Kauhean näköistä kun kotiäiti ulkoilee lapsensa kanssa farkuissa ja pikkutakissa!

Get a life..

Ja äiti tilaa vain ellokselta uusia ja uusia vaatteita, samalla kun lapset itkevät syliä ja nälkää :(

Mä ainakin pukeudun millon mitenkin.....joskus ollaan asioillekin menossa rattaiden kanssa niin paremmat vaatteet on päällä ja silti voidaan pysähtyä puistoon.Vai pitäiskö ensin kulkee pari kilsaa kotiin taas vaatteita vaihtamaan!?

Toisinaan näytän just perinteiseltä toppapukutankilta enkä kyllä silloinkaan halua kommentteja kuulla.

Jos olen lähdössä vaikka kaupoille samalla reissulla niin en todellakaan laita toppahousuja ;).Mulla on sellainen kiva trendikäs lyhyt toppatakki ja farkut,mitä pahaa siinä on?! (persvako eikä stringit näy ;)

Välihousut jalkaan. Jos haluatte, että lapsenne eivät palellu, näytätte itsekin esimerkkiä. Ja kauniita ovat vaatteet myös toppapuvuissa, uusia malleja joka talvi.

aika hyvänä äitinä aina siihen asti, kunnes rupesin käymään av:lla. Onnekseni ehdin elää tässä harhassa jo yli 12 vuotta=)

Ap on varmaan nähnyt mut liikenteessä...?

Mulla ei ole toppa- eikä tuuliasuja, koska en pidä niistä. Onneksi mun ei tarvitsekaan kysellä muiden mielipidettä asialle.

sori jos kävi silmään ;) Farkkujen alla oli villahousut :) Ja minä kyllä rymyän ihan samalla lailla hiekkiksillä ja muualla, oli housut mitkä hyvänsä. On mulla toppahousutkin, mutta ne oli nyt pesussa! Ai niin, suurin synti: MULLA OLI OLKALAUKKU MUKANA!!!

Meillä mennään samalla reissulla asioille ja leikkipuistoon. Ei mitenkään kiinnosta lähtee " lenkkivaatteis" asioille kaupungille!

T: se 30

Farkuissa siis olen, untuvatakissa, pipo ja kaulaliina ja tietty hanskat kuuluu varustukseen ja karvatalvikengät, hyvin pärjää!

Kumpikaan ei käyttänyt koskaan toppapukua. Silti meillä lapsilla oli hirmuisen iloinen lapsuus. Ja me lapset käytimme toppapukuja ja pipoja, vaikka vanhemmilla ei ollut. Se oli vain itsestään selvyys että kun me lapset rymysimme ulkona, niin päällä oli lämmintä. Toisaalta vanhempani eivät möyrineet kanssamme lumessa, olimme lapset keskenämme pihassa. Vanhemmat tekivät kanssamme kaikkea kivaa sitten sisällä.



Silti meistä kasvoi ihan tervepäisiä aikuisia, jotka kyllä osaavat pukeutua tarpeiden mukaan. Minä en tällä hetkellä omista toppapukua, mutta kun olen ulkona lasteni kanssa, puen kuitenkin lämpimästi. Jos on kylmä ilma ei meidän ole aina edes pakko sinne ulos mennä. Sisällä kun voi tehdä myös vaikka mitä.



Miksi jotkut ovat vihaisia siitä että joku toinen jaksaa panostaa hyvännäköiseen pukeutumiseen? Käykää rakkaat kanssasisaret edes piipahtamassa Keski-Euroopassa, niin huomaisitte miten kivan näköistä on, kun katukuva on täynnä kauniisti pukeutuvia ihmisiä.

Toppapuku on varmasti hyvä paukkupakkasilla jos ulos on pakko mennä. Mutta jos ihan vähän ajatellaan niin Suomen talvi on jo aika leuto, kun ei lasketa parin viikon pakkasen kiristymistä.

lintu75:

Täytyy jälleen kerran todeta, että pidin itseäni jopa

aika hyvänä äitinä aina siihen asti, kunnes rupesin käymään av:lla.

Kuvittele, että minä oikeasti luulin, että tärkeintä lapsen pukemisessa on, että lapsella on hyvä olla; märällä kelillä kuivaa, kylmällä lämmintä, sisällä sopivan kokoista ja mukavan tuntuista.

Muitakin asioita kuvittelin väärin; luulin, että on tärkeintä, että lapsi saa syödäkseen. Olin onnessani tajutessani, että on olemassa korvikkeita, kun imettäminen ei esikoisen kanssa onnistunutkaan, en päässyt rintaraivareista ohi ja kuvittelin, että nyt minun on tapettava lapseni nälkään ja sitten tajusin, että tällaisia tilanteita vartenhan se korvike on.

Sitten luulin vielä, että on tärkeää, että lapsi oppii nukkumaan hyvin. Esikoinen nukahti vieressäni kolmevuotiaaksi ja minä olin niin tyytyväinen. Toinen ja kolmas nukahtivat tissille vuoden ikäiseksi ja minä olin siihenkin tyytyväinen. Neljäs taas ei nukahtanut muualle, kuin omaan sänkyynsä ja minä olin ihan tyytyväinen siihenkin.

Minä en silloin ollut kuullutkaan Reimatec-pakosta, imetysfanatismista, enkä perhepedin tai oman sängyn vaarallisuudesta lapsille...

Olin idiootti.

niin ei tulisi mieleenikään laittaa mitään muuta kun kunnon ulkovaatteet, joilla voi vaikka istua penkassa. Täysin eri asia on vaunulenkit! Tosin niitäkin on mukavampi tehdä jos on joustavat hyvät vaatteet päällä. Kai jos tosiaan istuu siellä puisto penkillä eikä tee mitään lapsen kanssa, on varmaan ihan sama mitä on päällä. Minä ainakin tykkään näyttää lapselleni mitä tehdään lumilapiolla, yhdessä lasketaan mäkeä, tehdään lumienkeleitä jne. Ja silti olen ihan aikuinen! Luulisi että olisi myös kurjaa jos farkut kastuvat läpi, mutta eipä ole minun asiani. Pukekaa mitä lystäätte. Ulkoiluvaatteet on lisäksi tosi kauniita, ei se tarkoita että pitää kulkea 80-luvun adidaksissa.

Ja sitten vielä ihmetellään, miksi kotiäideistä on vähän yksinkertainen mielikuva. Seuraavaksi kyttäämään naapureita?

Kulkekoon äidit vaikka alasti!! Enemmänkin kiinnittäsin huomiota siihen jos lapset olis farkuissa ja pikku takeissa sekä ilman hanskoja ja pipoja puistossa leikkimässä. Mutta siis, että miedän kaikkien äitejen pitäisi näyttää tismalleen samanlaisilta niin ei käy kyllä minun pirtaan.



Jospas te " täydelliset" äidit sopisitte jonkun pukeutumis koodin mistä teidät täydellisyydet erottaa jo kauempaankin. Esim. Sellainen teekkari haalarin tapainen haalari johon voisi selkään painaa teksin TÄYDELLINEN ÄITI! ja voisitte sitten päteä porukalla.



Kyllä kuulostaa ap:n ja monen muunkin teksti kateellisen panettelulta!!



T: Äiti joka kulkee niin farkuissa ja pikkutakissa, kun ulkoiluvaatteissa nyt ja tulevaisuudessa.

Kuka oikein maaraa sen, mika on " oikea" ulkoilupukeutuminen? Eika tarkeinta ulkoilussa ole se, etta

1) vaatteita ei tarvitse varoa (ts lapsen voi nostaa syliin tms)

2) etta on lammin



Kaikki muu on toisarvoista. Jos joku tarkenee pikkutakissa talvipakkasilla, niin good for her!

muodikkaista ulkoiluvaatteista? Siis sellainen äiti joka uhraa rahaa myös omiin muodikkaisiin/laadukkaisiin (ja samalla tietty pirun kalliisiin) ulkoilutamineisiin, ovat tyylikkäitä. Siis rennot ulkoiluhousut, kevyttoppatakki, toppaliivi, kunnon maiharit jalassa=Urheilullinen, nuorekas, näyttävä. Siis minulle on aivan sama mitä kukin päällään pitää, tyylikkäimpiä mammoja on vaan ne " asianmukaisin varuistein" olevat äidit. Heidän lapsillaankin on useimmiten kunnon ulkoiluvehkeet päällä. Enkä tarkoita että farkut+pikkutakki=huonosti puettu lapsi.

Siis sellanen juttu, siis. Siis, ettekste oo koskaan kuulleet, siis?

Vierailija:

Siis sellainen äiti joka uhraa rahaa myös omiin muodikkaisiin/laadukkaisiin (ja samalla tietty pirun kalliisiin) ulkoilutamineisiin, ovat tyylikkäitä. Siis rennot ulkoiluhousut, kevyttoppatakki, toppaliivi, kunnon maiharit jalassa=Urheilullinen, nuorekas, näyttävä. Siis minulle on aivan sama mitä kukin päällään pitää, tyylikkäimpiä mammoja on vaan ne " asianmukaisin varuistein" olevat äidit. Heidän lapsillaankin on useimmiten kunnon ulkoiluvehkeet päällä. Enkä tarkoita että farkut+pikkutakki=huonosti puettu lapsi.

Mutta av on avannut silmani. En ilmeisesti olekaan normaali, ja lisaksi viela minun asiani eivat olekaan vain minun asioitani - ne ovat kaikkien muidenkin kotiaitien asioita.



Eipa ole koskaan, EI KOSKAAN, ole tullut mieleenikaan, etta joku puistossa kyylaisi vaatteitani. Jos olisi piikkarit jalassa, niin sitten taman keskustelun ymmartaisin.... Missa sina oikein asut ap? Jossain tosi syrjassa, jossa pitaa menna massan mukana?

kun käytän ulkoillessa vain sammareita ja farkkuja enkä oikeestaan koskaan toppatakkia, pipo on kyllä päässä aina kun on vähänkin viileämpi. Tosin housujen alla on sään mukaan pitkät kalsarit tai jopa villahousut ja takin alla monta kerrosta paitoja, mutta eihän sillä ole merkitystä?



Eri asia sitten ovat pitkät luontoreteket tai tulipalopakkaset, silloin kyllä toppavaatteet laitan ihan mielelläni.