Lue keskustelun säännöt.
A-vitamiini ON MYRKKY yliannosteltuna, D-vitamiinin anto on välttämätöntä!
22.03.2009 |
Olin niin järkyttynyt tuosta vitamiiniketjusta, jossa monet vanhemmat kehuivat syöttävänsä lapsilleen A-vitamiinipitoisia monivitamiineja ja toiset taas jättävänsä myös D-vitamiinin antamatta, että laitan tämän viestin vielä erillisenä. Jos tämä auttaa yhtäkin ipanaa saamaan välttämättömän D-vitamiinilisänsä tai jäämään ilman A-vitamiinin haittavaikutuksia, niin olen tyytyväinen.
Normaalista ravinnosta suomalaiset saavat kaiken päivittäin tarvitsemansa A-vitamiinin, yleensä enemmänkin. Kaikki vitamiinilisä on siis käytännössä yliannostusta. Maksaruokia kehotetaan välttämään lapsilla A-vitamiinin liikasaannin vuoksi (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/suosituk… ). Miksi ihmeessä myrkytätte lapsenne A-vitamiinilla? Jokukin tässä ketjussa kehui syöttävänsä lapsilleen SEKÄ monivitamiinia ETTÄ kalanmaksaöljyä. Varmaan sitten vielä maksalaatikkoa päälle viikoittain? Haloo!!!
A-vitamiinin saantisuositukset lapsille ovat:
6-11 kk 300 mikrogrammaa
12-23 kk 300 mikrogrammaa
2-5 v 350 mikrogrammaa
6-9 v 400 mikrogrammaa
Käyttämänne tuotteet sisältävät A-vitamiinia näin:
Sanasol 500 mikrogrammaa
Möller kalanmaksaöljy 500 mikrogrammaa
Multi tabs mini 400 mikrogrammaa
Multi tabs family 360 mikrogrammaa
Multivita Plus 300 mikrogrammaa
Möller tupla 250 mikrogrammaa
Sekä A-vitamiinin puute että liikasaanti voivat aiheuttaa terveyshaittoja. A-vitamiinin puute on kuitenkin harvinaista länsimaissa. Sitä vastoin retinoidimuotoisen A-vitamiinin liikasaannin riski on olemassa. Liikasaanti ilmenee lapsilla ja aikuisilla A-vitamiinimyrkytyksenä ja sikiöaikana sikiönkehityksen häiriöinä. A-vitamiinin liikasaannin oireita ovat yleisoireet, kuten päänsärky ja väsymys sekä ruoansulatuskanavan, ihon, hermoston ja tuki- ja liikuntaelimistön oireet. Ruoka-aineista johtuvat myrkytystapaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Maksan, A-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden tai A-vitamiinia sisältävien ravintolisien jatkuva liiallinen käyttö voi aiheuttaa A-vitamiinimyrkytyksen.
Jos haluatte antaa lapsillenne monivitamiiineja, niin valitakaa Multivita, Multivita Pore tai Multivita Junior, niissä ei ole A-vitamiinia.
Ja lopuksi MUISTAKAA ANTAA LAPSILLENNE D-VITAMIINIA ja syökää sitä itsekin! D-vitamiinia ei normaalista ruokavaliosta yleensä saa riittävästi ja D-vitamiinin puute altistaa hyvin monille sairauksille: riisitaudille, osteoporoosille ja osteomalasialle, monille syöville jne. Kaikki haittavaikutukset eivät suinkaan tule näkyviin heti, vaan useimmat ilmaantuvat vasta kymmenien vuosien kuluttua.
Kommentit (40)
Vitamiinien liikasaannin riski kasvaa
01.02.2007
Uusi EU-asetus antaa tuottajalle vapaammat kädet lisätä elintarvikkeisiin vitamiineja ja hivenaineita - siispä liikasaannin riski samalla kasvaa. Luvanvaraisesta ruoka-aineiden täydennystavasta siirryttiin tammikuun lopussa ilmoitusmenettelyyn, jota aletaan soveltaa heinäkuun alusta.
- Täydennettyjen elintarvikkeiden tarjonta todennäköisesti lisääntyy ja on mahdollista, että sellaisia käyttävät saavat tiettyjä ravintoaineita liikaa. Jos samaa ravintoainetta saa vaikkapa mehuista, ravintolisistä ja vieläpä monivitamiinipillereistä, haittavaikutuksen riskit voivat kasaantua, ylitarkastaja Annika Nurttila Evirasta huomauttaa.
Nurttilan mukaan liikasaannin vaara koskee erityisesti sellaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Tällaisia ravintoaineita ovat A- ja D-vitamiinit, foolihappo, niasiini ja kaikki kivennäisaineet. Uhkana on muun muassa raudan liikasaanti, jos ruokamarkkinoille putkahtaa runsaasti raudalla terästettyjä elintarvikkeita.
- Kuluttajan on syytä lukea elintarvikkeiden sekä ravintolisien pakkausmerkinnät huolellisesti ja miettiä, onko kyseinen valmiste todella tarpeen. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaannilla arvellaan olevan lukuisia, osin tuntemattomia vaikutuksia ihmiskehoon.
Tarkkana vastaanotolla
Lääkäreiden on Nurttilan mukaan ensi kesästä eteenpäin syytä muistaa liikasaannin riskit, kun asetusta aletaan soveltaa käytäntöön.
- Tärkeintä on, että lääkäri osaa anamneesia tehdessään kysyä oikeita asioita. Kullakin ravintoaineella on omat tyypilliset liikasaannin oireensa, joiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kannattaa esimerkiksi kysyä, mitä ja mistä vitamiinitäydennystä on hankittu. Kaikki eivät osaa laskea yhteen ruokakaupasta, apteekista ja luontaistuotekaupasta ostamiaan valmisteita.
Varsinaisia myrkytystapauksia lääkärin kohdalle tulee jatkossakin toki harvoin, sen sijaan "suurkuluttajia" lääkärit tapaavat useammin.
- Liikakäyttöön pitäisi puuttua mahdollisimman varhain ja ohjata potilaan syömistä järkevämpään suuntaan.
Valikoima laajenee
Nurttila uskoo täydennettyjen ruokien ja juomien valikoiman paisuvan vielä tänä vuonna. Etenkin juomissa, jogurteissa ja muroissa nähdään lähiaikoina entistä enemmän paitsi vitamiineilla ja kivennäisaineilla, myös kuidulla ryyditettyjä tuotteita.
- Elintarvikkeisiin lisätään luultavasti muitakin aineita, kuten erilaisia yrttejä siksi, että niillä uskotaan olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Oletettavaa myös on, että markkinoille tulee täydennettyjä keksejä ja makeisia. Tähän mennessä niitä ei täällä ole liiemmälti näkynyt.
EU-komissiossa on asettamassa ala- ja ylärajoja elintarvikkeiden täydentämiselle. Kuluttajan vastuulla on kuitenkin pitää huolta siitä, ettei popsi itseään sairaaksi.
- Nykypäivän kuluttaja valitsee ruokansa jatkuvasti laajenevasta valikoimasta perusruokaa, vitaminoituja elintarvikkeita, pillereitä ja puristeita. Etenkin lapsilla ja raskaana olevilla on muita suurempi liikasaannin vaara. Näyttää myös siltä, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät ne, jotka käyttävät myös ravintolisiä.
A- ja D-vitamiinien liikasaannin oireet:
- A-vitamiini: pitkäaikainen, yli 7500 mikrogrammaa/pvä -annostus johtaa krooniseen myrkytykseen, jonka oireita ovat pahoinvointi, päänsärky, suun kuivuminen ja maksavauriot. Odottavan äidin annostus ei saisi ylittää 3000 mikrogrammaa päivässä
- D-vitamiini: säännöllinen, yli 50 mikrogrammaa/pvä -annostus aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin. D-vitamiinimyrkytyksessä munuaisten toiminta heikentyy, vaarana jopa kuolema.
Essi Kähkönen
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4397/news_d…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskassa voi opiskella jopa astrologiaa yliopistossa...
Monet koululääketieteen edustajat siellä ovat kateellisia pohjoismaalaisesta tervejärkisyydestä, joka ulottuu jopa maallikoiden pariin.
. Itse paljon ulkomailla asuneena jaksan ihmetellä että kun joku vähän poikkeaa siitä täydellisestä terveyskeskuslääkärien normivastauksista niin tukka nousee pystyyn. Vähän sama juttu kuin pienenä luuli että kyllä se meidän ope on aina oikeassa ja se tietää kaiken. Yhtä suuri auktoriteetti tuntuu olevan myös suomalainen lääkäri. Monessa maassa sairaaloissakin saa rutiininomaisesti mm. akupuntiota, vyöhyketerapiaa, energiahoitoja yms. Myös kätilöt antavat äideille ja vauvoille homeopaattisia lääkkeitä ja muistaakseni Saksassakin on 45.000 lääkäriä jolla on myös homeopaatin koulutus. Homeopaattisetkin kuuluu monessa maassa paikallisien kela-korvausten piiriin vaikka suomalainen itsepintaisesti edelleen väittää että huuhaata koko juttu.
Minä ainakaan en tiennyt, että A-vitamiinia ei saa antaa. Myöskään mistään maksansyöntirajoituksista ei ole meille neuvolassa kerrottu. Itse asiassa neuvolan terveydenhoitaja suositteli meille Sanasolia. Seuraavalla kerralla aion kysyä häneltä tuosta A-vitamiinista, vitamiinit menevät meillä vaihtoon nyt.
Sitä määrätään todella yksilöllisesti ja usein oikea lääke aine löytyy silti vasta muutaman kokeilun jälkeen. Miten olisi siis mahdollista löytää satoja ihmisiä joille voisi määrätä samaa vaikuttavaa ainetta samaan vaivaan? Länsimaiset lääkärit eivät juuri ota yksilöeroja huomioon vaan nakuttaa samaa lääkettä ja samoja keinoja eikä ota yksilöllisiä eroja juuri huomioon. Toki ne lääkkeet ovat usein tehokkaampia kuin vaihtoehtohoidot mutta jos lääke ei tehoa, olisiko aika pohtia jotain muuta hoitotapaa?
Minulle riittää onneksi oma kokemus kun homeopaatti määräsi 4 vuotiaalle lapselleni perusteellisen haastattelun jälkeen molluskoihin homeopaattisia. Lääkärit olivat jo kaikkensa tehneet ja molluskoja oli satoja ja monet tulehtuivat ja oli kipeitä ja niistä jäi arpia. Kun lapsi oli niistä kärsinyt 9kk ja homeopaattisten annon jälkeen ne kuivuivat kaikki yhtäaikaa kahdessa päivässä, niin siinä oli tutkimustulosta itselleni tarpeeksi ja asenteeni vaihtoehtohoitoihin muuttui täysin. Surettaa vain niiden puolesta jotka ei osaa hakea apua itselleen tai lapsille vaihtoehtohoidoista asenteidensa takia (ja toki kannattaa valita tarkasti kenen hoidettavaksi menee). Voi olla ettei hoito tehoa muta eipä lääkärienkään keinot aina auta, joten kannattaisiko silloin kokeilla jotain muuta.
Tämä nyt menee vähän ohi aiheesta, mutta kyllästyttää nämä ihmiset jotka osoittelevat jotain tutkimuksia jotka on on tehty länsimaisen lääketieteen näkökulmasta unohtaen että monet ovat saaneet siitä avun.
Tieteellinen tutkimus tarkoittaa sitä, että annetaan esim. kahta lääkettä (aiemmin käytettyä ja uutta tai plaseboa (lumelääkettä) ja uutta lääkettä) samaan vaivaa tietylle joukolle ihmisiä ja katsotaan, kuinka moni saa avun. Jos lääkeryhmässä paranee useampi ihminen kuin plaseboryhmässä, niin lääke tehoaa, jos eroa ei ole niin lääke ei tehoa ko vaivaan. Jos uusi lääke parantaa enemmän kuin vanha lääke, niin sitä pidetään tehokkaampana. Yleensä tarvitaan suuria määriä potilaita, jotta saadaan luotettavia tuloksia ja riittävän suuret erot ryhmien välille jotta voidaan päätellä että ero ei johdu sattumasta.
Kun esim. homeopaattisia hoitoja testataan tieteellisillä menetelmillä, ei saada eroa homeopaattisen "lääkkeen" ja plasebon välille. Se tarkoittaa sitä, että homeopaattinen lääke ei vaikuta, se ei tehoa yhtään sen paremmin kuin plasebokaan.
Ärsyttää kun ihmiset pitävät "tieteellistä tutkimusta" jonakin yliluonnollisena asiana, vaikka kyse on pelkästä terveestä järjestä. Yhden ihmisen kokemus ei kerro yhtään mitään, koska esim. molluskat voivat kuivua kasaan ihan itsestään tai mistä tahansa muusta syystä kuin homeopaattisen lääkkeen käytöstä. Vasta jos molluskat kuivuvat sokkoutetussa tutkimuksessa (potilas ja lääkäri eivät tiedä kumpaa lääkettä potilas saa) selvästi useammin ko lääkkeellä kuin lumelääkkeellä, voidaan todeta, että lääke tehoaa. Ei tällä asialla ole mitään tekemistä "länsimaisen lääketieteen näkökulman" kanssa, vaan se on puhdasta matematiikkaa ja tilastotiedettä. Homeopatian ja muun huuhaalääketieteen edustajat vain yrittävät hämärtää näitä asioita omituisilla termeillään, koska he eivät pysty osoittamaan lääkkeidensä tehoa.
Monet ovat saaneet avun myös rukouksesta, mummon villasukista ja saunatontulta, pitäisikö niitäkin ruveta tukemaan verorahoilla? Minä taas saisin vittumaisuuteni ihan varmasti todella hyvän avun pitkästä yhteiskunnan kustantamasta lomamatkasta Hawaijille, voisikohan kela kustantaa sellaisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihenhän homeopatia perustuu.
Ja jos "lääke löytyy vasta muutaman kokeilun jälkeen", niin silloinhan pelataan vain aikaa kun kyse on sairaudesta joka paranee jossain vaiheessa kuitenkin. "Tehoava lääke" on sitten se, joka sattui olemaan käytössä juuri silloin kun vaiva parani. Ja "yksilöllinen hoito" tarkoittaa sitä, että jokaisen potilaan kohdalla vaiva paranee sattumanvaraisesti eri lääkkeen ollessa kokeilussa.
jehovantodistajuus tai mormonismi, siitä ei pääse irti millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Homeopatia (engl. homeopathy). Homeopatia on saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755-1843) kehittämä parannusoppi. Hahnemann oli huolissaan aikalaistensa käyttämistä vaarallisista hoidoista, kuten suoneniskemisestä, myrkyllisistä metalliseoksista ja kasvisrohdoksista. Tämän seurauksena hän kehitti samanlaisuuden lain: sairaus, joka ilmenee tiettyinä oireina, voidaan parantaa aineilla, jotka tuottavat samanlaisia oireita terveissä ihmisissä. Homeopatian perusperiaate on siis "similia similibus curantur", samanlainen parantaa samanlaista (kreik. homoios = samanlainen, pathos = tauti, sairaus).
Tämän tapaisia ajatuksia olivat aikaisemmin esittäneet lääketieteen isänä tunnettu Hippokrates (460-377 eaa.), sekä sveitsiläinen lääkäri-mystikko Paracelsus (1493-1541). Hahnemannin homeopatia on kuitenkin ensimmäinen samankaltaisuuden lakiin perustuva järjestelmällinen oppikokonaisuus.
Hahnemann uskoi sairauksien johtuvan häiriöistä kehon kyvyssä parantaa itsensä. Hän yritti aktivoida kehoa hoitamaan itse itseään aineilla, jotka aiheuttivat terveillä samankaltaisia oireita. Aluksi Hahnemann käytti normaaleja annoksia, mutta ryhtyi kokeilemaan, kuinka pienillä annoksilla saadaan myönteisiä tuloksia. Hän pienensi annosten kokoa, ja päätyi paradoksaaliseen tulokseen: mitä pienempi määrä ainetta annetaan, sitä tehokkaammin se vaikuttaa.
Homeopaattiset lääkeaineet laimennetaan ja sekoitetaan yleensä veteen tai alkoholiin tiettyjen kaavojen mukaisesti niin, ettei vaikuttavasta aineesta jää mitään jäljelle. Homeopaattien mukaan teho ei kuitenkaan ole vesittynyt, sillä aineen väitetään vaikuttavan häviämisensäkin jälkeen. Aineen väitetään siis jättävän veteen jonkinlaisen muistijäljen. Ilmiöstä puhutaankin nimellä "veden muisti". Laimentamisesta käytetään paradoksaalista nimitystä potensointi.
Homeopatialla on myös kyseenalaistajansa: näyttöä hoidon tehosta tai veden muistista ei ole, eikä homeopatian teoreettista tausta ole perusteltu. Homeopatia luokitellaankin uskomuslääkinnälliseksi opiksi.
Lääkäri Veijo Saano on kirjoittanut: "Teorioita homeopatian vaikutusmekanismeista on vaikea uskoa: Homeopatian periaatteen mukaan elohopea olisi hyvä lääke täristyshalvaukseen eli Parkinsonin tautiin, koska elohopeamyrkytyksessäkin aiheutuu vapinaa. Homeopatian kannalta olisi yhdentekevä se tosiasia, että Parkinsonin tauti ei aiheudu elohopean puutteesta. Entä pitkälle viety laimentaminen, jota homeopaatit kutsuvat potensoinniksi? Eikö tämä menetelmän uskottavuutta vähennä se yleisesti tunnettu seikka, että Koskenkorvan vodka vaikuttaa voimallisemmin kuin mieto viini?"
"Homeopatiaa on puolustettu mm. vertaamalla sitä rokotuksiin ja allergian siedätyshoitoon, joissa pienillä annoksilla haitallista ainetta ärsytetään elimistön vastustuskykyä voimakkaammaksi. Vertaus kuitenkin ontuu, koska homeopatiassa ei yleensä anneta hoidoksi taudin aiheuttajaa kuten esimerkiksi siitepölyä allergiaan. Sellainenkin homeopatian muoto, isopatia, on kyllä olemassa, mutta sitä käytetään harvoin."
En käsitä, miten joku voi vaatia, että uskontoa pitäisi tukea julkisin varoin. On ihan päivänselvää, että julkisia varoja pitää kohdentaa vain sellaisiin hoitoihin, joiden teho on tieteellisesti osoitettu. Jokainen kustantakoon uskontonsa ja huuhaansa omilla rahoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun perusteella voisi kyllä luulla että se lääketiede on se ainoa oikea uskonto jota kiihkeästi puolustetaan henkeen ja vereen eikä oteta kuuleviin korviin jos joku yrittää vähän sanoa että käyttää siinä rinnalla jotain vaihtoehtohoitoakin. Sehän teilataan täysin. Eihän kukaan muu kuin päästänsä pipit voi saada apua muusta kuin lää-ke-tie-tees-tä. Ja pari kumarrusta perään :).
Tyypillinen kommentti ihmiseltä, joka ei ymmärrä mitä tiede on.
Tiede ei ole mikään uskonto uskontojen joukossa, ei se ole verrattavissa vaihtoehtohoitoihin eikä se ole mitenkään vaihtoehtoinen niille.
Tiede on keino, väline, konsti vertailla erilaisia asioita keskenään. Ei tiede ole itseisarvo, eikä tiede hoida ketään. Tiede vain auttaa selvittämään, mikä hoito tehoaa ja mikä ei.
Hoitokeinoja on monia, jotkut ovat tehokkaita, toiset tehottomia, jotkut jopa vaarallisia. Tiede ei ole hoitokeino, tiede on väline, jolla selvitetään mihin ryhmään mikäkin hoito kuuluu.
Asennettasi voisi verrata siihen, että vastustat matematiikkaa, koska appelsiini vie nälän tehokkaammin. Kun joku yrittää selittää sinulle, että kuudesta omenasta menee nälkä tehokkaammin kuin yhdestä appelsiinista, väität ettei kuutta ja appelsiinia voi verrata keskenään. Ei matematiikka ole ruokaa, se on vain keino jolla ruokamääriä voi vertailla keskenään. Ihan samalla tavalla lääketiede on keino, jolla erilaisten hoitojen vaikuttavuutta vertaillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä a vitamiinia olette käyttänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä a vitamiinia olette käyttänyt?
Tuollaista https://www.vitamiini.org/paras-a-vitamiini/ testivoittaja a-vitamiinia. Toimii riittävän hyvin
A-vitamiinia (retinoiinihappo) käytetään myös akuutin promyelosyyttileukemian hoidossa. Ei tietenkään ainoana mutta osana hoitoa. Ks. https://www.terveyskirjasto.fi/orp01506
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella voisi kyllä luulla että se lääketiede on se ainoa oikea uskonto jota kiihkeästi puolustetaan henkeen ja vereen eikä oteta kuuleviin korviin jos joku yrittää vähän sanoa että käyttää siinä rinnalla jotain vaihtoehtohoitoakin. Sehän teilataan täysin. Eihän kukaan muu kuin päästänsä pipit voi saada apua muusta kuin lää-ke-tie-tees-tä. Ja pari kumarrusta perään :).
Myös se on tiedettä kun joku tieteellinen tutkimus paljastaa lääketieteen tutkimuksiin vaikuttavan korruption.
Kuten tässä ketjussa sanottiin tiede ei ole uskomusjärjestelmä vaan päinvastoin metodi joka perustuu todistamiseen ja kyseenalaistamiseen.
Ei tarvi siis asettaa vastakkain toimivaksi todettua vaihtoehtohoitoa jota ei ole vielä kliinisesti todistettu ja kliinisesti todennettua faktaa. Ei vakavastiotettava tieteentekijä kiistä mahdottomaksi sitä mitä ei vielä ole todistettu suuntaan tai toiseen. Hän vain usein jyrkästi irtisanoutuu puolustamasta sitä.
Kenelläkään kokemuksia mahdollisista yliannostuksen oireista?
Vesi on vaarallista liikaa juotuna.
A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saadaan ravinnosta eläinperäisessä ruuassa sen aktiivisena muotona retinolina tai kasviksista A-vitamiinin esiasteiden, noin 700 erilaisten karotenoidien (tärkeimpänä beetakaroteeni) muodossa.
A-vitamiinin riittävä saanti ruuasta ei yleensä ole ongelma: huonossa ruokavaliossa A-vitamiini tulee runsaan rasvan mukana ja trimmatussa ruokavaliossa runsas kasvisten käyttö takaa beetakaroteenin riittävyyden.
Keskivertosuomalainen saakin A-vitamiinia 50 prosenttia yli suositusten, joka on 800-900 µg/vrk. Puutteellista saantia esiintyy yleensä vain rasvan saantiaan tiukasti rajoittavilla, yksipuolisilla ruokavalioilla. Etenkin laihduttajien olisi siis oltava tarkkana, että laihdutuksen aikana nautitaan A-vitamiinia sisältäviä liha- ja maitovalmisteita tai runsaasti värikkäitä kasviksia.
Puutosoireet harvinaisia
A-vitamiinin tunnetuin ja ehkä tärkein vaikutus elimistössä on sen merkitys silmän näköpurppurassa. Ensimmäisiä puutosoireita onkin hämäränäon heikkeneminen. Historiassa A-vitamiinin merkitystä näölle on jopa liioiteltu, sillä Suomessakin on likinäköisyyteen syöty lusikkakaupalla silloista hyvää A-vitamiininlähdettä eli voita.
Muita A-vitamiinin vähäisen saannin merkkejä näköön liittyvien ongelmien ohella ovat iho-ongelmat, jotka voivat ilmetä hilseilynä tai ihon helppona palamisena kesällä.
Vältä liikasaantia
A-vitamiinin puutoksen huolehtimisen sijasta melkein olennaisempaa on sen liikasaannin varominen. A-vitamiini varastoituu elimistössä pääasiassa maksaan ja pitkäaikainen liikasaanti voi johtaa A-vitamiinimyrkytykseen. Erityisesti raskaana olevien olisi varottava liikasaantia sikiön suurentuneen epämuodustumariskin vuoksi.
Ruuasta A-vitamiinin liikasaanti on epätodennäköistä, ellei maksaruokia tai maksaa sisältäviä elintarvikkeita syödä päivittäin, mutta monenlaisten vitamiinivalmisteiden yleistyessä on varottava usean A-vitamiinia sisältävän valmisteen samanaikaista nauttimista. Yleisimpiä A-vitamiinia sisältäviä valmisteita ovat monivitamiinit ja kalanmaksaöljy.
A-vitamiinin imeytymistehokkuus on erinomainen eli noin 70-90 prosenttia, mikä on hyvä ravinnonsaannin kannalta, mutta ikävää liikasaannin kannalta.
Beetakaroteenit ovat turvallinen A-vitamiinin lähde, sillä elimistö säätelee tarkoin niiden muuttumista A-vitamiiniksi, joten yliannostus ei ole mahdollista. jatkuu
Mistä niitä saa?
Maksa on ravinnon ylivoimaisesti paras A-vitamiinin lähde. Maksapihvi (100 g) sisältää A-vitamiinia lähes kuukauden tarpeen, ja paljon tätä useammin maksaa ei tulisi syödäkään yliannostuksen välttämiseksi. Paketillisen (400 g) maksalaatikkoakin syömällä kattaa 2-3 viikon A-vitamiinitarpeen.
Muista ruoka-aineista rasvaiset maitotuotteet, kuten juustot, ovat hyviä A-vitamiinin lähteitä, vaikka määrät eivät riitäkään päivittäisen tarpeen täyttymiseen. Myös rasvalevitteissä on lisättynä A-vitamiinia, ja rasvalevitteet ovatkin merkittävä A-vitamiinin lähde. Yksin rasvalevitteiden sisältämään A-vitamiiniin ei voi kuitenkaan luottaa, sillä riittävä päiväsaanti saavutetaan vasta 100 grammalla levitettä.
Beetakaroteenin muodossa saatavaa A-vitamiinia saa runsaasti esimerkiksi porkkanasta ja pinaatista, joista 100 grammaa riittää päivittäisen tarpeeseen. Muita kasviksia pitääkin syödä jo runsaammin.
Päivittäisestä saannista ei ole kuitenkaan syytä huolehtia liikaa, sillä A-vitamiinille on tyypillistä, että sitä saadaan joinakin päivinä riittävästi usean päivän tarpeeseen ja toisinaan ei juuri lainkaan. Ruokapäiväkirjojen ja ravintolaskelmien tulkitsijan on syytä ottaa tämä huomioon ennen kuin suosittelee A-vitamiinin saannin lisäämistä. Tyypillisesti lyhyen ajanjakson (alle 4 vrk) ravintolaskelmissa A-vitamiinin saanti on joko erittäin vähäistä tai erittäin suurta - riippuen juuri niinä päivinä syödystä ruuasta. Pitkällä aikavälillä saanti on useimmilla kuitenkin sopivaa.