Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit. 5-vuotis hääpäivä tulossa ja mies lähtee reisuun sinäpäivänä....
31.01.2006 |
Itsellä katkera olo....
Hääpäivämme seuduilla aina mieheni työpaikalla harrastereissu. Samoin syntymäpäivänäni (matka). Siis joka vuosi! 5-vuotis hääpäivä tulossa ja mieheni lähtee silloin reissuun. Ensin työporukan kanssa urheilupäivää viettämään ja sitten tapaa lapsuuden ystävät aivan toisessa kaupungissa. On siis yön poissa. Itsekkin tosin olisin kyseisen päivän töissä, mutta vain aamun joten illalla olisi aikaa tehdä jotain yhdessä. Mutta nyt sitten emme tee! Jouduin jopa vaihtamaan mieheni asioiden takia työvuoroa (lastenhoidon jotta sain järjestettyä) joten olen iltavuorossa. Onneksi en järjestänyt vapaata.
En muista milloin mieheni olisi näitä päiviä jollainlailla muistanut esim. kukilla tms. Mitään suurta en halua mutta edes jotain extraa...
Jos jotain olen halunnut sen olen itse joutunut järjestämään, esim. ulkona syömiset niin lasten hoito tai ennen lapsia niin pöytävaraukset jne. Tuntuu että kaikki jää aina minulle jos jotain haluan.
Kysyin mieheltäni merkitseekö hääpäivämme sinulle jotain? Sanoi että merkitsee, mutta 3 tai 4 vuotta ei ole sillai merkittävä. Johon tokaisin sitten että nyt on 5-vuotis hääpäivä.
Mitä tekisit?
Kommentit (23)
kyllä minuakin harmittaisi jos joka juhlapäivä tai merkkipäivänä olisi poissa, mutta enpä itsekään äskettäin muistanut 8-vuotispäiväämme, eikä muistanut mieskään, vasta jälkikäteen hoksattiin siinähän se vuosipäivä meni. Voisitteko tehdä joku muu päivä yhdessä jotain, jos varaisitte yhdessä vaikka matkan jälkeen jonkun päivän kahdenkeskiseen oleiluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liiemmin niitä yhteisiä vapaita ei ole. Hänen vanhemmat lapset tulevat meille viikkoa ennen hääpäiväämme ja ovat koko viikonlopun. Seuraavana viikonloppuna itse olen jälleen töissä, yövuoroissa!
Mutta miksi aina kaikki järjestelyt jää minulle? Se ehkä eniten vituttaa. Varmasti saataisiin päivä sovittua, mutta ärsyttää lähteä edes sopimaan kun tiedän että kaikki jää minun arteille jopa sen päivän sopiminen!
luulis että sellaisen hiihto- ja panoreissun pystyis jotenkin sijoittamaan vaikka touko- tai syyskuulle, ettei se osuis aina teidän hääpäivälle. Todella törkeää piittaamattomuutta.
Mutta osallistuis sitten vaikka jotenkin niiden päivien järjestämiseen ja sopimiseen tai yksinkertaisesti ostaisi kukkakimpun niin sillä saisi minut tyytyväiseksi. Mutta ei taida taaskaan hoksata koko asiaa....
Kyllä pitäis miehesi unohtaa lapsensa ja vaihtaa työpaikka sellaiseen missä ei järjestetä urheilupäiviä. Saati sitten ne lapsuuden ystävät. Heitä miehesi ei ainakaan tarvisi tavata!! Kyllähän hänen pitäisi pysyä sinua palvomassa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo koskaan ymmärtänyt noitten juhlapäivien päälle! En vietä mitään vuosipäiviä, enkä näin ollen oleta niitä mieheltäkään! Yhdessä käydään syömässä kun on soipiva aika, samoin leffassa, teatterissa yms. mies muistaa jollain kivalla pienellä (joskus isommallakin) yllätyksellä kun siltä tuntuu, samoin minä miestä!
Onko näillä " suurilla" juhlapäivillä sitten merkitys vain niille jotka eivät osaa arvostaa, tai eivät saa, tavallisen arjen pikku yllätyksiä, vai olenko minä sitten vain niin tunneköyhä, etten ymmärrä tälläisten juttujen päälle?
minä eikä miehenikään lähtisi mihinkään reissuihin toisen synttäreinä tai hääpäivinä, koska meillä on tapana pitää silloin pitemmät juhlat esim. 2-3 päivää. innostuksen järjestelyyn pitää tietty olla molemminpuolista ja ikävältä tuntuu, jos ap joutuu yksin miettimään, yksin toivomaan, yksin suremaan ja yksin odottamaan tyhjää ja jos jotain tahtoo, niin yksin senkin itselleen tekemään.
mitä jos ehdottaisit ap, että perustatte uuden rutiinin vuosivuoroin? ns. romanttiset juhlat suunnitellaan vuoronperään joko yllärinä toiselle tai sitten ei-suunnitellut osapuoli saa valita eri " paketeista" sopivan ilta" menun" .
me pidimme jopa kuukausihääpäiviäkin yli viisi vuotta! elämästä voi tehdä luksusta, jos tahtoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin. entä jos mies on esimies asemassa ja hänellä on jokin osallistumisvelvoite liikuntapäivään. sekin on mahdollista. Joskus joillakin työpaikoilla esimies joutuu näyttämään esimerkkiä. ja täytyy muistaa että useimmilla esimiehillä on myös esimiehet..
ja niistä kavereista? jos kavereita näkee esim pari kertaa vuodessa? sitten yksi heistä kerää n. 10 henkeä kasaan ja kutsuu illan viettoon lauantaina. näitä kavereita tulee ympäri suomea, vaikka kaikki on alunperin asuneet samalla paikkakunnalla. tämä kyseinen päivä ei käy ko. hemmolle ja kaverit tietää sen... joten kaikki kaverit järjestävät ja muuttavat aikataulunsa niin että sopivat tapaamisen perjantaille, tietäen sen päivän käyvän ko. hemmolle. pitäiskö silloin tosiaan kieltäytyä???? pari kertaa vuodessa on kyllä vähän liikaa parisuhteessa elävälle...vai?
itse koen vanhat ystävät ja kaverisuhteet todella tärkeiksi. vanhimman kaverini olen tuntenut 38 vuotta.
onneksi meillä kaikilla on valinnan vapaus kaikessa
loukkaantuisi, sillä mieheni muistaa tuollaisissa tilanteissa minua joko ennen tai jälkeen reissunsa ja yrittää järjestäää jotain ekstraa lohdutukseksi :) Hänelle itselleen merkkipäivät eivät ole kovin tärkeitä mutta ymmärtää että minulle ne ovat eikä halua pahoittaa mieltäni.
Jos hän toimisi kuten ap:n mies eikä edes yrittäisi järkätä mitään niin varmasti loukkaantuisin. Keskustelisin hänen kanssaan asiasta ja yrittäisin saada ymmärtämään mitä nuo päivät minulle merkitsee. Ottaisin puheeksi jonkin hänelle tärkeän asian jolla itselleni ei ole merkitystä, jos se vaikka auttaisi miestä ymmärtämään tilanteen paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai muuten ilman niitä tulisi edes joskus niitä yllätyksiä ja huomion osoituksia.
Minua ei tarvitse palvoa!
Mutta olen kuitenkin sen verran nainen että haluaisin hänen edes joskus hieman muistavan minua, sillä muistanhan minä myös häntä!
Vierailija:
Mä en oo koskaan ymmärtänyt noitten juhlapäivien päälle! En vietä mitään vuosipäiviä, enkä näin ollen oleta niitä mieheltäkään! Yhdessä käydään syömässä kun on soipiva aika, samoin leffassa, teatterissa yms. mies muistaa jollain kivalla pienellä (joskus isommallakin) yllätyksellä kun siltä tuntuu, samoin minä miestä!Onko näillä " suurilla" juhlapäivillä sitten merkitys vain niille jotka eivät osaa arvostaa, tai eivät saa, tavallisen arjen pikku yllätyksiä, vai olenko minä sitten vain niin tunneköyhä, etten ymmärrä tälläisten juttujen päälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut taaskaan kyse hääpäivästä vaan siitä ettei miehesi huomio sinua tarpeeksi arjessa. Puhu siitä miehellesi. Se on paljon järkevämpää kuin itkeä jostain hääpäivästä, varsinkin kun miehelläsi on pätevä syy olla olematta kotona silloin.
Nyt marttyyrinä odotan jotain huomion osoitusta, mutta olen lähes 100% varma ettei sitä tule!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mistä sinä puhuit miehellesi? siitäkö kun hän menee työpaikan urheilupäivään ja tapaamaan niitä lapsuuden ystäviä?
Ja jättää sinut yksin hääpäivänä kotiin?
Joskus ihmettelen miten teidän miehet jaksaa teitä. Miksi sinä et puhu siitä mikä on oikeasti vialla?
Olemme puhuneet useasti muutenkin asiasta ja ihan konkreettisesti.
Ehkäpä siis olen vain katkera vaimo joka kaipaisi ylistystä ja palontaa.
Voit olla onnellinen jos miehesi ylipäätään jaksaa sinua.
näyttää siltä että joidenkin ihmisten elämä on juuri niin vaikeaa kuin minkälaiseksi he itse sen tekevät. jos tajusitte?
Kysyin mieheltäni merkitseekö hääpäivämme sinulle jotain? Sanoi että merkitsee, mutta 3 tai 4 vuotta ei ole sillai merkittävä. Johon tokaisin sitten että nyt on 5-vuotis hääpäivä.
Mitä tekisit?
[/quote]
Mies menee mopomessuille niinkuin kaikkina muinakin vuosina. Hääpäivä sattuu aina olemaan mopomessujen aikaan ja moottoripyörät on miehen harrastus ja ammatti. En voi asialle mitään. Olen vain ihmetellyt, miten hemmetissä me ollaan menty mopomessujen aikaan naimisiin. No, kesällä ei olis ehditty, koska kaikki aika miehellä menee mopohommissa.
Me lähdetään viikon päästä pienelle viikonloppureissulle, lapset menee mummolaan. Ei se haittaa, että virallinen hääpäivä ei ole se juhlapäivä. Viime vuonna tehtiin pieni reissu vasta huhtikuussa. Mukavaa silti on yhdessä, vaikka ei virallinen hääpäivä olekaan.
Ajattelin huomiselle ostaa kuoharipullon, jos mies tulee ihmisten aikoihin kotiin. voitais ottaa lasilliset hääpäivän kunniaksi. Jos ei huomenna, sitten lauantaina. :)
Minä siirrän muutenkin kaikki päivät minulle sopiville ajankohdille. Ja mies kyllä siirtelee myös. Ymmärrän hyvin miestäsi. Sinua en. Sovitte jonkun päivän suurinpiirtein samoihin aikoihin. Sellaisen päivän joka sopii teille molemmille. Ja lopeta tuollainen ruikutus. Viikko sinne tai tänne. Asiahan siinä on tärkein eikä päivämäärä.