Mikä avuksi, kun ei jaksa töissä?

Hei Ull-Maj!



Kävitkö neuvolassa? Miten jakselet? Saitko sairaslomaa? :)

Ihanaa kun kirjoitit tänne tästä asiasta, koska mä olen ihan samassa tilanteessa. Mulla on rv 9+5, ja olo on kamala! Järkyttävä pahoinvointi alkoi viikolla 6, ja ei juurikaan ole helpottanut. Olin kaksi viikkoa sairaslomalla, kun en kerta kaikkiaan pystynyt nousemaan edes sängystä kuin vessaan. Tällä viikolla olen yrittänyt sinnitellä töissä, mutta on tämä niin turhaa ja tuskaa. En saa täällä mitään aikaiseksi, lasken vaan minuutteja koska kehtaisin lähteä. Ja sitten iltaisin kuvotus on kahta kauheampi, kun olen väsyttänyt itseni täysin pelkästään raahautumalla töihin. Ja kotona kuitenkin odottaa kaksivuotias esikoinen, joka myös kaipaa huomiota.



Itse ajattelin ennen pahoinvoinnin alkua, kuinka tällä kertaa pysyn tosi aktiivisena koko raskauden ajan, en anna tämän vaikuttaa tekemisiini jne. Eihän raskaus ole mikään sairaus, ja siksi kai on niin vaikeaa olla sairaslomalla. Mutta en kyllä pysty kuvittelemaan juuri kamalampaa oloa kuin mitä minulla nyt on. Jos kyseessä olisi vatsatauti tai flunssa, en miettisi kahta kertaa olisinko töissä. Kai sitä ihminen sitten vaan on niin kyllästetty tällä länsimaisella työmoraalilla, että ajattelee vaan kiltisti firman etua eikä omaansa. Pelkää että mitä minusta sitten ajatellaan, kun olen koko ajan poissa. Vaikka hyvin tietää, että syytä kotiin jäämiselle olisi.



Minä ihailen ihmisiä, jotka eivät anna kipujen ja vaivojen haitata elämäänsä, vaan voivat ikään kuin jättää ne taka-alalle. Yksi työkaverinikin raskaana ollessaan kävi vessassa oksentamassa tunnin välein, mutta jatkoi koko ajan töitä. Minulta tämä ei yksinkertaisesti onnistu! Ehkä olen sitten heikompi ihminen, mutta tuntuu että en vaan yksinkertaisesti jaksa. Ja sen verran olen kuitenkin kantapään kautta oppinut, että itseään on osattava kuunnella.



Luultavasti joudun siis vielä ottamaan lisääkin saikkua, mutta mitäs näistä. Töitä ehtii kyllä tekemään myöhemminkin. Ja tuskin tämä " heikkous" minun arvoani ihmisenä huonontaa, vaikka se esimiestä plus joitain muita saattaakin ärsyttää.



Tsemppiä sinulle, toivotaan että olomme tästä pian kohenee!

Sain kaksi viikkoa saikkua, olo on todellakin paljon parempi. Tänään huvitti jopa lähteä miehen kanssa kauppareissulle.



Tuntuu jo siltä, että voisin mennä takas töiin, mutta taidan suosiolla levähtää saikuin loppuun asti.



Mulla väsymys meni siihen pisteeseen saakka, että alko tulemaan kipeitä supistuksia, loppuivat heti stressin vähennyttyä :)



Kiitos teille kaikille vielä kerran tuesta!!!



Ull-Maij & Pikku-Pupu rv 8+4

Minä kyllä lampimästi suosittelen, että haet itsekkäästi sairaslomaa. Kyllä ne siellä töissä tosiaan pärjäävät. Itse jouduin tänään piipahtamaan töissä, koska verokortti piti toimittaa. Ei tullut kyselyjä eikä syyttäviä katseita, koulutuspäällikkö kysyi vointia ja se siitä.



Ei ole itsekkyyttä olla saikulla, ennenmmin itsekkyyttä on olla töissä, jos ei voi hyvin.



Soita neuvolaan ja kerro tilanne. Sain ajan lääkärille samana päivänä :)



Sinulle ja kaikille muillekkin samassa tilanteessa oleville jaksamista :)

Hienoa!! Ihana kuulla, että vointisi on jo parempi. Kyllä ne firmat pysyy pystyssä ilman " meikäläisiäkin" vaikka välillä itsestä tuntuukin, että miten täällä pärjätään ilman... Mutta niitä ei kannata ajatella vaan sitä omaa ihanaa napaa ja erityisesti sen sisustaa :)



Oikein ihanaa loppuodotusta sinulle! Oletko muuten syyskeijukaisia eli onko laskettu aika syyskuussa? Minulla meinaan syyskuun lopulla la.

*

äläkä sen kummemmin ajattele asiaa, kuitenkin oma ja kasvavan vauvasi olo on tällä hetkellä tärkeintä ja ethän voi olla 100% työssäsi avuksi jos olet itse niin kamalan huonovointinen.

Hei!



Ehdottomasti sairaslomalle vaan! Tuossa tilanteessa on ajateltava VAIN omaa jaksamista ja tulevan lapsen hyvinvointia! Itsellä oli myös esikoista odottaessa henkisesti raskas, stressaava ja kiireinen työ enkä jaksanut millään. Neuvolan ja läheisten neuvoilla hakeuduin lopulta lääkäriin, jolta sain 2,5 kk sairaslomaa uupumuksen vuoksi. Aluksi podin huonoa omaatuntoa jäädessäni pois töistä, mutta lopulta sain itselleni järkeä päähän ja nautin olostani täysin siemauksin. Verenpainekin lähti laskeutumaan normaaleihin lukemiin ollessani kotona. Oli ehdottomasti oikea ratkaisu jäädä pois töistä koska en olisi jaksanut millään. Tee ihmeessä samoin! Voimia :)

Misuli: millä raskausviikoilla jäit saikulle?

Mua vaan harmittaa, kun tuntuu, että " tuhlaan" firman rahoja jäädessäni sairaslomalle.

Olin alkuraskaudesta pahoinvoinnin vuoksi jonkin verran lyhyillä sairaslomilla, mutta sen pidemmän pätkän olin pois töistä varmaankin joskus rv20 pintaan. Eli aloitin silloin saikun ja palasin töihin muutamaksi viikoksi ja jouduin supistelujen takia loppuajaksi (n. 1 kk)sairaslomalle odottamaan äitiysloman alkua.



Keskustele rohkeasti neuvolassa tilanteestasi! Kyllähän äidin tulee olla sellaisessa kunnossa, että jaksaa pitää huolta itsestään ja tulevasta vauvasta. Jos työ on tosissaan liian raskasta (henkisesti tai fyysisesti), niin eihän vaihtoehtoja ole, vai mitä? Lapsen etuahan siinä varmistetaan. Voimia!

Ja niitä firman rahoja on turha murehtia! Ei mikään yritys konkurssiin mene yhden sairasloman takia. Saahan firma Kelalta takaisin osan maksamastaan sairasajan palkasta. Älä murehdi tuollaisia!! :) Nyt pitää olla itsekäs ts. ajatella omaa parastaan/etuaan :)

Moi Ull-Maj ja kaikki muutkin sairasloma-asian kanssa painivat!

Itse en meinannut millään ottaa sairaslomaa vastaan ja lepäämään jäin vasta kolmannen lääkärin mahdollisuutta painokkaasti tarjoten. Olen nyt ollut kuukauden pois töistä ja palaan huomenna takaisin. Enemmän henkistä oli munkin jaksamattomuus, kärsin nimittäin pahasta unettomuudesta.



Mutta se, mitä halua sanoa on se mitä lääkärini sanoi mulle ja niitä sanoja oon miettinyt paljonkin. Eli hän muistutti, että työpaikalla tullaan toimeen ilman mua, mutta vauva ei tule, vaan hän tarvitsee mua kokoajan. Ihan itsestäänselväähän se on, mutt pitipähän se jonkun sanoa, että jääräpääkin uskoi :)



Muistakaa tekin ja paljon voimia :)



Anna 20+3

No soitin neuvolaan ja sain lääkärin ajan jo tänään.



Ihana neuvola täti kyseli, että eihän miehen kanssa ole mitään ongelmia ja jutteli pitkään. Pyysi vielä lääkäri ajan lisäksi käymään luonaan huomenna. Totes kyllä puhelun aikana, että pitäisiköhän minun jäädä saikulle.



No tuun kertomaan mitä lekuri sano :)