Lue keskustelun säännöt.
1560-luvun aihe vapaa
Kommentit (2082)
Vierailija kirjoitti:
Eerikki-kuningas on verewä mies, mutta sanowat, että päästä vähän heittää, miten lie ?
Onhan se weli Magnuskin wähän sairastellut ja sisarensa Sofia -parka etenkin.
Mutta soitto ja laulu Eerikiltä käy kuulemma hywin. Näkisipä joskus täälläkin ..
Avaa korvas, Herra Jumala, äläkä anna kuninkaan täällä näkyä vain kuulua anna. 0n ne matkakulungit niin rasittawaiset. Onneton se maakunta, jonka lävitse kuningas kulkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo metsänpeitto on nykyimmeiselle niin outo asja. Eivät meinaa millään ymmätää notta vakavast pittaa ottaa tuo. Armollisest mehtää mennä tervehtäen, ja jos sielt jottai tuo, ni kohtuuell.
Mite ne onki nii oppimattomii???
Demi.fi:ssä oli aikoinaan tällainen samanlainen keskustelu ja yksi kommentti on jääny mieleen niin laitan tähänkin:
Pyhän Sofian munkkikuoro tulee keikalle Hevonperseeseen!!
Tuos just pihasaunass saunoin, hämärtää jo, muttei sent pärettä tarvina sytyttää. Vähän tuo harmittaa ennen lypsyä kylpiä, mut kylhä se hämäräs lehemän utare löytyy...
Novgorodiin lähtijöillä on nyt sellainen henki,että nyt tehdään kerralla kertakaikkiaan loppu ryssänpiruista ja niiden valtaushaluista. Täällä on saatu niistä pirulaisista kärsiä. Ei ole ryssistä enää sitten huolta ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuis, työ siskot, hoijatte nää puolukkapäivät?
Vierailija kirjoitti:
Kuis, työ siskot, hoijatte nää puolukkapäivät?
Lauma lapsia jaloissa ja nuorin imetyksessä. Mitkä puolukkapäivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis, työ siskot, hoijatte nää puolukkapäivät?
Lauma lapsia jaloissa ja nuorin imetyksessä. Mitkä puolukkapäivät?
Ja jos sattuis nää joskus kohillen: vapaasti vuotaen
Vierailija kirjoitti:
Demi.fi:ssä oli aikoinaan tällainen samanlainen keskustelu ja yksi kommentti on jääny mieleen niin laitan tähänkin:
Pyhän Sofian munkkikuoro tulee keikalle Hevonperseeseen!!
Pro pagandaa! Kuulutettu Pakanoille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi joutuuko ne ihan kaikki äp ärätkin nyt kirjoihin ja kansiin kun ollaanaina onnistuttu metsään tai maakuoppaan lähettämään piiloon muutama riski poikanen ettei joutuisi sotamaalle! Ei ole ihmiselle hyvä joutua numeroksi ruunun kirjoissa edes sukuluetteloon koska se ei ole vapaan miehen vaan orjuutuksen merkkejä. Eikö tuommoiset luettelot palakin jos jompikumpi osapuoli katsoo niin olevan armollisempaa käydä? Sinne menee tuulen tupaan sitten luettelot ja tarkimmatkin kirjat?
Ne sanovat että Jerusalemista oli tuhoutuneet juurikin kaikki sukuluettelot kun se hajotttiin kuten Ristus sen ennusti tarkalleen. Ja voihan Sallimus antaa vaikka tulen lyödä taivaasta jos oikein näkee asiattomaksi maan päällä meiläkin menon. Helsingforsissa oli pamahtanut oikein kunnolla!
Vierailija kirjoitti:
Taas ripipappi nucci tytertein ripillä ollecas. Ajo paholaicta poic tyterect, muka. Kwlle paha papi selitä taetaa. Kurja mies, paholaice apuri, suenpentu. Piispal valitan.
Meile pappi certoi, ette hen lupasi techde tyttärest engelin ja coko homma alkoi siden, ette hen certois,, ette hen porasz neitzen perepehen pyrzdön. Doisaalda eihän engelillä pyrstöä ole, pelkät siiwed wain. Waledelgo pappi elickä eij?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin Henrik kahdeksas - hot or not? Mitä mieltä?
Edesmennyt jo, vanhana raihnainen, säärihaavansa löyhkäsi niin, että kärpäset pyöri ympärillä. Maan meinasi syöstä köyhyyteen.
Kyllä Elisabeth on kruununsa väärti. Sanokaa minun sanoneen, hän tekee maastamme vielä suurvallan.
Ja mitäs sorttia tämä Lissu nyt on vuorostaan? Poltattaako se Catholisia vaico Protestantteja?
Elikkäs tuleeco se Caalimaan Lissu paremmin Herra Isäänsä, Cuningas Henrickiin vaico Sisarpuoleensa Mariaan?
On siellä Jalmari Yrjänpojallakin talvipakkasilla ollu talvipakkasilla Olavinlinnassa
aika vilpakka perse paljaana paskalla istua koko kaupungin pällisteltävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis, työ siskot, hoijatte nää puolukkapäivät?
Lauma lapsia jaloissa ja nuorin imetyksessä. Mitkä puolukkapäivät?
Ja jos sattuis nää joskus kohillen: vapaasti vuotaen
Cuca nyt sillai!
Wanha Consti on käyttää cuiwattua rahkasammalta, joka pysyy paicoillans Salaisen Siteen awulla - woisipa sitä ehken cutsua Pickupöxyiscin!
Rahcasammal käy hywäst myös haawain sitex ja täydyypä Cätewän Emännän sitä aina Fatabuurissans pidhää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo metsänpeitto on nykyimmeiselle niin outo asja. Eivät meinaa millään ymmätää notta vakavast pittaa ottaa tuo. Armollisest mehtää mennä tervehtäen, ja jos sielt jottai tuo, ni kohtuuell.
Mite ne onki nii oppimattomii???
Kyllähän Metsänpeittoon woipi wieraassa caupungissakin jäädhä - Waickapa Taanilinnas muutaman sarkan jälchen!
Siellä Saxalainen sarkka wedhä kolme korttelia!
Sadhana sentäs, nyt pistetään ranttalix cun cuoli se Custaa Wasa. Meitähän ei comentele cucan idästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuis, työ siskot, hoijatte nää puolukkapäivät?
Lauma lapsia jaloissa ja nuorin imetyksessä. Mitkä puolukkapäivät?
Ja jos sattuis nää joskus kohillen: vapaasti vuotaen
Cuca nyt sillai!
Wanha Consti on käyttää cuiwattua rahkasammalta, joka pysyy paicoillans Salaisen Siteen awulla - woisipa sitä ehken cutsua Pickupöxyiscin!
Rahcasammal käy hywäst myös haawain sitex ja täydyypä Cätewän Emännän sitä aina Fatabuurissans pidhää.
Cuivaa rakcasammalda on hywä myös panna lapsenriepuin sisä, nijn ei walu pasca pitcin pirdin permandoa.
Vierailija kirjoitti:
Houcat owat wallanneet caupungin cuulutustaulun eli postillan!
Trolli-peikot yön pimeydessä käyvät sinne riipustelemassa. Älkää uskoko niiden juonia!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo metsänpeitto on nykyimmeiselle niin outo asja. Eivät meinaa millään ymmätää notta vakavast pittaa ottaa tuo. Armollisest mehtää mennä tervehtäen, ja jos sielt jottai tuo, ni kohtuuell.
Mite ne onki nii oppimattomii???
Minä virkon samoin!
Minun kulta nuorena lupasi minulle ihanalle immelleen, meille oman töllin laittaa.
Hän nukkui korvessa ison kuusen juurella, unet ja enteet oli huonoja. Hän nukkui toisen ja vielä kolmannenkin kuusen juurella, kunnes lopulta löysi kuusen, joka antoi kauniita unia ja hyviä enteitä.
Tuon kuusen suojaan rakensi töllimme. Tuo kuusi oli hänen pihapuunsa jolta kysyi neuvoja, pyysi etiäisiä ja unia. Kuusi oli viisas ja antoi hyviä neuvoja ja varoituksia. Kyyhky kujersi joka vuosi sen oksalla.
Nyt mieheni lähti kaupantekoon vieraisiin vaikka kuusi antoi varoituksia ja pahoja unia matkan suhteen!
Nyt hän on ollut pois jo puoli vuotta!
Kuusessa ei näy enää kyyhkyä mutta harakat hyppivät sen varjoissa!
Repivät rantakäärmeenkin, jota olin ruokkinut esikoiselta jääneeltä rintamaidolla.
Minä yritin miestäni taivutella että älä lähde! että sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto!
Iso Seppo, tietäjä ja verenseisauttaja sanoi että vielä 300 vuotta elämme haltija toisella olkapäällä ja enkeli toisella kunnes haltija katoaa sadoiksi vuosiksi, mutta tulee vielä aika jolloin haltijoita kaivataan ja huudetaan apuun!
Met kun oomma vartonneet Kulku-Anssia, joka tapanaan pittää kierää meiä kautta syksysin. Kaskinauriin siement osin vailla, kylä myö muuton pärjätään. Tosin pannun, kattilan piällistys osi kans suotava ennen talavea. Sit kun joutuu usiast tuota puuroo, vellii keittämmää. Oon näet pieniin päin tuas, tuskin se rintamaito pitkästi piisaa.