Pelkään niin hirveösti sitä, että Halonen valittaisiin, etten pysty käymään luennoilla :(

ydin. Onko teillä opiskelijaterveydenhuoltoa? Pyydäpä lähete psykologille! Sun opinnot on tällä hetkellä PALJON tärkeämmät kuin joku pressan valinta. Tsemppiä!

vaalipäivän jälkeen lainkaan. Hyperventiloin päivitttäin ja olen ajanut joka päivä pienen kolarin. Unohdin lapsen marketin ostoskärryihin, kun olen niin jännityksestä sekaisin. En ole myöskään saanut orgasmia sen jälkeen, kun Halonen valittiin presidentiksi. Tämä on kauheaa!

voin niin pahoin ja oon niin kauhuissani, etten ole saanut tehtyä oikein mitään.

En oikein jaksa uskoa, että tässä mitään varsinaista ongelmaa on. Oon vaan miettinyt liikaa tuota kansanmurhaa, kun en ollut aiemmin tajunnut sitä, vaikka onhan siitä puhuttukin.



t. ap

Minäkin olin täällä eileniltana tähän aikaan ja muistan sen hoitsu-jutun.



Ap, kyllä sulla on ongelma, sä vaan projisoit sen tähän Halos-asiaan.

minuakin pelottaa, että Tarja valitaan. Yliopistolla meinasin saada slaagin kun kuulin olkani yli, että joku oli käynyt Tarjaa äänestämässä. Ihan ok:sti Tarja on hoitanut hommansa, mutta kivahan hänen on alkaa nyt pikkuhiljaa eläkepäiviä Penan kanssa viettämään. Herra Niinistössä on nyt oikeanlaista puhtia uudenlaiselle historiansivulle.

Jos Niinistö valitaan, hän on sitten tietenkin minunkin presidenttini...

Halutaan muutosta ja kuvitellaan että yksi ihminen pystyy mahdottomiin. Tony Halmeen kohdalla ero oli siinä, että Halme itsekin kuvitteli panevansa Suomen asiat kuntoon tuosta vaan, Niinistö ei tietysti ole niin lapsellinen.



Tony Halmekin oli näitä uusia tuulia -ilmiöitä. Halmeen kohdalla tragedia oli siinä, ettei ehdokkaalla ollut minkäänlaisia edellytyksiä täyttää lupauksiaan. Sauli Niinistön kohdalla tragedia on siinä, että työttämät, pienipalkkaiset jne. jne. kuvittelevat oikeistolaisen yritysmaailman edustajan laittavan heidän asiansa kuntoon. Voi elämä.

Eivät paini samoissa kategorioissa - Halme ja Niinistö.

Nyt taisit erehtyä vertailemaan kahta ääripäätä.

EIP:n varapääjohtaja on valioluokan poliitikko, lahjakas talousjohtaja ja suhteellisen suuria vastoinkäymisiä myös omassa elämässään kokenut suoraselkäinen mies.

Miten yhtäkkiä kaikki ovat hirveässä nyt laitetaan asiat kuntoon!!!! -moodissa ja sitten vaalien jälkeen alkaa ennemmin tai myöhemmin krapula. Jos Sauli valitaan, löisinpä vaikkapa kuuden vuoden päästä etsitään taas uusia tuulia ja juuri mikään ei ole muuttunut. Asiat ovat edelleen paremmin kuin juuri millään muulla kansakunnalla maailmassa, mutta tyytyväisiä ei olla.



Se mikä minua tässä henkilökohtaisesti pännii, on hedelmällisen vastakkaisasettelun häviäminen. Suomessahan kuten joka paikassa muuallakin talouselämällä on aivan uskomattomasti valtaa ja trendi on epäilemättä voimistumassa edelleen (mitä jenkit edellä, sitä suomalaiset seuraavallla viikolla). George Bush on oivasti demonstoinut, mitä rupeaa tapahtumaan kun taloudellisten intressien tavoittelu laitetaan kaikessa etusijalle. Suomessa on sentään ollut mm. selkeästi humanistinen presidentti vastavoimana. Minkälaista ankeutta tännekin on tiedossa, sitten kun Suomessakin yksi tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajian on myötäkarvaan talouskoneiston kanssa.



Ja Sauli saa leperrellä ihan mitä vaan työväen presidenteistä sun muista. Se on vaalipuhetta. Kannattaa muistaa.