1560-luvun aihe vapaa

Tiedättekö hyviä bilemestoja Wittenbergistä?

Naapuri on koko kesän kerskannut uudella hevosellaan. Minäpä menin ja hautasin hauen niitten peltoon, jotta eipä niille tule ensi kesänä kunnon satoa lainkaan. Siitäs sai!

Missä te kuivaatte pyykit talvella? Meillä ei talon väki anna käyttää saunaa aiihen tarkoitukseen ja tuvassa meinaavat kovalla pakkasella vaatteet jäätyä kuivuessaan.

Pyykkäys on kyllä kauhea työ, varsinkin niitä naisten kuukausittaisia pyykkejä jynssätessä tekee pahaa.

Kerran näin unta isosta tynnyristä, joka itsekseen heilui ja pyöritteli pyykit puhtaaksi. Kylläpä nauroimme sille unelle tänään naapuriväen piian kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Mikkelinpäivänä naitetaan vanhin tytär pois. Onko 200 grammaa naurislaatikkoa vierasta kohti sopiva määrä?

Sopivalta cuulostaa, mutta jos mielit vieraiden cylläisicsi tulevan, centies voisit tarjota lisänä raiccaita voileipäsiä?

Nyt kun talvi tekee tuloaan, niin mietin pitäisikö laittaa pirtin uuniin joku savutorvi ulos, kun on niin vaikea lasten kanssa ulkona palelluksissa odotella savun hälvenemistä lämmityksen jälkeen? Turun linnassakin kuuluu semmoisia olevan takkauuneissa.

Mitä minun pitäisi tehdä, kun 6-vuotias tyttäreni lähti eilen paimentamaan lehmiä metsään kuten aina ennenkin, mutta illalla vain lehmät tulivat kotiin, mutta tyttöä ei laisinkaan? Pelkään, että pikku Gretul-raukka on joutunut metsänpeittoon tahi että hänet on susi tai joku muu metsän elävä syönyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikkelinpäivänä naitetaan vanhin tytär pois. Onko 200 grammaa naurislaatikkoa vierasta kohti sopiva määrä?

Sopivalta cuulostaa, mutta jos mielit vieraiden cylläisicsi tulevan, centies voisit tarjota lisänä raiccaita voileipäsiä?

Cuulemma vallasväen juhlissa noita tarjoovat. Voiko veistää rukiisesta ja suolakalasta, olisiko receptiä kun ei kehtaa ruustinnalta kysellä?

Talvi tekee taas tulojaan ja mikäli on yhtään samanlaiset kelit kuin viime vuonna, niin varmaan voipi uottaa palvelusväen ja perheenjäsenten kuolevan nälkään tai tauteihin. Sato kun näyttäisi jäävän laihaksi, ei tuolla määrällä koko tilaa ruokita. Nokkelana emäntänä tuumailin että pitäisikö haudat kaivaa valmiiksi jo nyt ettei tarvi routaiseen maahan mennä tuhlaamaan voimiaan? Viime vuonna piikaa varten kaivellessa meinasi kuolo tulla isännälle itselleen kun maa oli umpijäässä. Päädyttiin sitten nakkaamaan piikapolo raatoineen metsään sellaisenaan. Mutta eihän tuota voi aina tehdä, houkuttelee vielä sudet ja pahat henget pihapiiriin! 

Kylällä kuulin huhua, että Länsimetron valmistuminen olisi siirtymässä vuoden 1561 puolelle. Eivätkö ne saa sitä koskaan valmiiksi?

Olin eilen menossa navettaan lypsylle, kun kuulin sieltä jotain ääntä, navetan ovi oli raollaan ja sieltä loisti valoa. Kurkistin varovasti sisään ja minua kohtasi kauhea näky, kun isäntä siellä sekaantui lehmään, siis teki lehmälle sitä, mitä naiset ja miehet tekevät saadakseen lapsia. Kyllä sen jotenkin ymmärtää, kun isäntäperheellä on paljon lapsia ja emäntä uusien raskauksien pelossa ei ilmeisesti päästä isäntää enää päälleen, mutta samalla minua kauhistuttaa isännän teko. Miten voin katsoa isäntää enää silmiin ilman, että hän huomaa minun tietävän hänen salaisuutensa ja miten pystyn elämään tämän asian kanssa loppu elämäni ajan, koska en uskalla saati kehtaa kertoa tästä kenellekään? En voi kertoa asiasta muille, sillä kukaan ei uskoisi ja minulle voisi tulla ankara rangaistus isännän maineen pilaamisesta. Kaikista eniten minun kuitenkin huolestuttaa, että onko isännän teolla vaikutusta lehmän maitoon, vai voiko sitä antaa lapsille ilman vaaraa? Kauhistuttaa, että jos he siitä jonkun kuolemantaudin saavat, syynä on se, että isänsä on lehmään sekaantunut ja minä olen osasyyllinen, koska en ole kertonut asiasta eteenpäin. T: Anna Bertta 16v, kylän rikkaimman perheen piika.

Nyt, kun kirkossa on pakko käydä, päätimme Hildan kanssa laittaa ne litteät leipälätyt kielen alle ja sylkäistä ulos kirkon pihalle päästyämme. Niin teimmekin ja sanoipa naapurin Matti sen nähdessään, että tekee ensi kerralla samoin.

Koittavat kieltää meiltä uskon ja erityisesti pastori varoittelee tulenkatkuisissa saarnoissaa olemasta pakana. Ei siis uskalla puhua meidän uskostamme uskona. Koittaa olla fiinimpi kuin me.

Mutta senhän tietää, ettei meiltä voida noin vain riistää suomalaisten omaa uskoa ja tahtoa. Hulluja ovat ne, jotka luulevat tämän kristinuskon sopivan tänne Pohjolaan. Ei se tänne ainakaan pysyvästi jää.

Cuincas taas sirppi wiuhuwi palstal ja aljoituxet sala-kawalasti katoawatten? Näincös crunun huowit rahwahan curis ja nuhdes pitäwätten?

Aiwan siwelliset ja hyödylliset aljoituxet myös turmion cocewat: Cadhonnet owat unhoiduxen yöhön mujdhen muas:

"Pijscatteco lapsene säänöllisest sabatin aattona?"

"Parahimmat ceinot pinohon tuwan lattian walciaxi saattamisexi."

"Etcös menoas cauhistu, sinä keweämielinen emo, joca lastes syödä annat sinä pyhenä pitcäperiantain päiwänä?"

"Imewäinen rintalapseni ej tahdo imu-sarwea laincan coettaa, waicka wden udarehenci sijhen waihdoin"

Ejcöpä palstan nimi "waba-aiwoitus" liene??

Lienecö cucan cätehensä saanud eli lucemahan ryhdyny tuota ciriotusta nimiään 'cas pannahista!' Sanovat torilla olevan sen wihollisen alulle-banema ja täyttä roscaa olewan alusta lobbun. Vouti lie jo ciriottajan raastuban haastanen?

Raccahat äiteet! Auttaccee minua poloista. Olisi ihan Munsalan Cansalliswaate saatawa cylän cincereihin! Cuincacohan monta orawaisen nahgaa olisi tähän uhrattawa? Asun Helsingforssin pitäjässä. Mistä woisin löytää tadoiltaan osaawan räätälin, joca moisen minulle ompelisi. Olen waatimaton pienen torpan tytär, mutta pucu se olisi saatava miehelään päästäcseni, olisi wiimoiset ajat cäsillä, olenhan jo 13 wuotias!

Tässä tehtäwässä Munsalan cansalliswaate olisi omiaan minun edullisuutta näyttämähän.

Mistä siis löytähisin räätälin Munsalan cansalliswaatteen minulle tekemähän?

Mitä minun pitäisi tehdä, kun löysin 13-vuotiaan poikani sängyn alta kuivattuja kärpässieniä, joita poika kuuleman mukaan syö, koska niistä saa todella hyvät pärinät? Kävin heittämässä sienet tunkiolle, jolloin poika kaatoi kätkyen välittämättä lainkaan vauvaveljestään, joka alkoi kuvasti huutamaan, kun tippui lattialle. Poika sanoi tehneensä niin, koska häntä suututti kovasti. Ei sitä minun aikanani olisi noin uskallettu käyttäytyä, mutta nämä nykyajan nuoret ovat todella huonotapaisia, vaikka heille kovasti piiskaa antaisi ja heitä kirkon jalkapuuhun joutumisella uhkailisi.

Micä olisi sopiwainen waimon icä viici neljättä täytänele mutta wuocikymmenen icästän nuoremmax arwatuxi tulleelle cavalierille? Kowasti uskon kykenewäni wielä waimo-ihmistä mielyttäwäni.

Mieheni pakottaa minut käymään joka sunnuntai kirkossa ja käskee minun Jumalaa rukoilemaan, koska hänen mukaansa kristinusko on ainoa oikea usko ja että vain Jumalaan uskomalla voin välttää kadotukseen joutumisen ja päästä Taivaaseen. Minä haluaisin pitää oman, vanhan uskoni joka minulle lapsuuskodissa opetettiin ja uskoa, että kuolemani jälkeen sieluni vaeltaa Tuonelan virtaa myöten Tuonelaan. Sinne se meni minun esikoisenikin, joka 2 kuunkiertoa sitten sairaana syntyi ja kuoli vain kuunkierron vanhana. Kovin kalpea ja heikko se pieni raukka oli, ei jaksanut imeä rintaakaan koskaan kylliksi ja sitten itkeskeli nälkäänsä kunnes minä hänelle nauriiden keitinlientä sekoitettuna lehmänmaitoon annoin tiputtamalla vähän kerrallaan suuhun. Huulet hänellä raukalla aina sinertyivät kun se yritti imeä ja lopulta hän menehtyi, vaikka häntä parhaan kykyni mukaan yritin vaalia ja hoitaa niin kuin ämmi oli opettanut ja olin äidin nähnyt pienempiä sisaruksia hoivailevan.  Nyt hänen sielunsa on Tuonelan tyttöjen hoivassa ja he varmasti hoitavat häntä paremmin kuin minä.

Mieheni kuitenkin väittää, että Helvettiin lapsen sielu joutui, koska hän kastamatta kuoli ja hänen kuolemansa oli hirveä järkytys miehelle, mahdollisimman lähelle kirkkomaata hän halusi lapsen haudata, koska kirkkomaalle ei saa kastamattomia lapsia haudata. Minä olisin halunnut kätkeä lapsen ruumiin mahdollisimman lähelle kotia, nyt en pääse hänen haudalleen kuin silloin kun kirkolla pääsen käymään. Miestä surettaa, että esikoispoika kuoli ilman nimeä ja kastamatta, vaikka minä olin hänelle jo nimen Mielitty valinnut nimeksi.

Mitä minun oikein pitäisi tehdä, uskonko salaa mielessäni lapsuuskodissani opetettuun vanhaan uskoon vai suostunko mieheni vaatimukseen ja käännyt tähän kristinuskoon? Toinen vielä suurempi ongelma on, että ämmi minua pikkutytöstä lähtien opetti käyttämään luonnon yrttejä ja kasveja erilaisia kipuja ja vaivoja parantamaan, mutta mieheni sanoo minua noidaksi ja käskee kaikki nämä opit unohtamaan. En ymmärrä, että mitä pahaa on siinä, että haluaa toisia parantaa ja auttaa. Ehkä poikakin olisi elossa, jos mies olisi antanut minun häntä yrteillä hoitaa, vaikka kätilömuori kyllä sanoi, että vauvassa oli sellainen vika, että vain Tuonelan tytöt sen osaavat parantaa. Pitääkö minun miestäni totella vai saanko edes salaa kerätä yrttejä varastoon? Mies ei antaisi minun kerätä edes sieniä, nokkosia, marjoja ja muita sellaisia hätäruoaksi talvea varten, jos vilja pääsee loppumaan, vaan sanoo, että sitten syödään pettua, vaikka se maistuu karvaalta ja polttaa sisuskaluja.

T: Anna 15v.

Mikä nykyajan naisia vaivaa? Minä kun lapsia synnytin, niin heti sitä jatkoin työn tekoa, enkä jäänyt laiskana makoilemaan niin kuin nykyajan naiset tekevät! Peräpääkin vuosi usein viikkotolkulla verta ja ties mitä kaikkea, mutta siitäkään en välittänyt, usein aivan jääkylmässä vedessä vaatteita pesin puhtaaksi ja jatkoin elämääni normaaliin tapaan, kun taas miniäni jo kolmatta päivää saunassa makaa lapsensa synnyttämisen jälkeen ja vielä kehtaa väittää, että niiden jälkivuotojen loppuun asti apumuori synnytyksen jälkeen käski maata ja että hän muka on niiden loppumiseen saakka saastuneessa tilassa eikä saa töihin osallistua ennen kuin pappi on hänet siunannut ja ottanut taas seurakunnan jäseneksi niiden vuotojen loputtua. Muka kaiken mihin hän koskee hän pilaa saastuneessa tilassa, jos hän lehmiä lypsäisi tuossa tilassa, niin ne sairastuisivat ja maito happanisi. Eihän se ole mahdollista, ei niin käynyt minullekaan vaikka töitä jatkoin heti kun lapsi syntyi! Tuon miniänkin miehen eli poikani minä pellon reunalla synnytin, napanuoran vain katkaisin ja töitä jatkoin heti kun lapsen sain kapaloitua ja mukana olleeseen pärekoppaan hänet laskettuani!

O rackahat waimot, olettecos konsana maistanet oiciata sockeria? Tänäpänä wähäinen tyttäremme aucaisit weräjän yhden swren herran sewruele, ja jocu ylähäinen herra hänele wiscas palcaxi kappalehen OICIATA SOCKERIA!

Piicainen kiidättihe tuon callis-arwoisen cappalen tupahan, ja jaettihin se tarckan coco perhe-cunnallen. Cujnca macialta ja mielen-ilahuttawaiselta se majstoi!

O jos inehmoinen saattais joca-päiwäisexi leiwäcsensä socuria ja walciata nisua saada! Cujnca wahwana ja terwehenä hän mahdais pysyä!

Vierailija kirjoitti:

Micä olisi sopiwainen waimon icä viici neljättä täytänele mutta wuocikymmenen icästän nuoremmax arwatuxi tulleelle cavalierille? Kowasti uskon kykenewäni wielä waimo-ihmistä mielyttäwäni.

Cannattaa catsella alle cacsicymmen vuotisia. He wielä synnyttämäänkin cycenewäd eivätcä niin helposti lapsiwuoteeseen cuucahda cuin wanhemmat. Uscon myös, että caltaisesi hopeacettu on monen ajatuxisa hyvä naimacauppa, cosca elät jo elämäsi ehtoopuoli ja cuolo sinut pian corja! Jää sitten nuorelle lescelle sopivainen perintö elatuxecsensa.