oletko seurustellut ulkomaalaisen kanssa ? kuinka vanha olit ja miten meni ?

Kaikki meni hyvin, kunhan vain " alistuin" etelä-eurooppalaiseen elämään. Rakastin miestä ihan sumeasti. Vieläkin varmaan vähän.... vaikka tuosta on jo yli 10 v.

Suurin syy eroon luultavasti täysin erilaiset odotukset elämältä. Itse hain yliopistoon tosissani ja olin valmis vuosien opiskeluun, mies vain roikkui ja mietiskeli (22-v.) mitähän sitä tekisi. Ei ollut vielä keksinyt mitään kiinnostavaa alaa. Yliopistoon ei olisi kyllä järkikään riittänyt.



Nyt naimisissa virolaisen miehen kanssa (tavattiin yliopistossa), yhdessä yli 11 vuotta.

ja suhdetta kesti kolmisen vuotta. Oikeastaan kaatui siihen, että minulla suht tarkat suunnitelmat elämälle, tai että ensin käydään koulu kunialla ja sitten töihin... Mutta kun miehellä ei ollut kiinnostusta mihinkään, olihan aina tullut sos.toimisotsta rahaa niin minkäs kumman takia sitä pitäisi lähteä opiskelemaan ammattia ja tippua opintotuelle, kun toimeentulotuki oli paljon parempi...

oikea sugardaddy. Ja kyllästyin siihen että ei uskonut että pidin hänestä oikeasti, vaan kokoajan sen piti tuoda mulle lahjoja, kauniita, kalliita, etc, mut mä olisin halunnut olla sen kanssa vaan rauhassa, rakastin sitä ihan mielettömästi. Tähän tavaran rahtaamiseen meidän suhde kaatu, ja sen mustasukkasuuteen, seksi oli sen kanssa parasta, ja paljon opin, en ole katunut tätä seikkailua.

Sitten 23v asti ollut naimisissa ihanan mieheni kanssa joka myos on ulkomaalainen, yhteista elo nyt 6,5v ja kaksi lasta.



Eipa ole kauheasti kultturieroja ollut, kummankaan miehen kanssa.

ja asunkin vielä ulkomailla...lapseni ovat vissiin puoliksi ulkomaalaisia...

ruotsalaisen.Meni loistavasti.Ikää 25-30.

parempaa miestä saa kyllä etsimällä etsiä!



Useimmilla vaan on kamalat ennakkoluulot arabeja ja muslimeja kohtaan, mutta olenkin jo tottunut siihen, että 95% ihmisistä pitää minua automaattisesti alistuneena miehen orjana. Todellisuudessa kukaan suomalainen mies ei ole koskaan huolehtinut minusta näin hyvin kuin tämä nykyinen mies. Aina kysyy mielipidettä jos on vaikka ostamassa jotain isoa jne. antaa rahaa aina kun tarvitsen, usein jopa tuputtaa rahaa, vaikka sanon, että on ihan riittävästi. Tekee ruokaa, siivoaa, huolehtii lapsista, vie heitä ulos pulkkamäkeen jne. Saan kulkea aivan vapaasti, mies ei kysele jos menen ulos vaikka kaverieni kanssa. Tämäkin kamala ennakkoluulo, että muslimimiesten vaimot eivät pääsisi muka koskaan neljän seinän sisältä ulos. Itse en tosin juo alkoholia, en ole juuri koskaan juonutkaan. Mies ja lapset muslimeja, itse vielä kristitty. Muuten meillä eletään ihan tavallista suomalaista elämää, ainoastaan meillä on myös muutamia islamilaisia juhlia joulun lisäksi. Mm. Eid sekä Ramadan-paasto juhlineen.

Alku oli kamalaa aikaa, erottiinkin välillä. Nyt meillä on kolme lasta, aviossa oltu jo vuosia, mulla on ikää nyt 37. Happily ever after:)

Hyvin meni, ollaan oltu nyt 8 vuotta yhdessä joista puolet naimisissa. Lapsia on kolme, ihania kaikki tyynni. Ja se mies on edelleen tosi ihana. Asumme ulkomailla.

Seurustelin britin kanssa jonkin aikaa 19-vuotiaana. Aika pintapuoliseksi jäi, mutta ihan kivaa oli.

Sitten parikymppisenä seurustelin amerikkalaisen kanssa, mikä myöskin sujui hyvin sen reilut puoli vuotta, kun kesti.

24-vuotiaana menin naimisiin irlantilaisen kanssa (ja sitä ennen tietenkin seurusteltiinkin) ja hienosti on mennyt.

Olin 25-v kun tavattiin. Hyvin menee edelleen, kolme lasta on. Terveiset monikulltuurisille perheille :) Olen aina tavannut paljon ulkomaalaisia poikia/miehiä, viritelmiä ennen nyk miestäni oli irlantilaisen, englantilaisen, australialaisen ja ruotsalaisen kanssa.

Ensimmäinen suhde kesti muutaman kuukauden (olin 23 v) ja melkein koko sen ajan meni huonosti.



Muutama kuukausi myöhemmin tapasin toisen espanjalaisen, jonka kanssa on mennyt alusta saakka hyvin ja enimmäkseen loistavasti. Yhteisiä vuosia nyt takana kymmenen, naimisissa ja pari lasta.



Lisäksi lyhyet seurustelut hollantilaisen, ranskalaisen ja yhdysvaltalaisen kanssa. Ei vakavaa, ja hyvin meni niin kauan kuin sitä kesti :-)

hollantilaisen kanssa vuoden - kaameeta, mies oli alkoholisti ja narkkari. sitten englantilaisen kanssa, ihan ok. sitten yhden toisen hollantilaisen, ok paitsi että se mies oli työnarkkari eli mä tulin AINA vasta kakkosena. sitten ruotsalaisen ja hänen kanssaan olen naimisissa ja ONNELLINEN. meillä 3 lasta.