Lue keskustelun säännöt.
Ihan mielenkiinnosta kysyn teiltä jotka käytte lapsettomuushoidoissa?
19.01.2006 |
Miksi valitsitte lapsettomuushoidot ettekä adoptiota?
Itse päätin kun ensimmäistä aloimme yrittämään että jos ei onnistu niin haluan adoptoida lapsen.
En vastusta lapsettomuushoitoja ja provoilijat voivat jättää kommentoimatta.
Kommentit (33)
Tuli vaan mieleen, kun tuossa aiemmin puhuttiin adoption kustannuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että yhteiskunta auttaa hoidoissa tai että sun veromaksuilla hoidot tehdään?
Mutta kyllä siitä joutuu silti pulittamaan hyvät summat, et voi väittää että olis ilmaista vaikka kuinka kotimaisesta järjestöstä
No en kyllä pelkää veromarkkojeni puolesta, niitä menee paljon turhempaankin (esim. tulorajattomat lapsilisät). Tuli vaan mieleen, kun en asian oikeaa laitaa tiennyt. Nyt tiedän.
Toisaalta, miksi perustella adoptiota kalliilla maksuilla, jos hoidotkin kerran maksaa. No, jokanen tavallaan.
Minulla ei ole vakituista työpaikkaa, eikä miehellänikään. Lisäksi minulla
on takana masennushistoria, minkä vuoksi minua ei varmasti suositeltaisi
adoptiovanhemmaksi. Haluan että mieheni saa kokea isyyden ja totta
kai haluan kokea äitiyden.
Joten ainoa vaihtoehto on ilmeisesti ne hedelmöityshoidot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin meillä on jo yksi lapsi, joka tuli ihan ensimmäisestä yrityskierrosta.
Toista lasta ei sitten olekaan kuulunut....
Minä en ehdottomasti harkitsekaan mitään hoitoja, edes mitään lieviä kuten näitä Teroluteja ynnä muita.
Adoptio on ehdottomasti se vaihtoehto meille.
En edelleenkään hyväksy hoitoja, vaikka jotkut ovat sanoneet että mielesi muuttuu jos itse kärsit lapsettomuudesta.
On suunnatonta itserakkautta jatkaa geenejään, hinnalla millä hyvänsä.
Mielestäni raskaus ja imetys olivat jotain ihan kamalaa, niissä ei ollut mitään ihanaa ja olen suorastaan helpottunut ettei niitä tarvitse kokea uudelleen.
haluaisin nähdä ja kokea nimenomaan omaa ja mieheni perimää olevan lapsen kasvun ja kehittymisen, synnyttää " omaa lihaa ja verta" , nähdä meidän piirteet kasvavassa lapsessa. Siis puhdasta egoismia.
Luulen kyllä, että mahdollista adoptiolasta rakastaisin ihan yhtä paljon kuin mahdollista biologista lastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kokeiltiin kolmesti inseminaatiota, ilman tulosta. Ensimmäinen koeputkihedelmöitys toi meille sitten vauvan.
En kokenut lapsettomuushoitoja erityisen raskaina. Sen sijaan adoptioprosessin uskoisin sitä itselleni olevan. En halua avata koko elämääni viranomaisille, kirjoitella selostuksia lapsuudestani, parisuhteestani, elämänkatsomuksestani ja vakaumuksistani. Minusta ei kerta kaikkiaan olisi siihen.
tehdä lapsettomuudestamme julkista. Adoptiolapsi olisi herättänyt nipun kysymyksiä, joihin pitäis olla kypsä vastaamaan (muuten ei olis kypsä adopt-vanhemmaksi). Olis ollut mulle, sulkeutuneelle ihmiselle, rankkaa tai ainakin pitkällisen kypsyttelyn paikka. Nyt meillä on ivf-pas-lapsi, eikä siitä tarvi kellekään selittää. Ei kukaan kysy kuin me tuo lapsi hommattiin. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eräälle tutulleni tilanne on ajankohtainen. Hänellä on vähäiset toiveet saada biologista lasta, mutta hänen miehensä ei edes suostu harkitsemaan muita vaihtoehtoja. Miehen mielestä lapsen on oltava genettisesti heidän omansa. Luulen, että omakin mieheni olisi suhtautunut samalla tavalla, mikäli meillä olisi ilmennyt vaikeuksia lasten saamisessa.
Lapsettomuushoidot oli meille ensisijainen vaihtoehto. Ehdimme käydä myös adoptioprosessia pitkälle. Olisihan adoptiollakin oman lapsen saanut, mutta ei biologista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokea raskaus, synnyttää, imettää jne. kuin " hankkia" adoptiolapsi. Minä en ikipäivänä pystyisi tuntemaan samoin adoptiolasta kuin omaa jälkeläistämme kohtaan. Jos hoidot eivät olisi onnistuneet, olisi ollut väärin hankkia korvikkeeksi adoptiolapsi. Hoidoissa käydessämme muistan miettineeni adotiotakin, mutta onneksi jaksoimme käydä tarpeeksi monta hoitoa läpi.
että jos hoidot ei onnistu sitten vasta adoptio. varmaan ois täytyny ottaa lainaa siihen. saatiin kuitenkin ihan meidän molempien oma vauva viime kesänä kolmen vuoden hoitojen jälkeen. ensimmäisellä ivf_hoidolla tuoresiirrolla tärppäsi.