin oli kun tuotiin kani viimeiselle piikille. Lääkäri aliarvioi lääkkeen määrän ja sydän ei meinannut pysähtyä. Kani aikansa nyki kun pumppu meni vaan sekasin. Sitten toi hoitaja vihdoin lisää lääkettä.

Vein ulos karanneen kissan lääkäriin koska joku oli ystävällisesti laittanut kissan pannan sen kaunalon alta niin, että siellä oli märkivä tulehtunut iso haava.Kun pääsin lääkäriin alkoi lääkäri sättiä, ettei ulkokissalla saisi koskaan olla pantaa koska sitten voi käydä näin.Tuntui kuin koko episodi olisi ollut vain minun vikani.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 18:07"]

Vein ulos karanneen kissan lääkäriin koska joku oli ystävällisesti laittanut kissan pannan sen kaunalon alta niin, että siellä oli märkivä tulehtunut iso haava.Kun pääsin lääkäriin alkoi lääkäri sättiä, ettei ulkokissalla saisi koskaan olla pantaa koska sitten voi käydä näin.Tuntui kuin koko episodi olisi ollut vain minun vikani.

[/quote]

Se kissa oli itse tainnut ystävällisesti laittaa sen pannan niin.

Aikoinaan eläinlääkäri totesi kissallani virtsakivet ja antoi ohjeeksi virtsakividieettiruuan loppuelämän ajaksi. Kaksi muuta eläinlääkäriä on sen jälkeen vuosien varrella kysynyt, millaista ruokaa kissa syö ja kerroin että virtsakividieettiruokaa, jota on käsketty syöttää loppuelämä. Kukaan ei koskaan sanonut, ettei saisi syöttää. Pari vuotta sitten satuin lukemaan netistä eläinlääkärin kirjoituksen, jossa sanottiin, ettei kyseistä dieettiä saa jatkaa vuosia koska "tämä dieetti saattaa johtaa myöhemmin kissan munuaisten toimintavajeeseen tai oksalaattikiteiden muodostumiseen". Niinpä. Lopetin vasta siinä vaiheessa (lähes 10 vuoden jälkeen) virtsakividieettiruuan antamisen ja viime syksynä todettiin munaisten vajaatoiminta. 2 viikkoa sitten kissani jouduttiin lopettamaan, koska munuaiset olivat aivan loppu. Miksi ensimmäinen eläinlääkäri sanoi, että dieettiruokaa syödään loppuelämä? Mikseivät kaksi muuta sanoneet, ettei saa dieettiruuokaa antaa vuosia? (Tämä kolmas eläinlääkäri oli samalla klinikalla, jonka sivulta myöhemmin kyseisen kirjoituksen löysin!)

Virtsakivia liuottavaa ruokaa ei suositella syötettäväksi pitkiä aikoja. Sen sijaan on ennaltaehkäiseviä virtsakiviruokia, joita voi huoletta syöttää vaikka koko loppuelämän (ja onkin syytä syöttää jos virtsakivitaipumusta on!). Ilmeisesti kissasi siis söi liuottavaa ruokaa pitkään? Se ei ole suositeltavaa, mutta täytyy muistaa, että kissojen yksi kissojen yleisimmistä vaivoista varsinkin vähän vanhemmalla iällä on munuaisten vajaatoiminta. Kissoilla vain tuppaavat munuaiset pettämään yleensä ensimmäisenä elimistä. Oliko vika ruuassa vai olisiko munuaiset muutenkin pettäneet, ei voi tällä perusteella sanoa. Osanotot suruusi.

Omat huonot kokemukseni liittyvät tilanteisiin, joissa omaa mielipidettäni ei ole huomioitu. Esimerkiksi yritetty kääntää päätä kalliisiin lisätutkimuksiin, vaikka itse haluan vielä odottaa ja katsoa eteenpäin tai sitten toisaalta välillä ei ole hätää otettu vakavasti eikä tutkittu riittävästi, nuorena ja kokemattomana kun en osannut kysellä eri tutkimuksien perään. Tämän lisäksi minua henkilökohtaisesti ärsyttää, ettei eutanasiaa anneta vaihtoehdoksi kun tilanne on toivoton. Tiedän, että eläinlääkärit haluaisivat löytää diagnoosin, mutta joskus tuntuu, että tutkitaan ja etsitään diagnoosia vaikka on selvää, että eläin todennäköisesti joudutaan lopettamaan oli diagnoosi sitten mikä tahansa.

Meidän jackrusselinterrierin pentu muuttui ihan jäykäksi, makasi vaan pedissään yhdessä asennossa. Vietiin pieneläinklinikalle. Eläinlääkäri sanoi, ettei tuosta koiraa tule, parasta olisi lopettaa se heti. No ei uskottu häntä vaan päätettiin käydä toisella lääkärillä. Hän määräsi lihaksia rentouttavaa ainetta ja koira tokeni muutamassa päivässä. Oli niin kova hyppimään, että oli selkälihakset oli vaan jumahtaneet. 

Tämä koira eli lopulta 17,5 vuotiaaksi, joten olimme oikein tyytyväisiä että kysyimme aikanaan toisen mielipiteen :)

Minusta on hieman erikoista miten todella monen mielestä on ärsyttävää, jos eläinlääkäri ei halua turvautua eutanasiaan. Itseäni taas ärsyttää kun ihan liian herkästi ehdotetaan sitä, selvittämättä edes kunnolla, mikä on vikana. Eläinlääkärien ensisijainen tarkoitus on löytää keino parantaa eläin, ihan kuin ihmislääkäreidenkin. Ihan liian herkästi lopetetaan eläimiä. 

Eläinlääkärit on yleensä olleet hyviä.

Ainoa ongelma oli kerran nuori opiskelijalta näyttävä lääkäri, joka pelkäsi rottweileriani niin paljon, ettei uskaltanut tulla kahta metriä lähemmäs.

Koiralla oli patti takajalassa. Lääkäri tuumasi, että se on rasvapatti eikä vaarallinen. Sille ei hänestä tarvinnut tehdä mitään. Koirani ei käyttäytynyt lainkaan uhkaavasti.

Mutta on se aikamoinen ongelma, jos eläinlääkäri pelkää eläimiä eikä uskalla tutkia ja hoitaa niitä. Pitäisi olla edes tarjolla kuonokoppa tai jotkut järjestelyt. Eihän työstä tule muuten yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tällä päivystysalueella on yksi eläinlääkäri, joka on todella haluton lähtemään kotikäynnille esim. hevosen luo. Ilmeisesti haluttomuus lähteä johtuu päihdeongelmasta, EL ei voi siis lähteä rattiin.

Onkohan sama lääkäri, joka ei suostunut tuleen meille, kun koiravanhuksen kunto romahti. Se käski laittaan koiran viltinmutkaan ja kantaan se lääkäriin. Kanna nyt 30 kilosta koiraa 3km.

Monesti, jos syy oireisiin ei ole ilmiselvä tai et itse osaa diagnosoida koiraa, syy jää mysteeriksi. Käteen jää liuta hakuammunnalla tehtyjä kokeita ja hirveä lasku. Toki haasteena on se, että potilas ei osaa itse kertoa mihin koskee ja miksi. Ollaan mm. otettu koiran patista näyte, josta ei selvinnyt mitään muuta, kuin että pitäisi ottaa parempi näyte, jotta voitaisiin sulkea pois kasvain. Patti hävisi parissa viikossa itsekseen.