***MAALISKUISET POMPPAA PINOON (ke-to)***

[color=Steelblue]Kylläpä oli aamulla sairaan vaikee saada itseään sängystä ylös ja koko eilinen päivä meni tosi väsyneenä. Pakko varmaan tänään mennä apteekista ostamaan sitä RAUTAA, eihän tää muuten helpota ikinä. Aattelin kokeilla sitä Krauterbluesaftia. Kaupassakin pitäis käydä, kun jääkaappi ammottaa aikalailla tyhjyyttään. Onneksi mies haki eilen mummoltaa nakkisoppaa, niin ei tartte tän päivän päiväruokaa miettiä. Iltaruoka onkin taas asia erikseen... oisko ideoita? Jauheliha tuolla kaapissa odottaa...



Omassa masussa myllerrys jatkuu samaan malliin. On se vaan hassua, kuinka aina pienikin liike kättä vasten saa hymyn naamalle. Eilen mossella oli illalla oikein kunnon hikka. Tuolla alavatsalla tuntui sellanen pieni tikytys, samalla kohtaa suunnilleen kuin sulla [b]Caddie[/b] sillon tapaamisessa.



TAPAAMISESTA puheen ollen, [b]Pinjan[/b] eilen ehdottoma viikko 8 on ainakin mulle varmaankin ihan hyvä, kun sillon on miehelläkin hiihtoloma, eikä meillä isompia lomasuunnitelmia taida olla. Itse ehdottaisin sitä maanantaita 20.2. ja vaikka mieluummin ja etenkin helpommin Itikseen pääsisin, niin pitäsikö vaihtelun merkeissä nähdä nyt sitten vuorostaan keskustassa? Ehdotankin, että nähtäis vaikka vuorokerroin Itiksessä ja keskustassa... Miltä kuulostaa? Ja sitten kun vauvat on syntyneet, niin vosihan nähdä sitten ihan vaikka jonkun luonakin... meille ainakin saa tulla, jos vaan viittii junalla matkustaa.



Mutta nyt aamupalat pois pöydästä ja sitten ulos.

-Monkey ja mosse rv. 32-

Kyllä se viikko 8 meillekin käy. Tosin vauva on varmaan silloin jo syntynyt, mutta katotaan... Toisen palstan kanssa on sovittu tapamiinen tiistaille klo lounaan merkeissä. Se päivä ei siis sovi, muut kyllä. Mielellään sitten to tai pe niin ei joka päivä olisi jotain. Kyllä se maanantikin saadaan varmaan sopimaan, jos mies on vielä isyyslomalla. Neitiä kun ei viitsi joka päivä hoitoon laittaa. MEidän mummi kyllä lupasi hoitaa neitiä päivisin tapaamiseten ajan mutta ei sentään joka päivä.



Olisikos sitten jo päivä aika, jokos kaikki alkaa tuolloin olla äitiysvapaalla...?



-Santtu ja Valttu 35+0

Taapaamisesta: miulle sopii myös vko 8 ainankin alustavasti, ja päiväaika olis parempi, kun tosiaan jo äitiyslomalla ollaan :) Paikkana Itis on miulle parempi mutta keskustakin käy, en vaan kyllä tykänny siitä sanomatalon waynestä, paikka on jotenkii tosi kolkko ja se ostamani smoothie oli törkeän vetinen.... no makuasia ;)



Eilen tuli oikea nivunen iltaa kohti koko ajan kipeemmäks ja ihan illalla en oikein enää pystyny kävelemään, kun oikealle jalalle ei pystyny varaamaan painoa ollenkaan :( tosi ikävää, mutta onneksi meni yön aikana nukkuessa ohi, tai tuntuu nivunen edelleen kipeeltä, mutta ei NIIN kipeelstä.... Mistähän toi johtuu???



Kantoliinasta joku (olisko ollu Cadavera) kyseli ja jo aiemminkin oli puhetta, tilasin PikkuRuun trikooliinan, kokemusta ei kyllä itellä ole, mut ystävällä on tuo liina ja on kuulemma ollu hyvä.



Jatkanpa taas töitä



mukavaa keskiviikko-päivää kaikille =o]



Fiona rv 33+3

Tapaamisesta. Mulle käy tuo viikko 8, mutta entä jos tavattaisiin jo aikaisemmin?? Meinaan jos noita vaaveja rupee jo syntymään. JA mulle ainakin seura kelpaisi jo (sairaslomalla kun ollaan niin meinaa välillä aika käydä pitkäksi...)

Viikko 7??



T. Suzy

Meillekin se itis olisi parempi ja jotenkin mukavampikin... Kyllä keskustakin käy.



-Santtu

Ja ehkä hyvä niin..Toisaalta vosin jo synnyttääkin.

Eilen siis oli tosi mojovia supistuksia tosin epäsäännöllisiä ja koko lantion aluetta vihmoi melkein koko päivän. Kokemuksella tiedän että siis jotain tapahtui kohdunsuulla. Ainakin valmistautumista. Uskoakseni taas sitten nopea synnytys. Näin mulla ennenkin ollu ja synnytykset nopeita olleet kun etukäteen paikat jo vähän auennu ja kypsyny synnytykseen. Tosin nyt en taida alakutta edes synnyttämään päästä mikäli tässä vielä 6 viikkoa yhtenä kappaleena ollaan ja vauvaa kasvaa huimaa vauhtia koko ajan ja on pysynyt perätilassa. Olen siis varautunu sektioon.

Yön aikana supparit hellitti mutta muuten en nukkunu juuri yhtään. Tänään taas alkoi samanlainen kolotus kuin eilen. Kaikki hyvin kun makaa tai istuu mutta jos vähän koettaa jotain tehdä niin johan alkaa supisteleen. Ei nyt onneksi mitään kivuliaita ole mutta todella napakoita ja ärtsyjä.

Eipä tänne muuta ihmeempää. Taidan pakata tuon sairaalakassin valmiiksi ; ) Vaikka luultavasti tässä kotona vielä ollaan monta viikkoa ilman vauvaa. Uudelleen synnyttäjänä tää on tälläistä että viikko kaupalla suppailee ja tuntuu että lähtö lähestyy muttei sitten kuitenkaan ; )

Nyt käytävä syömään ja taas lepoa sitten. Lapset päikyssä niin voin vielä levätä tämän viikon. Ens viikosta alkaakin sitten hulinat kun jäävät kotiin. Tai ovat sen 2 pv/ viikko enään hoidossa.

[color=violet]Hui, ei kai Lyytikki sentään vielä synnytä? Toivottavasti vauva pysyy vielä hetken masussa!



Omia oloja täytyy sen verran tilttää, että yöt mennyt ihan höpöksi... Ensin illalla tosi vaikea löytää mitään hyvää asentoa, tuntuu että maha koko ajan vaan kovana. Sitten kun saan viimein unta, herään vessaan n. 3 aikaan. Sitten onkin todella vaikea saada unta. Viimeyönä aikani pyörin sängyssä, sitten kävin syömässä omenan ja luin varmaan puolisen tuntia ja sitten sain hetkeksi taas unta. Mies lähti kouluun ennen seitsemää ja sitten en saanutkaan itseäni sängystä ylös ennen kuin klo oli 10:40... Tympäsee, mieluummin nukkuisin silloin aamuyöllä kuin koko aamupäivän. Ehkä vaan pitää alkaa nousta aikoinaan, niin jospa se sitten yöllä uni maistuu. Tiedän kyllä, etten ole yksin huonojen öiden kanssa. Onneksi ei tosiaan tarvi enää töihin mennä!



Tulipas tilitystä, mutta tähän asti mikään ei ole omia hermoja kovin vielä raastanut... Jos on hyviä vinkkejä nukkumiseen, otan ilolla vastaan! Meillä 120cm sänky, niin ei kamalasti viittis tyynyjäkään ympärille kasata.



Täällä aivan ihana sää, aurinko paistaa ja pari astetta pakkasta! Lähdetään käymään vähän ostoksilla ja sitten vois kyllä mennä vähän reippailemaan tuonne ulkoilmaan.



~cadavera&muru~ rv31+3

Moi,



Ajattelinpa minäkin kirjoitella pikakuulumiset. Kävin maanantaina neuvolassa, ja kaikki tuntuisi olevan ok. Hemppakin oli vain noussut entisestään (135->146), joten veriarvot ainakin ovat kohdallaan... Hemppa minulla onkin ollut korkealla koko raskauden ajan.



Verenpaine oli neuvolassa 131/88. Mutta nyt sitten neuvolan jälkeen on pari päivää koskenut päähän ja varmuuden vuoksi mittasin sitten aamulla töihin lähtiessä verenpaineen. Mittari näytti 135/96, ja vielä toisella mittauskerralla saman verran. Pitäisiköhän tuosta nyt olla huolissaan? Olen ehkä vähän liiankin hysteerinen tuosta verenpaineesta, koska siskollani oli molemmissa raskauksissa raskausmyrkytys aikaisessa vaiheessa (sektio tehtiin sitten lopulta viikolla 32) ja nimenomaan oireet alkoivat verenpaineen nousulla.. Eli pitäisikö soitella neuvolaan vai odotella ja mittailla tuloksia useamman päivän ajalta..

Mitenkäs muilla, onko teillä ollut verenpaine koholla ja onko se " laskeutunut" ihan itsestään aloilleen ajan myötä?



Terv. projekti06 (rv 31+ 4)

Minäkin pyörin jälleen yhden yön ja kun esikoinen on vielä tämän viikon hoidossa , nukuin sitten aamulla oikein makoisasti klo 11 asti!! En edes muista, milloin olis noin pitkään nukkunut?!? Ihana olo on kuitenkin nyt!!

Piti jo aiemminkin laittaa ihan yleisvinkiksi, kun mulla on ollut tuon aineenvaihdunnan kanssa vähän hankaluuksia...tuntuu että koko akka on ihan tukossa ja vaikka nyt wc:ssä käy normaalisti, tuntuu että ruoka ei sula ja on sellainen tönkkö olo ja vähän jo turvottaakin. Niin siis kävin viime torstaina vyöhyketerapeutilla (olen käynyt aiemminkin eri pituisia hoitoja eri vaivoihin) ja kertakaikkiaan jo yhdestä hoitokerrasta on jälleen ollut ihan tosi iso apu!!!! Vointi on ihan huomattavasti kevyempi ja maha toimii oikeinkin hyvin!! Menen vielä parin viikon päästä uudelleen, koska mulle tulee todennäköisesti tässäkin raskaudessa lopussa turvotusta ja olo on kuin tönkkösuolatulla! Suosittelen siis kaikille kaikenlaisen hyvän olon lisäämiseksi!!

Mittasin muuten huvikseni masun ympäryksen, kun sitä on kiva täällä seurailla ja kauhukseni sain lukeman 114cm!!! En ole normaalistikaan mikään ihan hentoinen, sellainen suht normaalikokoinen, mutta masu on valtava (menee yläkäyrän yläpuolella koko ajan!) ja ei ole ihme, että on vähän hankalaa noiden kenkien kanssa :)

Lääkäri tosin sanoi, että mulla on vain sellainen masu, että se kasvaa tuohon eteen ja masu on ollut koko ajan melko alhaalla ja se on sivuprofiilista ihan hassun näköinenkin....mieskin vitsaili, että pylvään takaa tulee ensin mahaa, sitten mahaa ja sitten vaimo ;)

No se olkoon kevennys tähän päivään...mukavaa oloa kaikille!!

Urkki 30+1 muistaakseni!

Olen ottanut hirveän stressin tiedosta, ettei selältään saisi nukkua. Nyt miulla on hirveät tyyny viritelmät selän takana ja jalkojen välissä, joita sitten joudun aina vaihtamaan kun käännän kylkeäni. Selkää särkee ja vessassa on tosiaan ravattava vähän väliä. Aamulla kun ehkä sitten saisi nukuttua (tosin tänä aamuna särki jo päätäkin), niin koiran kanssa on vääntäydyttävä ulos viimeistään klo 10 (ja silloin " mammaa" komennetaan jo aika tiukkaan sävyyn) eli vali-vali-vali täältäkin=)



Päivisin en taas saa mitään aikaiseksi, roikun vaan täälä netissä ja haahuilen ympäriinsä. Onneksi avo tulee tänään kotia, niin ei oo ihan niin orpoa ja se vähän sparraa minuu tekemäänkin jotain.



Jaha, tänään on sitten toinen perhevalmennus, jonne siis saan mennä ihan yksinäni. Käsitellään vielä vauvanhoitoa, eli ois kyllä mies saanu olla mukana;)



-jossara rv32+1-



Otetaanko muuten skaba, kuka kirjoittaa AV-palstalaisia sekopäitä eniten ärsyttävimmän jutun....=)

[color=Steelblue]Kyllä varmaankin kannattaa ainakin soittaa neuvolaan ja kysäistä, että mitä mieltä terkkari on tuosta verenpaineesta. Eipähän tartte sitten yksinään asian kanssa stressailla.



Mielessä oli joku kysymyskin, jota tulin tänne kysymään, mutta sehän karkasi ihan kokonaan päästä =)... pitää varmaan palata uudestaan, jos asia joskus mieleen palaa.



Taidan mennä päiväunille, kun neiti lähti kerhoon.

-Monkey-

Hei,



Apua, apua. Onko tuo selällään nukkuminen oikeasti pannassa? Minulle siitä ei ole ainakaan neuvolassa mitään mainittu... Itse saan nimenomaan selälläni nukutuksi ja vaikka yrittäisin muussa asennossa käydä nukkumaan niin varmasti keskellä yötä automaattisesti käännyn selälleni ! Aamuherätys on joka aamu töiden vuoksi klo 6, joten olen vain ollut tyytyväinen niistä vähistä unista, joita selälläni saan nukuttua (kaiken sen vessassa rumppaamisen jälkeen). Jos selällään nukkuminen kielletään niin en kyllä enää jaksa aikaisia aamuherätyksiä..

Kertokaahan muutkin lisää, millaista vaaraa selällään nukkuminen aiheuttaa?

[color=steelblue]SELÄLLÄÄN NUKKUMISTA ei käsittääkseni mitenkään automaattisesti kielletä. Siinä asennossa vaan yleensä tulee huono olo ja saattaa ruveta pyörryttämän, kun vauva painaa masussa. Itse ainakaan en pysty olee selällään enää juuri ollenkaan, kun rupee tulee tosi pyörryttävä olo ja hengittäminen käy hankalaksi.

-Monkey TAAS-

Moi pitkästä aikaa! Tässä eräänä päivänä kirjoittelin useammankin yritelmän tänne, mutta sensuuri (siis oma :) iski aina ennen lähettämistä. Ja sitten kun lopulta olin tyytyväinen lopputulokseen, niin jokohan se koko teksti katosi bittiavaruuteen. Arghhhh!!



No mutta, jospa tänään onnistaisi :) Verenpaineesta piti sanomani, että kannattaa ottaa yhteys neuvolaan. Tuttavallani oli vaikea raskausmyrkytys ja hänen muistan sanoneen, että alapaine ei saisi olla 90 enempää pitkiä aikoja. Ja jos vielä on proteiinit koholla pissassa, niin ei hyvä. Eli tsekkaus neuvolan kanssa olisi varmasti hyvä idea.



Selällään nukkumisesta sitten sen verran, että sitä ei suositella sen vuoksi jotta veren virtaus istukkaan voi häiriytyä. Tästä tosin seuraa myös äidille huono olo, joten äiti automaattisesti vaihtaa tällöin asentoa. Mä nukuin ekassa raskaudessa loppuun saakka selälläni, kun muuten ei voinut molempien käsien voimallisesta puutumisesta johtuen (joka osottautui rannekanavan ahtaumaks...). Tokassa ja nyt tässä menossa olevassa olen aloittanut kyljelläni (aloitan mieluummin niin), mutta viimeksi tänä aamuna heräsin onnellisena selältäni.



Elämänmuutoksesta keskusteltiin alkuviikosta. Oma kokemukseni sitten vauvan (varsinkin esikoisen) synnnyttyä on, että minä en _halunnut_ olla hetkeäkään erossa vauvasta. Alkuun olin suorastaan närkästynyt, kun kaikkien olisi pitänyt saada pitää häntä sylissä, tuntui etten itse saa ollenkaan :) Luulen, että reilu puoli vuotta tätä tiukkaa symbioosia kesti, tosin edelleenkin liikumme suurimmaksi osaksi perheenä. Kai sitä on jotenkin kasvanut siihen lapsien myötä ja nyt se on " luonnollisempaa" kuin meneminen miehen kanssa kahden. Sekin, että olen imettänyt ja/tai ollut raskaana suuren osan viimeisestä kolmesta vuodesta, on varmasti vaikuttanut menohaluihin :) Aikansa kutakin ja sitten uutta matoa koukkuun!



Olen tykännyt, että tämä masu on edelliseen verrattuna pieni. Mutta taidan vain luulla, sillä vyötärön ympäryksen mukaan olen kyllä tässä porukassa keskiarvon yläpuolella (oli siis 105cm).



T. MaalisPapu rv32



PS. Mä myös ajattelin laittaa vauvan nukkumaan sellaseen unipussiin. On jo kahdelta aiemmalta hyviä kokemuksia ko. pussista, joten äp:n peitto jatkaa vaatekaapissa päivystämistä ainakin vielä toistaiseksi :)

Taallakin yksi jonka younet alkaa olla tosi patkittaisia.. Illalla kylla nukuttaa, mutta heraan joka aamu aamuyosta enka pysty sitten enaa jatkamaan unia. Kunnollista asentoa on vaikea loytaa, vaikka laitankin yleensa tyynyn jalkojenvaliin ja masun alle. Sitten kun kaantyy, taytyy taas jarjestella itsensa uudestaan *huokaus*. Ehkapa tama on totuttelua siihen synnytyksen jalkeiseen aikaan, jolloin pitkat katkeamattomat younet ovat muisto vaan... :)

Muuten ei oikeastaan mitaan uutta. Synnytys alkaa mietityttamaan ihan eri tavalla, ja olen kaynyt ahkerasti jo kurkkimassa tuolla Vauvat-puolellakin.. Tuli vaan tuossa mieleen ( vai onko sitten toive-ajattelua) etta jos vauva syntyisikin jo helmikuun puolella, niin haluaisin siella silti kirjoitella maaliskuisiin tuolla vauva-osastolla. Varmaan sama patee myos niille, joilla la maaliskuun lopulla, ja joilla synnytys meneekin huhtikuun puolelle. Musta ainakin olisi kiva kirjoitella tutussa porukassa.



Browniette 33+6

Liityn valittelijajoukkoon :)

Hyvää nukkuma-asentoa ei enää kertakaikkiaan löydy ja nyt myös hereillä ollessani mua ahdistaa ja särkee ja vihloo...Hengittäminen on vaikeaa,käveleminen ei tunnu enää mukavalta ja istuessani särkee kylkiä,varsinkin syömisen jälkeen.Mä olen nyt ihan kyllästynyt tähän raskauteen!!! Ihmettelenkin että miten edellinen raskaus on ollutkin niin erilainen,ei juuri mitään vaivoja ja nukkumaan pystyi miten ja milloin vain. Mulla on menossa rv 34+6 joten tiedän ettei tää enää kauan kestä mutta viime päivät ovat olleet kamalia.



En ole varma pääsenkö seuraavaan tapaamiseen mutta ehdotus että tapaisimme vuorokerroilla keskustassa ja Itiksessä kuulostaa hyvältä.Tulisin myös mielelläni jo päiväsaikaan.Me käymme keskiviikkoisin aamupäivällä MLL perhekahvilassa joten se aika ei sovi mutta muuten ei ole päivällä ja kellonajalla väliä.



Hyviä vointeja ja jaksamista kaikille teille!!!



Pikkarainen 34+6

pitkästä aikaa taas pinon jatkeeksi...



kovasti jaksamisia kaikille jotka sitä tarvitsevat....



omaa napaa...



eilen oli neuvolassa lääkärillä kontrolli kohdunsuuntilanteesta ja onneksi ei muutoksia ole viime viikkoisesta tapahtunut...mullahan oli/on tilanne se, että kohdunsisäsuu on lähtenyt pikkuisen aukeamaan, kohdunkaulan tilanne on onneksi vielä sen verran hyvä, että sitä on vielä hyvin jäljellä 2,5cm vaikka tuo onkin kuulemma pehmeä...viime viikolla sain kortisonipiikit kypsyttämään vauvan keuhkoja ja nyt sitten olen kotona " vuodelevossa" ...juuri eilen lääkäri sanoi, että viikon verran pitäisi saada vielä pidettyä jalat ristissä, että päästään sinne viikolle 34 ja hiukan sen yli ja, että reilu kaksi viikkoa pitäisi ottaa mahdollisimman rauhallisesti ja välttää kaikkea nostelua tms. mikä voisi aiheuttaa painetta tuonne kohdunsuulle ja kun raskausviikko 35 tulee täyteen niin sitten saisi taas alkaa elämään ns. normaalia elämää...



kauhean supistusherkkä tuntuu tuo kohtu olevan...juuri mitään ei tarvitse tehdä niin alkaa mahaa kiristämään noita kivulaita supistuksia ei nyt juuri tule lukuunottamatta yhtä todella mojovaa supistusta viime yönä (joka kaiketi johtui siitä kun lääkäri ronkki paikkoja) mutta jo nuo harjoitussupistukset on niin napakoita, että pahaa tekee...vauva painaa koko ajan ilkeästi tuonne alas ja välillä käveleminen on ihan mahdotonta...



kovasti toivon, että tässä nyt ainakin sen kolme viikkoa pääsisi vielä yhtenä kappaleena eteenpäin, ja saisi vauva kerätä pikkuisen painoa itselleen lisää...mutta niin kuin lääkärikin sanoi, että ei sitä koskaan osaa varmaksi sanoa voi olla, että vauva vaan hiukan varottelee/pelottelee ja syntyy sitten ihan laskettuna aikana, mutta kun ei voi varmaksi sanoa niin pitää olla hiukan varuillaan...vaikka tässä vaiheessa kun on jo se viikko 34 menossa niin ei kuulemma juuri aleta enää estelemään jos vauva päättäisi pihalle ponkaista...



kahden viikon päästä menen uudestaan lääkärille jossa sitten katsotaan taas tuo kohdunsuuntilanne...



että sellaisia kuulumisia tänne....nyt taisi esikoinen herätä päiväuniltaan joten palailenpa myöhemmin astialle...



-jiggy ja pikkuheppu rv33+3-

Ihana oli päästä tänään hetkeksi ulkoilemaan. Viikko ollaan oltu vain sisällä kun neiti ollut kipeänä. On vieläkin vähän räkäinen, mutta huomattavasti parempi kuitenkin.



Tänään tuli postissa imetyspaita ja -liivit. Pakko oli heti laittaa päälle että vähän venyy ja muotoutuu omaan malliin. On kyllä tosi hyvät päällä ja musta ainakin tosi halvat. Sain myös eilen laitettua vauvan sängyn valmiiksi. Nyt onkin sitten ihan kaikki valmiina vauvaa varten. Olo alkaa olla jo aika malttamaton.



Neuvolassakin tänään tuli käytyä. Kaikki ok. Paino tullut 100g/viikko eli yhteensä 700g. Verenpaine 114/80, sf 29,5, vauvan syke 145. Mitattiin verensokeri eikä ollu edes paastoarvo ja silti pienempi kuin viimeksi kun olin paastonnut sen 12h. Terkka sanoi laittavansa nyt sen lähetteen Porvooseen. Rupesin sitten vaan miettimään että minkä lähetteen... Ei mulla pitänyt olla enää mitään juttuja Porvoossa. No samapa tuo.



Mulla kanssa alkanut olla ongelmia ton nukkumisen kanssa. Ennen särki häpyluuta kun oli pystyssä, nyt taas maatessa. Asennon vaihtaminen sattuu ihan mielettömästi ja aamulla on koko alapää ihan hellänä.



Huomenna mennään tytön kanssa aamulla teatteriin kattomaan Katto Kassista. Meillä on Mll:n perhekahvilassa vakkareille ilmainen näytös. Kestää n. puoli tuntia joten varmaan jaksaa neitikin keskittyä. Ihan mukavaa vaihtelua tähän kotona oloon.



Mä kanssa miettiny sitä jos vauva syntyy jo helmikuussa niin mielummin kirjoittelisin vauva puolella maaliskuisten kanssa. Mitä mieltä muut ovat?



Nyt jätän tilaa muillekin...



Kati (rv 34+3 ja 39 päivää laskettuun)

Meillä la on 1.3. ja eilen neuvolassa lääkäri sanoi että hyvä jos viikolle 37+0 asti päästäisiin... Joten siis meidän vauvasta tulee aika todennäköisesti helmikuinen. Minäkin haluaisin silti kirjoitella maaliskuisiin ja saman " oikeuden" antaisin myös niille joilla synnytys venyy huhtikuun puolelle. Olemmehan kuitenkin kaikki " alkuperäisiä maalismussukoita" :)



-Santtu 35+0

Minuukaan ei tuo selällään nukkuminen ahista fyysisesti ja on mukavin asento yleensä. Mutta nyt kun ajattelen, että se on jotenkin haitallista niin se vaan stressaa, etenkin kun matkustaja on ollut tosi vaisu viime päivinä. Neuvola oli maanantaina ja siellä kuitenkin kaikki oli ihan ok, eli ei siis pitäisi olla syytä huoleen. Varmaan miekii hylkään nuo ylenpalttiset tyynyviritelmät jos en piakkoin saa öitäni nukuttua.



-jossara-