Lue keskustelun säännöt.
KUOLEMANRAJAKOKEMUS muutti elämän, telkkarissa parhaillaan
23.03.2014 |
TV1, myös areenassa suoratoistona. Haastateltavat puhuvat mm. suuresta rakkauden kokemuksessa. Jotkut muut vastaavan läpikäyneet ovat puolestaan kokeneet pimeyttä tai tuskaa. Onneksi tuohon parempaan vaihtoehtoon, rakkauteen ja rauhaan, voi tutustua jo tässä elämässä http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4
Kommentit (33)
Tietoisuus ei ole riippuvainen aivoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 19:50"]
Se miten tiede lähestyy kuolemanrajakokemuksia, ei sisällä sitä, että odottaako siellä "rajan takana" Jehova vai Allah, vaan sen, että nuo kokemukset kiistämättä tuntuvat osoittavan siihen suuntaan, että ihmisen tietoisuus saattaa olla täysin erillinen kokonaisuutensa.
SE on minusta mielenkiintoista ja on tapauksia, joita on mahdoton selittää millään hallusinaatioilla jne.
Mutta se, että ihmisen mieli olisi erillään ruumiista ei vielä tarkoita, että se eläisi kauan kuoleman jälkeen, ehkä se vain voi irrota hetkeksi kovan tuskan ja kriisin hetkellä, helpottaakseen kuolemaa.
[/quote]
Irrota aivojen ulkopuolelle? Tuskin.
Mulla on ollut nimenomaan kokemus tuosta rakkaudesta, mistä ohjelmassa olleet vieraat puhuivat, vaikka minulla ei kuolemanrajakokemusta ole. Mutta nimenomaan rakkaus on tuottanut kokemuksia, joista tulee mieleen joku henkimaailma... Ja enemmänkin sellainen hyvyysrakkaus on tuottanut niitä tapahtumia ja tilanteita joissa tämä tulee mieleen kuin romanttinen rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Täti tossa sanoo että kuolemanrajakokemuksen erottaa hallusinaatiosta siinä, että hallusinaatiossa ei koe samanlaista rakkauden tunnetta ja rauhaa. Väärin, on myös sellasia hallusinaatioita esm psykoosissa, jossa pääsee äärettömän rauhan ja rakkauden kokemuksen kokemaan.
en kattonu alusta asti, miksi toi täti melkeen kuoli, mikä oli se onnettomuus?
Vähän sulla on väärää tietoa sekä ymmärrystä näistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Täti tossa sanoo että kuolemanrajakokemuksen erottaa hallusinaatiosta siinä, että hallusinaatiossa ei koe samanlaista rakkauden tunnetta ja rauhaa. Väärin, on myös sellasia hallusinaatioita esm psykoosissa, jossa pääsee äärettömän rauhan ja rakkauden kokemuksen kokemaan.
en kattonu alusta asti, miksi toi täti melkeen kuoli, mikä oli se onnettomuus?
Ei se kuolemanrajakokemus liity hallusinaatioihin mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava tuo mieslääkärin kokemus, tasapainoinen tieteellisyyden ja oman subjektiivisen kokemuksen yhdistäminen.
Nämä ovatkin parhaita kertomuksia kun puhutaan rehellisesti asioista, selittelyt ovat useasti valheellisia.
Mä uskon teoriaan DMT:n erittymisestä aivoissa lähellä kuolemaa, selittäisi hallusinaatiot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanha juttu, jonkun määrätyn aivolohkon stimuloiminen aiheuttaa tuon.
Mitään yliluonnollista/jumalallista tässä ei tietenkään ole vaikka hihhulit kuinka muuta väittäisivät.
Oman uskon vuoksi ei saisi valehdella totuuksista koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mustakin oli vähän niinku ammattitauti sillä anestesialääkärillä toi kuolemanrajakokemus......
mielenkiintoista miten toi kulttuuriero nÄkyy kokemusten erilaisuudessa. Jotenkin alitajuntaan pääsee kasvuympäristön kulttuuriperintö joka vaikuttaa siihen näkeekö valkohapsisia ukkoja vai jotain muuta Kun käy "rajalla".
Sitä jäin kyllä miettimään, että miten ihmisen aivot sitten tuottaa näitä kuolemanrajan kokemuksia vain silloin kun ihminen on hengenvaarassa? Mistä ne mielikuvitusalueet ym aivoissa tietää, että nyt on tosi kyseessä Ja säästää kokemuksen vain tosipaikkoihin?
Tosin jotkuthan esim synytyksessä kivun takia voi nähdä itsensä ikäänkuin katosta käsin.
No siis kulttuurierot kuten kaikki henkilökohtaisuushan nimenomaan näkyvät aina kokemuksissa. Tämähän on päivänselvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivojen tuottamia kuvitelmia. Mitä muistat ajasta ennen syntymää? Sama kun olet kuollut, sinua ei enää ole, ei ole valoa eikä pimeyttä.
Siis kuinka tyhmiä te olette?
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin kerran tapaturmaan ja en tuntenut ollenkaan kipua, olin kuin päissäni ja naureskelin vaan. Jospa meillä on niin hyvin suunniteltu kroppa, että se suojaa meitä huonoilta kokemuksilta.
Joskus kipu voi yltyä tosi pahaksi ja voi tulla sellainen tilanne että yhtäkkiä kipu katoaa ja olo on suht rauhallinen. Keho on älykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lornan kirjat ovat lohduttavia ja avaavat meitä tavallisimpia ihmisiä henkiselle polulle.
Hyvin kirjoitettuja. Voin suositella luettavaksi ihan jokaiselle.
Lorne on sitten Lorna Byrne. Niin innoissani kirjoitin, että nimetkin muuttui matkalla.