Uusi ilmoittautuu - muita ulkosuomalaisia?

Terveisiä Sveitsistä. Olen asunut täällä 14 vuotta (apua!) ja meilla on yksi luomulapsi ja yksi ivf-lapsi (2004). Kolmatta ollaan kuumeiltu ja eilen varasin ajan lapsettomuusklinikalta, tosin päätös, lähdetäänkö vielä hoitoihin, on vähän auki. Jos sydän saisi päättää, niin JUU, mutta kun pää söhlää sekaan ja sanoo EIII. :-)

Itse en ole palstaillut vuoteen aktiivisesti, viime aikoina vähän sisään kurkkinut. Ehkä tämä tästä taas aktivoituu, jos todellakin lähdemme hoitoihin.

Tsemppiä painon pudotukseen!



Terkuin

muksuja2

Moikkis muksuja2!



Ihanaa, että muitakin hoitolaisia asuu ulkomailla! Upeaa, etta olette jo kerran onnistuneet. Kuinka muuten mahtoivat asiat vieraalla kielella sujua? Kuin katta paiaaä vaan kai, silla siella Sveitsissa puhutaan sentaan ihmisten kielta. Toisin kuin taalla, missa edelleenkin kangertelen graahgraah-aanteiden kanssa! Kaikeksi onneksi (tai harmiksi) kaikki puhuvat myos kansainvalista eli enkkua jolla kylla saa asiat hoidettua laakareidenkin kanssa.



Kiitos paino-peukuttelusta, itsekuria tama homma vaan vaatii. Paatin vuoden vaihtuessa uudeksi ottaa itseani vihdoin niskavilloista ja aloittaa dieetin. Hankalaa, koska syon muutenkin terveellisesti, enka kayta liikaa rasvaa, puputa sipseja ja raksuja tai juo limukoita. Annoskoon pienentaminen, kasvisten entisestaan lisaaminen ja saannolliset ruoka-ajat. Siina ovat olleet reseptini ja jo 5 kiloa on kadonnut, jipii! Viela kun paasisi kymmenesta eroon niin alkaisivat taas missimitat haamottaa. No ei vaan, mutta ainakin ihan normaali olisi sitten, en edes kovin pulska.



Jos innostat viela sen paasi mukaan sydamen tahtiin, muista kayda taallakin palstalla kirjoittelemassa kuulumisia. kaksi on jo ihan kiva lapsiluku, mutta niihan sita sanotaan, etta " ei kahta kolmannetta" . Toki se sitten kylla jatkuu " eika kolmatta paritta" :) joten pida varasi :)



Hyvaa suunnittelukayntia sinne klinikalle!

Hei vaan!



Asun Ranskassa viidettä vuotta ja olemme julkisella puolella hoidoissa viime vuodesta lähtien. Takana 4 inseminaatiota ja parhaillaan menossa eka icsi- hoito, huomenna menen jo neljänteen stimuloinnin seurantaultraan ja toivon ettâ ne follikkelit olisi nyt tarpeeksi isoja jotta punktioon pâäsisin perjantaina! (Tosin mulle mainittiin ettâ voi tulla peruutus viime hetkellâkin jos ne ei oo sopivan kokosia ja stimulointia ei voi jatkaa liiallisen veren estradiol-pitoisuuden takia???)Voi hitsi jos niin käy, kauheeta ajatella ettâ koko kuukausi piikitystä meni hukkaan...



En voinut kuvitellakaan ettâ ivf hoito on nâin pitkâ, minâ olen aloittanut piikitykset jo 5.1 jarrupiikeillä nimeltä Decapeptyl

( Suomessa kâytetâän sumutteita?).



Stimulointihoito Puregon alkoi ensin 80 Ui ja nyt viimeset 4 iltaa 100Ui, nyt olen jo laittanut siis 12 iltaa noita kahta piikkiä, siis decapeptyl puoli annosta ja Puregon. - Tuntuu ettâ ne vaan jatkaa ja jatkaa tota hoitoo...menee hermot!



Tââllâ hoidot eroaa ainakin siinâ ettâ punktio sitten tehdâân nukutuksessa! Ja sen jâlkeen saa 15 pvää sairaslomaa...



Olisi kiva kuulla teidân kokemuksia ulkomaisista ja suomalaisistakin hoidoista, onko kukaan muu kâyttänyt sitâ Decapeptylia esim?



Onko sit " normaalia" jatkaa stimulointia jo 12 pvaâ? Mä olen nyt normaalikierron mukaan kp 19- eikö koko homma ole jo liian myöhäistä???



Vastatkaa ihmeessâ!!!



Kiitos!

Decapeptyl on tuttu mulle. Sitähän minäkin piikittelin ensin 2 viikkoa ennen kuin aloitettiin simulointi ja sitten molempia melkein kaksi viikkoa. Tuli niitä piikkejä pisteltyä ihan terpeeksi, vaikka parin päivän jälkeen se kyllä menikin ihan rutiinilla :-).

Täällä Sveitsissä tehdään punktio myös nukutuksessa. Minä tosin muistan heränneeni punktiossa ja kipeetä teki, sitten ne kai pisti suoneen lisää myrkkyä kun vaivuin taas uneen. Sairaslomaa ei täällä saa ollenkaan eli töihin heti seuraavana päivänä. Punktiota varten ei tarvi lomaa kun täällä saa olla päivän " sairaana" ilman lääkärintodistusta.

Toivotaan nyt parasta, että pääset punktioon. Ei sillä normaalilla kierrolla (minun ymmärrykseni mukaan) ole mitään merkitystä kun niitä folikkeleita kasvatetaan lääkkeen voimin. Normaalissa kierrossa olisi sun ovuaatio jo tapahtunut, mutta sehän tuolla Decapeptylillä juuri estetään. Ei muuta kuin peukut pystyyn, että folikkeleihin tulee tarpeeksi kokoa perjantaihin mennessä!



Terkuja

muksuja2

Heips, Suomessa asutaan, mutta vaiva on sama eli pco. Mulle clomit eivät tuoneet muita kuin sivuoireita, mutta piikittelyt ja inssit ovat tuoneet yhden ihanan lapsen. Nyt lähdettii uudestaan yrittämään samalla reseptillä. Vielä ei ole onnistunut, mutta toivoa pidetään yllä. Voimia, kyllä se jossakin vaiheessa onnistuu! Helmi3

Hei vaan,



Olen niin tyytyväinen kun vihdoin tuli pââtös ettâ punktiooon perjantaina ja irrotuspiikki tânâân! VIIMEINEN PIIKKI! Tätâ tâytyy juhlia!!!



Mulla sattuu siis tuo mikrohed. viikonlopulle, onko kellâän tietoa onko v^Liâ

( Onko teillâ muilla yhteys chattiin hidas ja viestiâ kirjoittaessa menee jumiin???? No mulla ainaski! Anteeksi!)



Siis onko kellâân tietoa onko sillâ vâliâ minä pâivânâ alkion siirto tehdäân, ylensâ sanotaan 2-3 pv punktiosta? Kuinka Suomessa? Onko vaikutusta menestymismahdollisuuksiin?



Kiitos kannustuksestasi Sveitsin tyttö!

Onnentoivotukset myos siita, että paaset punktioon! Jes, niin sita pitaa! Piikit ovat nyt ohi hetkeksi ainakin!



Alkionsiirto tehdaan kai tavallisimmillaan kolme paivaa punktiosta, mutta kaikki riippuu siita, miten solut hedelmoittyvat ja jakautuvat ym. Karsivallisyytta sinulta siis nyt vaaditaan! Siirtoian (siis kuinka vanhoja alkiot ovat) vaikutuksesta en muista. liian kauaa alkioita ei kuitenkaan saa maljassa kasvattaa.



Tiedatko, milloin kuulet tuloksen, siis montako munasolua on hedelmoittynyt ja montako paastaan siirtamaan?



Taalla Alankomaissa viikonloppu haittaa, kun julkisella ollaan. Saattaa kayda niin, ettei siirtoon paasta, jos on jonoa. Silloin on vahemman vakea toissa ja siksi vahemman mahdollisia siirtoja. Toivottavasti siella teilla ei ole sama tilanne ja paaset siirtoon ok.



Jarrusta: itse yritin aikooinaan Suomessa julkisella ivfaa ja se aloitettiin jarrusumutuksilla. Toimivat samalla tavalla kuin piikit vaan eipa tarvi piikittaa :) Jouduin suihkuttelemaan KOLME VIIKKOA, koska elimisto pisti hanttiin. Loppujen lopuksi en edes sitten voinut jatkaa hoitoa, koska elimisto ei tykannyt, innostui jarruista toimimaan itsekseen vaikka yleensa ei ollenkaan toimi kuten pitaisi. Kuulemma joskus kay niinkin!



Aikamoinen sairasloma teilla siella. Suomessa oli punktion (ivm:n yhteydessa tuli testattua, oli muuten kivuliasta hommaa, onneksi paaset nukutukseen!) jalkeen kolme paivaa saikkua. Ei kylla enempaa tarvittukaan, notta sikali :)

No hei taas,



Mulle sanottiin että siirto on sit maanantaina jos jotain hedelmöittyy.

( Kai hedelmöittyy kun se on icsi?)



Kuulema ne biologit jotka tekee hedelmöitykset ja viljelee niitä alkioita ja munasoluja tekevät myös viikonloppuvuoroa. Oletan siis että voin soittaa johonkin numeroon ja kuulustella uutisia pyhäpäivistä huolimatta, ehkä jo lauantaina?



Kysyin nyt uudestaan siitä sairaslomasta ja puhuivat viikosta. Katsotaan miten menee huomenna...Mâ otan kyllä kaikki ylimäärâset lomat mukisematta vastaan, mun työnantaja kyllâ tietââ hoidoista ja ymmärtää...lisäksi mä teen seisomatyötä joten kai se on ihan hyvä lepäillâ...ja lenkittââ koiraa ja juoda viiniä ja surffailla netissâ ja...



Kiitos Rheya tuestasi!

Onnea punktioon ja siirtoon! Toivottavasti saaliista tule hyvä lopputuloksesta vielä parempi :-).



Olipas muuten kiva lukea kun joku sanoo tämän ikäistä tytöksi :-)))).



Mulle muuten annettiin täällä Sveitsissä vielä sitä babyaspirinia siirron jälkeen, mitens siellä ranskassa?



Tsemiä!

muksuja2

Niin, muksuja2,



Minulla on nelisivuinen resepti koko hoitoa varten- täâllähän rakastetaan lââkkeitä ja niitâ mâärâtâân ennätysmäärät- mutta toistaiseksi " saan" ottaa vaan foolihappoa ( jo kuukauden verran) ja sit punktion jâlkeen Utrogestania( progesteron)...



...mutta tossa mun lapussa on kyllâ muitakin rohtoja, mm. Aspegic nourisson, joka on jonkinmoista jauhetta mutta sekin olisi alotettu jo Decapeptylin kanssa samaan aikaan mutta sit jatkuu 3 kk jos raskaus alkaa...En osaa sanoa onko se juuri sitâ vauva-aspirinia...Mihin se sitten auttaa?

Loikkaan tahan valiin, vaikken ihan varmaksi tiedakaan...

Luulen kuitenkin, etta tuo " aspecig nourisson" on pitkalti samaa ainetta kuin asperiini. Sita annetaan sen takia, etta kohdun verenkierto olisi mahdollisimman hyva ja alkion kiinnittyminen olisi helpointa.



Sen syontia jatketaan varmaankin sen takia, etta kohtuun ei tulisi verihyytymia, jotka aiheuttavat keskenmenoja. Nain olen antanut itseni ymmartaa. Viisaammat saavat korjata :)



Baby-disperiniahan syodaan myos, jos on verihyytymataipumusta eli tulppia suvussa. Muistaakseni ulkoministeri tuomioja ja paaministeri vanhanen, joilla molemmilla oli´lentokoneessa tullut jalkaveritulppa, syovat ko. laaketta.



Heh. Olipa tietopaketti.

Kiva Rheya kun aloitit meidän ulkonaisten huutelun :-). Tätähän jatketaan...



carole71, miten meni punktio??????? Paljonko, hedelmöittyneitä??? Siirto maanantaina?? Kerro kerro!



Hauskaa muuten, että mullakin oli tuota samaa Utrogestania ja jouduin käyttämään sitä viikolla 13 asti. Pahoinvointi oli aivan kamalaa ja tuo Utrogestan lisäsi yökötystä kun se haju oli mielestäni niin kamala... Mutta kaikenhan sitä kestää, pääasia että tulosta tulee :-).



Mulla oli muuten perjantaina vuosikontrolli mun gynen luona. Se kyseli varovasti haluanko pillerit. Minä sanon että en, aika on taas varattu lapsettomuusklinikalle. Siitä rouva innostui :-). Antoi vitamiinit valmiiksi ja toivotteli onnea " toivotavasti ensi kerralla näen teidät raskaana" . Kamalaa vauvakuumeen nostatusta, vaikka päätöstä ei ole vielä edes tehty (pään puolella).



Terkut

muksuja2

Ollaan juuri aloittelemassa egg share -prosessia yksityisellä klinikalla. Eli olemme menossa IVF-hoitoon, jonka yhteydessä lahjoitamme jollekin tuntemattomalle tarvitsijalle puolet saaduista munasoluista. Olinkin tulossa juuri esittäytymään, vaikka olenkin kai joskus täällä kirjoitellutkin.



Meillä syy lapsettomuuteen on kummassakin. Minulla on PCOS, mutta reagoin hyvin hormonilääkkeisiin. Nykyään painonpudotuksen ja Metfrominin kera kuukautisetkin ovat olleet säännölliset pitkään. Sitä ennen olin pari vuotta kokonaan ilman kuukautisia! Tarvitsemme IVF:ää, koska miehellä on alentunut niin siittiöiden määrä kuin niiden liikkuvuuskin. Emme vielä tiedä varmasti, kokeillaanko ensin IVF:ää, vaiko heti ICSI:ä.



Joulukuussa olimme ensi kertaa nykyisellä klinikallamme juttelemassa, mitä tuleman pitää. Nyt tammikuussa olemme käyneet luovutukseen liittyen klinikan terapeutin juttusilla (pakollinen keikka, mutta oli oikein hyödyllinen ja mukava) ja minulta on otettu paljon verikokeita ihan vaan luovutusnäkökulmasta. Eli että ei ole HIV:ia eikä hepatiittia eikä mitään yleisiä perinnöllisiä sairauksia, että kromosomini ovat normaalit jne. Huomenna ollaan menossa ultraan ja lääkärin juttusille ja mies antamaan näytteen simppa-analyysiin - jännittää!



Itselläni on nyt pelko persuksissa, koska muuten koko hoitoprosessi tuntuisi etenevän pikaisessa aikataulussa, mutta minulta pitäisi ensin saada ottaa verikokeita hormonimääritystä varten, juuri nimenomaan toisena kiertopäivänä. Hormoniarvoista riippuu, kelpaavatko munasoluni luovutukseen... Ja tammikuussa menkat eivät tulleetkaan, ja ovat nyt helmikuussakin myöhässä, joten tutkimukset ovat jälkijunassa siitä syystä. Kuvittelen jo mielessäni, että jäädään koko hoidoista, kun kuukautiset eivät tulekaan...



Tsemppiä kovasti teille muille!

Welcome :) Hauska nikki sulla!

Kuulostaa kiinnostavalta tuo egg share -systeemi! Monellahan kai tosiaan saadaan niin paljon muniksia, etta niita jaa vakisinkin yli. Hienoa, etta niille on keksitty kayttoa.

Itseani tosin ehka hiukan pelottaisi, etta mita, jos omaan kayttoon jaaneet ei hedelmoity/jakaudu ym. ja ne " muut" sit toimii hyvin. Mutta ei kai sellaisia pitais edes tuumata. Ja niita aiheita kai sit kasittelitte siella psykologin juttusilla.



Kiva kuulla, etta teilla on ihan selkeasti hyvin pullat uunissa eli etta reagoit hyvin pistoksiin yms. Tietanee hyvaa jatkossakin! Taalla Alankomaissa kokeiltaisiin heti ICSIa, sen verran tiedan naista taalla olevista systeemeista. Aina jos simpoissa on jotain haikkaa, tekevat kaiken mahdollisen, etta valtytaan turhilta hormonihoidoilta (vrt. sina piikitat ja sinut punktioidaan, eivatka taman jalkeen simot loyda tietaan perille... se olisi turhauttavaa ;) ). Joten jos saatte paattaa itse, ottakaa ihmeessa icsi.



Muuten: miten ultra ja simppatesti sujuivat? Hankaluuksitta? Tosin simoista tulokset tulevat tietysti vasta myohemmin, mutta ultra? Kaikki kunnossa? Vai oletko sittenkin yllatysraskaana :) Sitahan tuo kuukautisten puuttuminen jotenkin indikoisi :D Pidan peukkuja kivan yllarin puolesta!



Alaka suotta huoli, ette te hoidoista jaa, vaikka menkat nyt olisivatkin vain myohassa. Usko vaan, kaikki sujuu mita parhaimmin!



Hyvaa jatkoa, kerrohan kuulumisia ja tsemppia myos itsellesi sinne saarivaltakunnan sateisiin!

Tosiaan kyllä minuakin mietityttää, miltä tuntuisikaan, jos itselläni epäonnistuu hoito ja lahjoitetuista soluista alkaa raskaus... Kyllä sitäkin varmaan kannattaa näin etukäteenkin miettiä, kun tähän on kerran rupeamassa. Me ollaan tätä nyt kuitenkin mietitty yli vuosi miehen kanssa ja loppujen lopuksi päätös onkin ollut helppo.



Alunperin ruvettiin miettimään egg share:ia, koska esim. omalla klinikallamme tavallinen IVF maksaa £2200 (3210 euroa) plus lääkkeet päälle, kun taas jos luovuttaa puolet saaduista munasoluista, maksaa IVF ja lääkkeet yhteensä £500 (730 euroa)... ICSI:ssä kumpaankin summaan ylimääräiset £800... Aluksi siis ajattelin, että siinäpä olisi meille hyvä mahdollisuus päästä hyvään yksityiseen sairaalaan hoitoon. Julkisella puolella olimme leikkineet jo kolme vuotta, pääsemättä vielä ekaankaan hoitoon. Kuitenkin tuntui koko systeemi vähän " elinkaupalta" , enkä tahtonut ruveta myymään solujani. Siksi ei siis ruvettu saman tien. Ajan myötä olen ruvennut ajattelemaan asiaa erilailla. Olen mm. saanut tavata ihanan perheen, jossa on kaksi luovutetuista soluista syntynyttä lasta, ja nyt tahdon oikeasti luovuttaa munasoluja ja antaa jollekulle toiselle sen saman mahdollisuuden. Alennettu hinta on mukava lisä :)



Vaan ei ollutkaan tänään aikaa lääkärille. Olen kai ihan sekaisin päivissä... Se aika onkin nimittäin huomenna, eli siis keskiviikkona. Saa nähdä, miten käy. Tuskin sentään mitään ylläriraskautta, koska olen testannut negat kp38 ja kp57 (nyt siis kp 66/30-35).



Menkkaoireet jyllää oikein olan takaa - rinnat kipeet, mahaa ja selkää juilii ilkeästi, olo ihan hormonaalinen. Jatkuu nyt jo kohta toista viikkoa nämä oireet, niin että kaipa ne menkat sieltä joskus matelee...



t. nurmis, saarivaltakunnasta, jossa on ihan kiva poutainen päivä ;)

Aika paljon edullisemmaksi tulee tuo egg share teidan suunnalla, ei ihmekaan etta se kiinnostaa! Ja tosiaan, kuten kirjoitit, hyva asia, jos joku onnistuu lahjasoluilla lapsen saamaan. On varmasti ollut aika vaikuttava juttu, etta olet tavannut lahjasolulapsia!



Taytyy sanoa, etta HIRVEA on hintaero normi ivfn ja icsin valilla, hirvitti oikin lukeakin! Eipa ihme, etta mietitte viela, kumpaan ryhtya. Erityisesti kun tietaa, etta sperma pestaan ennen " kayttoa" ja vain parhaat simpat jaa hommaa hoitamaan ;) Tuntuisi tyhmalta maksaa hirvea summa rahaa turhasta.



<b>Tanaan olet siis ollut laakarilla</b>, kerrohan tuloksia, kun jaksat koota itsesi siihen kondikseen.



Talla tarkoitan sita, etta itselleni laakarikaynnit ovat muodostuneet jotenkin hirmu raskaiksi naiden hoitoasioiden takia. Laakarikayntia aina jannittaa pitkaan etukateen ja miettii kaikki kamalat mahdollisuudet. Sitten, kun kaynti on ohi (olivat uutiset positiivisia tai negatiivisia) on aina ihan poikki eika jaksaisi mitaan muuta kuin nukkua. Saankin usein migreenin paastyani lekurilta, elimisto tahtoo pakkolepoon :)



Vai ei yllariraskautta...hmm.. No, elimiston jannitystila sitten. Mulla yleensa toi rintojen turvotus + maha- ja selkakivut alkaa <b>tasan 14 pv</b> ennen menkkojen alkua. Huvittavaa, koska ainakaan 90% kerroista en ovuloi, eivatka oireet selity silla. Kroppa feikkaa! Niin, yritin sanoa vaan, etta noilla oireilla: kohta vuotaa!



Pitkan epistolan paatokseksi: emme ole viela varsinaisissa hoidoissa taalla, mutta olemme kayneet ns. tutustumiskaynnilla. Se on tilaisuus, jossa kaikki hoitoihin valmistautuvat parit saavat kuunnella luennon erilaisista lapsettomuuden syista ja apukeinoista. Oli aika tylsa, olemmehan Somessa jo kayneet kaikki asiat lapi moneen kertaan ja vuosien ajan, joskin vuosia sitten. Eivat vaan ole hoidot kovastikaan muuttuneet, mika sinansa ei ollut kovin rohkaisevaa... Monille se kuitenkin oli tarkea tilaisuus, koska eivat tienneet asioista juuri mitaan. Kivaa oli myos se, etta naki paljon muita pareja samassa tilanteessa. Suomessa se ei kai tulisi kuuloonkaan! Naikkarillakin kaikki tuntuu (ainakin viitisen vuotta sitten) istuvan odotushuoneessa ihan muina miehina kattoon syleksie, pelaten, etta joku keksii heidan olevan hoitolaisia :) Taalla siis paljon muita, tavallisen, mukavan oloisia ja nakoisia pareja. Me aloitetaan rumba kunhan saan viela pikkuisen painosta pois: muuten urputtavat siita ekaksi ja saan lahetteen kotiin kutistumaan ;)



Lisaa aurinkoisia paiva sinne taalta raesateen keskelta!

Sorry vaan etta nakyvat nuo <b> -tyyppiset jutut tekstissa... ajattelin vaan koklata toimivatko. Eivat toimineet, joten jatanpa ne seuraavaksi kayttamatta :)

Ihan kivan kuuloinen tollainen tutustumiskäynti. Meidän klinikka järjestää kanssa ton tapaisia (?) iltoja, vähän niinkuin avoimia ovia, mutta me ei tultu menneeksi sinne missään vaiheessa. Olen kyllä ihan rakastunut tähän meidän klinikkaan. Se taitaa olla kotikaupungin suosituin (ja kallein), eikä syyttä. Kaikki ihmiset ovat tosi ystävällisiä, muistavat nimet ja tilanteen, klinikka on auki 365 pvää vuodessa ja meille on annettu oman " koordinaattorin" numero, mihin voi aina soittaa, ja hän seuraa meidän tilannetta koko ajan.



Tänään satuttiin olemaan etuajassa, joten päästiin etuajassa sisään - minä sinne ultraan ja mies omiin koetelmuksiinsa. Ultra sujui hienosti. Limakalvot näyttää kuulemma kanssa sitä, että menkat alkaa koska vaan, munasarjat edelleen polykystiset, mutta ultratäti totesi tyynenä, että voi ei nämä ole pahat vielä ollenkaan. Ehkä siis jotakin parannusta on tapahtunut.



Ottivat siinä sitten vielä jotain verenpaineita ja kyselivät kuulumisia. Sitten päästiin miehen kanssa lääkärin pakeille odottelemaan simppa-analyysin tulosta (tekivät sen siis siinä saman tien!). Lääkäri oli kovin optimistinen meidän tulevien hoitojen suhteen. Juteltiin tulevista kuvioista hetki, ja sitten saatiin ne tulokset, jotka oli paljon paremmat kuin koskaan ennen - 17 milj./ml ja rakenne ja liikkuvuus todella hyviä. Esim. pari vuotta sitten vielä oli 3.8 milj/ml ja huono liikkuvuus... Näillä luvuilla lääkäri oli sitä mieltä, että ICSI-päätös jää ihan siihen hoitopäivään. Eli jos silloin on tällaiset lukemat, on ihan " our call" kumpi halutaan; jos sattuu huonompi tulos hän suosittelisi ICSI:ä, mutta jos parempi, niin IVF on ihan hyvä vaihtoehto mielestään.



No nyt sitten taas vaan odotellaan. Niitä mun kuukautisia, ja samoin sitten kromosomitestien tuloksia, joitten pitäisi tulla maaliskuun alkupuolella taikka puolivälissä.



Mulla olisi tässä nyt täyteltävänä tällaisia luovutuskaavakkeita. Jos mun luovuttamista soluista syntyy lapsi, hänellä on 18-vuotiaana oikeus tietää mun henkilöllisyys ja saada itselleen nämä kaavakkeet, mihin minun kirjoitella kaikenlaista itsestäni. Yhden näistä voi saada ko. lapsen vanhemmat jo heti kun lapsi on syntynyt, jos tahtovat, siltä varalta, että tahtovat kertoa lapselleen jotakin luovuttajastaan... Siihen siis suositellaan kirjoitettavaksi kaikkea omasta elämästään, arvoistaan, piirteistään ja luonteestaan yms. Tosi vaikeaa! Lisäksi vielä pitäisi kirjoittaa jokin " goodwill message" tälle lapselle, jonka siis voi sitten aikuisena saada. Mitä ihmettä sitä voi kirjottaa ja toivotella ihmiselle, jota ei ehkä koskaan tule olemaankaan, ja jos tulee, joka on mun biologinen lapseni, mutta jota en ehkä koskaan tule tapaamaan... :-o



Tulipas taas seliteltyä...



- nurmis



ps. pitää käyttää <:n sijaan merkkiä [

esim. [b]bold[/b] = [ b ] ja [/b ] (ilman välilyöntejä).

Hauskaa, etta uutiset olivat noin hyvia, onnittelut! Toivottavasti simppasaalis pysyykin yhta hienona, niin ette joudu paattamaan icsin ja ivf:n valilla. Olet ilmeisesti syottanyt miehellesi sopivia vitamiineja/kivennais+hivenaineita, koska parannus on noin huikea :)



Teidan klinikka kuulostaa kylla tosi ihanalta. Vahan toiselta kuin taalla! Me asutaan parin ison kaupungin valissa ja joudutaan matkustamaan aina Utrechtiin hoitoihin. Onneks taalla ei valimatkat oo pitkia, meillakin kumpaakin kaupunkiin on vajaa 40km! Niin mita piti sanomani on se, etta tassa maassa ei tunneta yksityisklinikoita. Ei edes tavallisia yksityisia laakariasemia, voitko kuvitella :) Ainoat yksityissairaalat ovat plastiikkakirurgisia klinikoita ja sairaaloita. Olemme siis hoidossa yliopistosairaalassa, niissa taalla tehdaan kaikki lapsettomuushoidot. Edes isolla rahalla ei saa muuta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Tosin kylla jo tamakin vaihtoehto maksaa n. 2200¿ + laakekulut. Onneksi on hyva vakuutus, joka korvaa kaikki kulut. Ainakin pitaisi korvata!



Onpa sulla tilanne, kirjoittaa " kirje" lapselle, joka [b]ehka[/b] syntyy jollekin pariskunnalle sun munasolusta. Vaatinee aikamoista pahkailya. Mita tosiaankaan haluaa sanoa ihmiselle, joka on " omaa lihaa ja verta" mutta silti taysin ventovieras. Selittaa miksi luovutti munasolun? Kertoa hiustensa ja silmiensa varin?? Toivottaa " kaikkea hyvaa elamaasi" ??? Uhhuh. Taitaa menna muutama paiva noita kaavakkeita taytellessa.



Suomessa muuten pohditaan juuri, pitaisiko luovutetuista sukusoluista syntyneella lapsella olla aikuisena oikeus saada tietaa biologisen vanhempansa nimi ym. tiedot. Ma en oikein tieda, kumpaa versiota kannatan, anonyymiutta vai...? Enka kai tule tietamaankaan, jos en itse joskus joudu ko. tilanteeseen.



Jaksamista odotteluun (se on niin kuluttavaa...) ja myos kaavakkeisiin!



P.S. Kiitos koodausohjeista!