pas vko:lla 4: piinapino
Heippa, Myyry ja Vauvita erityisesti! Muutkin jotka samassa tilanteessa....
Miten menee? Mulla rauhallisesti; en ole ehtinyt pohtia pahemmin tilaani...Viikonloppu meni sukuloidessa; join punaviiniä (auttaakohan se siihen verenviertoon.....) ja otin rennosti.
Huomenna taas arki ja onenksi on erittäin kiireinen viikko edessä. Luulen että tulee aika helppo piinailu...
Mitään ei tunnu; ei ole rinnat arat tms mutta vastahan nyt on kp 21 ja pp 4... yleensä mulla rinnat alkaa aristaa tossa kp21-23 ja aristus lakkaa kp 26-27 ja silloin tietää että kohta lorahtaa... toivotaan nyt parasta...
Tsemppiä ja laittakaa kuulumisia. Menen " nauttimaan" ilataisen lugeni, huh...
Kommentit (26)
Se on sitten siinä taas tältä erää :(
Ottaa päähän niin että voisin haljeta. Tää on niin VÄÄRIN!!! Miksi me ei onnistuta?
Tiedän, että meidänkin on joskus lopetettava nämä hoidot, mutta vielä en ole siihen valmis. Jossain sisimmässäni uskon siihen, että vielä mekin onnistumme. En voi vielä luopua unelmasta saada toinen lapsi...
Mutta on tämä niin raskasta, odottaa, toivoa ja sitten taas pettyä. Miten löytää voimia jaksaa eteenpäin? Adoptiosta olemme mekin mieheni kanssa puhuneet, mutta vielä se tuntuu meille jossain määrin vieraalta ajatukselta. Ehkä sitten, kun sanomme lopulliset hyvästit näille hoidoille..
Kiitos M@ij@ ja muut piinailijat seurasta tämän piiniksen aikana! Täytyy uskoa, että onni osuu vielä meidänkin kohdalle, jos vain löydämme voimia jatkaa eteenpäin!
Aurinkoista kevättä toivottaa alakuloinen Myyry
Elämä on välillä niin epäreilua että en pysty edes kuvailemaan tunteitani. Olen Myyry NIIIN pahoillani: tiedän miltä sinusta tuntuu. Eikä se esikoisen olemassaolo helpota tätä surua; olemme kumpikin varmasti tosi kiitollisia esikoisistamme mutta meillä on lupa ja oikeus silti surra tätä sekundääristä lapsettomuutta.
Halaisin sinua jos voisin. Mulla itku ja pahin tuska nyt taas hetkeksi helpottanut, vuorokauden nielin itkua ja pidättelin kyyneleitä...
Eli onko sulla Myyry nyt taas koko rumba edessä? Mulla ois se yksi pas ; mutta se ei nyt ainakaan tässä kierrossa toteudu; töiden takia. Mutta en kyllä jaksaisikaan, pakko hengittää hetki.
Olette koko porukka ajatuksissa ja toivon että jonakin päivänä aurinko paistaa haaveisiimme! Tavalla tai toisella. Olen itse ihan hukassa: en osaa yhtään sanoa mitä seuraavaksi???!!!
Kiitos lohdutuksesta! Se lämmittää mieltä, kun tietää että edes joku maailmassa tietää tasan tarkkaan mitkä fiilikset täällä ovat..
Meillä on pakkasessa vielä kaksi alkiota kumpikin omassa oljessa pakastettuna. Minä tahtoisin kokeilla siirtoa heti tähän alkavaan kiertoon, mutta en vielä tiedä mitä mieltä lääkäri on. Minun käskettiin soitella klinikalla huomenna. Hyvällä tsäkällä pääsisin uuteen siirtoon n. 2-3 viikon kuluttua, mutta huonolla tuurilla siirto menee jarrupiikkeineen maalkiskuun loppuun :/ Inhoan tätä odotusta!!
Olen niin kiitollinen esikoisesta ja varsinkin näiden epäonnistumisten myötä tajuaa kuinka onnekkaita olemme, kun hänet saimme. Silti syvä suru painaa mieltä, kun en hänelle leikkikaveria pysty antamaan..
Pysytään M@ij@ kuulolla!
Niinhän se sitten kävi että muutui se tiputtelu kovaksi vuodoksi mullakin. ON tämä niin väärin, mullekkin lääkäri sanoi, että todella ihanteelliset olosuhteet, mutta kuitenkaan ei onnistu. Mulla on ennestään 13 vuotias tytär mutta mun miehellä ei ole yhtään lasta, ja sen haluaisin hänelle antaa, mun molemmat munanjohtimet on poistettu, joten tämä on ainoa keino tämä keinohedelmöitys. Nyt kaksi IVf takana ja vielä olis pakkasessa yhteen kertaan, mutta sitten en tiedä mitä teemme. On tämä niin raskasta aina toivoa ja pudota sitten tosi korkealta.
Ei ole pahimmin plussailtu tässä piinapinossa :(
Vois kai jo testata...mut ku ei uskalla. Viimeiset Luget otin eilen.Ei oikeastaan mitään tuntemuksia. Välillä on rinnat tuntunu hitusen aroilta ja vatsaa nipistelly.
On tämä hermoja raastavaa. Ei tietty tarvis hermoilla ku tekis testin...
Vähä on semmonen olo, ettei tainnu onnistua.
Jaksamista teille!!! Ilmoitelkaa miten kävi.
5 alkiota siirretty, mitä edeltänyt 2 ivf, 3 iui ja 5 induktiota. Yksi alkio kuollut sulatuksessa. Meillä ei ole yhtään lasta. Samanlaisia ajatuksia täällä - elämän on helvetin epäreilua.
Mulla tänään voimakkaita menkkatuntemuksia iltapäivästä lähtien...Varmana kohta lorahtaa :(