Syöttekö " medium" -kypsää lihaa?

laakarin kehoituksesta, toksoplasmoosivaaran takia. mulla ei ole siihen vasta-aineita eli en ole sita sairastanut (niinkuin eivat kai useimmat suomalaiset), ja toksoplasmoja voi olla kaikessa lapikypsentamattomassa lihassa.

kyllä minä syön ainakin koska medium ei ole raaka.

Minä pidän sitä puoli raakana enemmän kuin puoli kypsänä.

Syöty on, koska mm. Ranskassa on vaikea saada edes pyydettäessä läpikypsää, mutta välttelen, koska ei se varmasti ole sisältä ehtinyt yli 72 asteen tarvittaviksi minuuteiksi, kun koko pihviäkään ei paisteta niin kovin kauaa.

Söin ravintolassa käydessä pihvin joka oli kypsyydeltään medium+ eli melkein läpi kypsä, muttei ihan. Ehkä n. 1mm punainen viiru keskellä. Tällaisena syön pihvit normaalistikin (harvoin kun tulee ravintolassa käytyä).

Itselläni on ainakin toksoplasmoosi ollut nuorena.

kyllä se toksoplasmoosin riski ravintolaruuan yhteydessä on niin minimaalisen pieni. ' Helpommin' sen saa vaikka kotona kukkamultien vaihdon yhteydessä/puutarhatöistä tai juureksista tai sitten siitä todennäköisimmästä - kissasta.

...raa´assa lihassa on harvemmin toksoa (en tosin ymmarra miten ravintolaliha olisi jotenkin puhtaampaa kuin kotona valmistettu pihvi, toksohan on jos siina elaimessa ja samoilta lihantuottajilta ne kotipihvitkin tulevat?). Taalla keski-Euroopassa ja taalta etelammas vaaran on ihan ihan todellinen, siksipa suurin osa vaestosta onkin jo sairastanut tokson lapsena (erityisesti ranskankieliset, kuten jo joku mainitsikin, eivat voi kuvitellakaan syovansa lihaa " well done" ) eli voivat huoletta syoda vahemmankin kypsennettya lihaa vaikka ovatkin raskaana. Taalla kuitenkin yksi tarkeimmista (ja usein ainoa) ruuan valttamisohje raskaanaoleville on juuri tuo " ei raakaa lihaa" , jos tokson vasta-aineet ovat negatiiviset. Kun olin sairaalassa raskaana niin koska papereissani luki tokso-negatiivinen en saanut edes salaattia tai muita raakoja vihanneksia (koska niissa voi olla juuri tuo mullasta tuleva tokso). Lisaksi multa otetaan toksokoe veresta kerran kuukaudessa koko raskauden ajan, vaikka kissoja ei meilla ole; siispa luulisin sen olevan aika yleinen ongelma taalla. Mielestani helppo homma valtella sita raakaa lihaa 9 kk, sitten kun vauva on syntynyt alan taas syoda medium-rare pihveja ja juoda punaviinia. ;-)

Olen ElsaAlicen kanssa samoilla linjoilla. Asun myös toksoplasmoosin luvatussa maassa ja olen joutunut paneutumaan tähän asiaan tarkemmin. Minulla ei myöskään ole immuniteettia ja käyn verikokeissa jatkuvasti, enkä ikinä syö kodin ulkopuolella mitään raakaa (siis edes salaattia). Välillä hirvittää kun suomalaisodottajat matkustelevat ympäriinsä aivan tietämättöminä tästä riskistä. Tässä on pieni tietopaketti toksoplasmoosista, jonka olen joskus jostain kopioinut. Netistä löytyy pilvinpimein tietoa muuten tästäkin. ElsaAlice on aivan oikeassa huomauttaessaan, että eläin saa mahd. tartunnan jo eläessään, ravintolan/keittiön hygienialla tai ilmalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Eli pienikin raaka viiru pihvissä voi olla vaaraksi.

..............................

" Millainen tauti toksoplasmoosi on?



Toksoplasma (Toxoplasma gondii) on mikroskooppisen pieni, yksisoluisiin alkueläimiin kuuluva taudinaiheuttaja, joka on opittu tuntemaan vasta 1900-luvulla. Alphonse Laveran on havainnut sen vuonna 1900 Jaavan saarella erällä linnulla. Sen aiheuttaman taudin, toksoplasmoosin, totesivat ensimmäisen kerran Nicolle ja Manceaux eräällä afrikkalaisella jyrsijällä vuonna 1908. Vastasyntyneellä lapsella tauti todettiin vuonna 1923. Taudinaiheuttajan elämänkierron eri vaiheet saatiin selville niinkin myöhään kuin vuonna 1969.



Toksoplasmoosi on suoritettujen vasta-ainetutkimusten mukaan ilmeisesti varsin yleinen kaikkialla maailmassa. Vasta-aineiden esiintymistiheyden perusteella on arvioitu, että 30¿60 % maailman väestöstä on sairastanut toksoplasmoosin. Sairastettu tauti antaa vastustuskyvyn uutta tartuntaa vastaan. Taudin oireet ovat tavallisesti vähäisiä ja samantapaisia kuin monissa yleisissä kuumetaudeissa. Niinpä sitä on vaikeata erottaa esim. mononukleoosista eli rauhaskuumeesta.



Toksoplasmoosi paranee tavallisesti itsekseen melko lyhyessä ajassa eikä siitä yleensä jää mitään pysyvää haittaa. Osassa tapauksia voi esiintyä pitempään yleistä sairauden tunnetta, väsymystä, kuumetta ja lihassärkyjä. Usein todetaan suurentuneita imusolmukkeita erityisesti kaulan alueella, joskus myös niskassa, kainaloissa ja nivustaipeissa. Imusolmukkeet saattavat olla suurentuneita ja aristavia useita viikkoja, joskus jopa kuukausia. Harvinaisempia oireita ovat ihottumat sekä eriasteiset tulehdukset silmissä, maksassa, lihaksissa, sydämessä, keuhkoissa, munuaisissa sekä keskushermostossa. Aikuisella ihmisellä aikaisemmin sairastettu toksoplasmoosi voi puhjeta esiin uudelleen, jos vastustuskyky vakavasti heikentyy, esim. HIV-tartunnan aiheuttaman AIDSin seurauksena.



Raskaana olevan naisen sairastuessa toksoplasmoosiin taudinaiheuttajat pääsevät tavallisesti myös istukkaan ja voivat sitä kautta siirtyä kehittyvään sikiöön. Vaikeissa tapauksissa seurauksena voi olla keskenmeno tai sikiön kuolema, kasvun hidastuminen, epämuodostumat tai näkökykyä vaurioittava verkko-suonikalvontulehdus. Suurin osa sikiökaudella toksoplasmoosin saaneista lapsista on syntyessään vähäoireisia. Heillä voi tosin esiintyä maksan suurenemista, verenvuotoja ja keltaisuutta. Hoitamattomana lähes kaikille kehittyy kuitenkin varhaislapsuudessa tai nuoruudessa aivo- ja silmäoireita, pahimmillaan henkisen kehityksen hidastumista ja sokeutta.



Toksoplasman tartuntatiet



Kissa ja muut kissaeläimet ovat toksoplasman suvullisen lisääntymisen isäntäeläimiä. Kissa saa taudinaiheuttajia itseensä niitä levittävien toisten kissojen ulosteista tai syödessään taudin tartuttamia hiiriä, muita jyrsijöitä tai lintuja. Kissan suolistossa toksoplasman taudinaiheuttajista kehittyy ookystoja, joita se erittää ulosteissaan 2¿3 viikon ajan. Ookystat kypsyvät luontoon päästyään noin vuorokaudessa tartuttaviksi. Kiertokulku jatkuu, kun taudinaiheuttajat joutuvat kissan ulosteiden tahrimien ravintoaineiden tai saastuneen veden mukana uusiin jyrsijöihin ja lintuihin tai toisiin kissoihin. Ensimmäisellä kerralla tartunnan saadessaan kissa sairastuu toksoplasmoosiin, mutta kiusallista on se, että kissa voi toimia tartunnan levittäjänä toistuvasti, vaikka ei enää sairastukaan tautiin. Siistinä pidetty kissa saattaa tartuttaa itsensäkin nuollessaan peräaukkonsa ympäristöä.



Ihminen voi saada toksoplasmatartunnan kahdella tavalla, suoraan tai välillisesti. Hän voi sairastua toksoplasmoosiin suoraan saatuaan ookystoista kehittyneitä taudinaiheuttajia suolistoonsa saastuneen ravinnon mukana. Myös kärpäset ja hyttyset voivat kuljettaa näitä taudinaiheuttajia ympäristöstä ruokatarpeiden ja hedelmien pinnalle. Ihminen voi saada toksoplasmoosin myös välillisesti käyttämistään ravintoeläimistä, jotka ovat sairastuneet tautiin kissan ulosteiden saastuttamista rehuista tai vieläpä rehun joukkoon joutuneista jyrsijöistä. Eräiden tutkimusten mukaan nautakarjasta 1¿2 %, sioista 24 % ja lampaista 9¿10 % on ollut toksoplasman tartuttamia. Sen lisäksi myös vuohen liha ja maito voivat sisältää toksoplasmoosin taudinaiheuttajia. Taudinaiheuttajat säilyvät eläinten kudoksissa pseudokystoina vuosikausia elossa ja tartuttamiskykyisinä. Sen vuoksi ihminen voi saada toksoplasmoosin syödessään raakana tai huonosti kypsennettynä lehmän, sian, vuohen tai lampaan lihaa, jossa on taudinaiheuttajia, tai niiden lihasta kuumentamatta valmistettuja lihajalosteita.



Raskaana olevien seuranta



Nykyään on käytettävissä varsin luotettavia immunologisia vasta-ainereaktioita, joiden perusteella voidaan todeta toksoplasman tartunta sekä päätellä, onko tartunta tuore vai aikaisemmin saatu. Mitkään menetelmät eivät silti ole koskaan täysin ilman virhemahdollisuuksia. Suomessa suoritettujen vasta-ainetutkimusten mukaan raskaana olevista naisista noin 20 % on sairastanut toksoplasmoosin. Vastaavasti siis noin 80 % raskaana olevista ei ole sairastanut sitä ja juuri heillä on vaara sairastua tautiin raskauden aikana. Erään tutkimuksen mukaan Suomessa raskaana olevista saa vuosittain noin 0,25 % toksoplasmoositartunnan ja ilman hoitoa heistä noin puolella tauti siirtyy sikiöön. Siten maassamme arvioidaan noin 60¿70 sikiön saavan vuosittain toksoplasmoositartunnan raskauden aikana. Ilman asianmukaista hoitoa heistä noin 10 %:lla esiintyy sairauden oireita syntyessä tai ensimmäisen ikävuoden aikana. Lisäksi kaikilla sikiökauden aikana tartunnan saaneilla on vaara saada ilman hoitoa toksoplasmoosin aiheuttamia elinvaurioita ennen 20 vuoden ikää.



Jos raskaana oleva nainen saa toksoplasmatartunnan, on kehittyvän sikiön tilaa seurattava tarkoin. Raskauden keskeyttämistä ilman todettua kehityshäiriötä ei pidetä yleensä tarpeellisena, mutta raskaana olevalle annetaan joka tapauksessa tautiin tehoava lääkehoito. Lääkkeenä käytetään ensisijaisesti spiramysiiniä, erytromysiinin kaltaista makrolidiantibioottia, tai pyrimetamiinin ja sulfadoksiinin yhdistelmää. Sikiön tilaa voidaan seurata esim. ultraäänitukimuksella ja lapsivedestä tai napalaskimosta otettavilla näytteillä. On kuitenkin otettava huomioon, että myös verinäytteiden ottamiseen sikiöstä liittyy aina keskenmenon riski. Jos merkkejä sikiön sairastumisesta ilmaantuu, on mahdollista antaa uusi lääkehoito. Lapsi on tutkittava pian syntymän jälkeen perusteellisesti, myöhemmin tartunnan olemassaolon selvittäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Raskauden aikana aloitettua lääkehoitoa jatketaan lapsella harkinnan mukaan ensimmäisen elinvuoden aikana.



Varotoimenpiteet toksoplasman välttämiseksi



Toksoplasman hävittäminen maailmasta ei ole käytännössä mahdollista, mutta sen sikiölle aiheuttamia riskejä voidaan vähentää ehkäisemällä tartuntaa raskauden aikana. Toksoplasmoosia sairastamattomien on pyrittävä silloin pysymään erossa kissoista ja vältettävä joutumasta tekemisiin kissojen ulosteiden ja niiden saastuttamien ravintoaineiden kanssa. Tartunnalta suojautuminen on kyllä varsin hankalaa, jos kotona on kissa, jolla on mahdollisuus kuljeskella vapaasti ulkona ja saada taudinaiheuttajia sieltä itseensä. Lapsia ulkoiluttaville hankalan ongelman muodostavat lasten hiekkalaatikot, joissa tuntemattomat ja ehkä sairaat kissat pääsevät käymään tarpeillaan. Jos raskaana oleva joutuu kotona hoitamaan kissaa, on mahdollinen kissanhiekka vaihdettava kumikäsineet kädessä päivittäin ja laatikko on desinfioitava aina kiehuvalla vedellä.



Puutarhatöissä on käytettävä käsineitä ja niitä on pidettävä myös käsiteltäessä multajuureksia, jotka on pestävä huolellisesti ja syötävä mieluimmin kypsennettyinä. Raakana syötävät hedelmät on pestävä ja kuorittava. Lihaa ei saa syödä raakana tai huonosti kypsennettynä ja raakaa lihaa saa pidellä vain kumikäsineillä. Kylmäsavustamalla valmistettuja lihatuotteita ei saa syödä. Keittiön astiat ja työskentelypinnat on puhdistettava sekä kumikäsineet ja kädet on pestävä huolellisesti tartunnanvaarallisten ravintoaineiden käsittelyn jälkeen. Kärpästen hävittäminen on aiheellista. Maalaistaloissa on kissoja ja jyrsijöitä estettävä pääsemästä ruoka- ja rehuvarastoihin sekä karjasuojiin. Ulkomaille matkustamista on syytä välttää, sillä useissa maissa toksoplasmoosi on yleisempää kuin Suomessa.



Raskaana olevien seulonnan tarpeellisuus



Monessa Keski-Euroopan maassa on jo usean vuoden ajan ollut käytössä raskaana olevien toksoplasmoosiseulonta verikokeiden avulla. Asiaa on harkittu myös Suomessa ja eräitä seulontoja on tehty tutkimusmielessä. Niissä on pyritty selvittämään seulonnan tarkoituksenmukaisuutta ja kustannusvaikutuksia. Ainakin siinä tapauksessa, että toksoplasmoosi raskaana olevien keskuudessa yleistyy, on yleisen seulonnan aloittaminen meilläkin aiheellista. Yleisen käsityksen mukaan seulonnasta johtuvat kustannukset säästettäisiin lasten sairastamisesta aiheutuvien hoitokustannusten vähenemisenä. Nykyään neuvoloissa pyritään ottamaan tarvittavat kokeet aina silloin, kun raskaana olevan tai sikiön tilassa ilmenee tai epäillään muutoksia, jotka saattaisivat olla toksoplasmoosin aiheuttamia. Tämä edellyttää, että raskaana olevat ovat havainneet itsessään mahdolliseen tartuntaan viittaavia oireita. "

..............................................................................

Kiitos vastauksista! En muistanut ravintolassa, miksi raakaa lihaa ei saa syödä, muistin vain että se oli kiellettyjen listalla. Katsoin nyt netistä enemmänkin tietoa toksoplasmoosista ja en kyllä enää syö medium-lihaa. Meillä on lapsettomuus takana, ja en halua ottaa mitään sellaisia riskejä, jotka voin estää, vaikka katastrofin todennäköisyys olisikin pieni. Nyt vaan vähän huolettaa kun olen jo syönyt alkuraskaudessa ilmakuivattua kinkkua montakin kertaa. Ei vaan tullut mieleen että onhan sekin tietenkin raakaa lihaa.



t. Hatti