***KESKIVIIKKOON ELOHIIRET***
Kommentit (31)
kivaa pantteri, että kaikki on hyvin. Tuon jälkeen sitä jaksaa varmasti taas olla innokkaana ja hyvällä tuulella.
Mulla kuunneltiin neuvolassa maanantaina sydänääniä, ja silloin kuului. Onneksi. Jos ei olis kuulunut, olisi varmaan ollut pakko mennä yksityiselle ultraan. Eka ultra kun on vasta helmikuun puolella. Siihen tuntuu olevan niin hurjan pitkä aika vielä. Yli kaksi viikkoa.
Paha olo ja närästys jatkuu. Onneksi paha olo on vähäsen lievempää kuin aiemmin *koputtaa puuta*.
Jamssa rv10+4
Huomenta,
En ole juuri paljoakaan täällä kirjoitellut, vaikka olenkin joka päivä viestejä tarkastellut. Nyt tuli kuitenkin jotain jota ajattelin kysellä.
Onko kenelläkään ollut vaikeuksia kertoa töissä?
Minulla meni sitten olo sitten niin kireäksi tuon kertomisen kanssa että tuli ihan paniikki kohtauksia (lääkärin mukaan). En pystynyt kunnolla hengittämään ja olo oli kuin olisi ollut asthma kohtauksen keskellä.
Tohtori suositteli kertomaan töissä ja nyt olen sen sitten tänään tehnyt. Pomo onnitteli, mutta oli kai niin puulla päähän lyöty ettei juuri muuta osannut sanoa. Lopuksi vain muistutti että täytyy varmaan jutella myöhemmin noista " teknisistä" asioista.
En oikein ymmärrä miten minä olen näistä työasioista niin vauhkoontunut kun vauvahan se on kaikkein tärkein. Mutta en voi mitään että hermostuttaa kun ei enää jaksa tehdä ylitöitä. Mikä tarkoittaa ettei kaikki työt vain tule tehtyä. Ja sekin huolettaa että mitä minun hommille tapahtuu kun olen toukokuun lopussa lähdössä äikkärille... Hulluahan se on muttei voi mitään, meillä vain on tälläinen työhullu ilmapiiri työpaikalla.
Eikä se ole auttanut kun nyt olen kertonut joillekin työkavereille että ensi kysymys on ollut " Oliko se vahinko" ...
Omanapaisesti tuli purettua sydäntä teille muille " Elokuisille" . Kiitokset " kuuntelusta" !
Ninnukka 11+ 4 (ensimmäinen)
Tänään on np ultra varattuna ja jännittää jo kovasti etukäteen, että lyökö se sydän vielä ja onhan se varmasti terve.
Toivoisi, että tämä paha olo loppuisi jo. Eilen tuli sekä aamu että iltaruoat ylös :( Kurjaa tällainen.
Mulla ei ainakaan ole mitään aikomustakaan kertoa raskaudesta vielä työpaikalla, eihän sitä välttämättä tarvitse kertoa kuin joskus oliko se nyt 5kk tienoilla. No pitää tarkistaa se tarkemmin, mutta kuitenkin. Ei sitä kenelläkään ole mitään velvollisuutta kertoa mitään aiemmin. Voihan sitä vaan kieltäytyä ylitöistä ihan muuten vaan tyylikkäästi. Minullakin huomenna tosin työmatka edessä eli pikkasen joutuu miettimään mihin vessaan tai muualle sitä sitten hipsii pieniä välipaloja vetämään tiuhaan tahtiin ettei paha olo pääse iskemään ja mikä olisi parasta välipalaa pahaan oloon. Tai pastillejako sitä napsisi pitkin päivää.
Pia rv 12+
Eilen oli eka neuvola :) Terkka ei olis vielä kuunnellu sydänääniä kun mulla pitkän kierron takia todennäköisesti vasta jotain 8-9 viikkoa täynnä mut mä halusin kuitenkin ja lupasin etten käy ajattelemaan asiaa liikaa jos mitään ei kuulu. No eihän sieltä tietysti kuulunutkaan. Tosin terkka sanoi et pari kertaa naytöllä vilahti 120-130 syke joka olis saattanu olla vauvan :) Olipa mukavaa saada taas uusi äitiyskortti. Ja yks uusi lehtinenki oli tullu edellisestä raskaudesta.
En ole kertonu vielä työpaikkalla, mulla ei ole edes sitä vaaraa et raskaus alkais näkymään kun olen hoitovapaalla. Kerron varmaan sit toukokuussa kun on pakko.
Näin omanapaista taas täältä...
Peeveli ja rv 10+2 (toistaseks)
Kipeähän mä taidan olla, taas. No, enpä mä erityisemmin ole flunssaillut pariin vuoteen, joten vaihtelua tämäkin. Ärsyttää, kun ei saa kunnolla nukuttua yskimisen ja kaiken liman takia. Varmaan turha kuvitella, että olisi mitään lääkettä, jota tälleen tiineenä saisi käyttää yskään... :-/ Olisi tehnyt mieli jäädä kotiin nukkumaan, mutta raahauduin töihin, kun on kaikkea tärkeää tänään tehtävänä ja hirveästi tekemättömiä töitä. Mullakin meinaa nykyään vähän hommat kasaantua. Ennenkään en ole mikään tehotäti ollut, mutta nykyään on tahti vieläkin hitaampi.
Tänään on sitten se mun ultra. Joutuu taas lääkärille pyllistelemään. Ikimuistoisia hetkiä kaikki nuo alapään ronkkimislääkärikäynnit. Siis juuri se pieni hetki kun pitää housut heittää pois ja palloilla tyhmänä... :D Mä en ole siihen vielä tähänkään ikään (26) mennessä tottunut. Nyt on sitten mieskin mukana näkemässä, millaista se on ähertää pöydälle peppu paljaana. Minkähänlainen häkkyrä se on, jota käytetään sisäkautta ultraan..? :-/
Pitkästä aikaa täällä.. Maanantaina oli neuvola tutut jutut. Pyysin terkalta, että kuunneltaisiin sydänääniä ei suostunut sanoi, että kohtahan sulla on ultra!!! KOHTA VAI siis se on vika päivä!!! Melkein kaksi viikkoa tuskaista odottamista kuuluuko sieltä mitään vai ei..
Nyt sitten yritetään olla panikoimatta ja ajatella positiivisesti.. Vointi on ollut hyvä lievää väsymystä mikä selittyy hempan laskulla. Kota pitänee popsia rautaa=) Muilla tuntui neuvola ja ultra olevan hurjan aikaisin. Mulla rv 10+6 ja vasta nyt neuvola eli iltrassa olen rv12
Hyvää kannattaa odottaa..=) vointeja kaikille
Täällä olo hyvä=) Vielä...vaikkakin heräsin taas klo 05 ja valvoin pari tuntia.
Paino on tällä syömisellä noussu jo 2 kg,eli nyt pitänee pitää loppuviikko keittolinjaa.
Mii kertoi tänpäiväisestä ultrasta; teillä päin sitten pyllistetään lääkärille;)
Se on tosiaan hölmöin hetki maailmassa, kun tuut siihen patsastelemaan paitasillaan...viimeksikin kun olin niin täpinöissäni, että jätin kaulahuivinkin kaulaan=)
Kukas se olikaan kun oli saanut tänäaamuna ultrassa nähdä vilkutukset,Onnea sinnekin!
Eli aloitin kerrankin aamuni reippaalla kävelylenkillä. Kävelin 2km kauppaan, ostin iltasanoman ja tuoreen leivän ja passuttelin takaisin, se oli hieno tunne,kun sai itsestään irti. Autolla olis menny 5 minsaa.
No, nyt tekemättömiä paperitöitä tekemään. Kaikille ihanaa keskiviikkoa, on muuten ihan älyttömän kylmä! Mutta aurinko paistelee.
Lilli ja toukka 8+2
sanoa tuohon töissä kertomiseen, että mä olen kertonut lähimmille työkavereille, koska ovat muutenkin parhaimpia ystäviäni ja pomolle eilen, joka onnitteli ja sanoi, että sitten vaan rauhallisesti ja jos ei jaksa tehdä iltavuoroa niin ei tarvii. Meillä on vaan yksi ilta viikossa ja mä tykkään tehdä niitä, joten kaikki ok.
Ei hitto... Hihittelen täällä.. :D Vähänkö olis lystikästä, kun pyllistellen tehtäis nuo tutkimukset. Joo meillä on täällä Jyväskylässä vähän erikoisemmat otteet... :)
2½ viikon aikan toinen kerta kun on hyvä olo! Tai siis niin että ei oo tarttenu yökkäillä/oksentaa. Vähän etoo mutta muuten olo on ihan ok. Rintoja välissä nipistelee, mutta ei niitäkään joka päivä. Jospa tästä hiljalleen alkas piristyä!?
LÄÄKÄRILLE PYLLISTELYSTÄ:) Lapsettomuushoitojen aikoina siihen tottui jo niin hyvin, että ei tunnu enää missään. Sillon saattoi ultra olla " parhaimmillaan" 3 kertaa viikossa eli peppu paljaana hillumiseen lekurin eessä on jo tottunut. Se ultrausvehje on semmonen pitkulainen sauva jossa on pallomainen pää:) No joo, vähän vaikea selittää mutta mun mielestä se on tommonen...
Mulla on illat kaikkein pahimpia tuon oksentelun suhteen eli vielä ennen nukkumaanmenoa tulee oksu ja sitten etoo vielä monta tuntia.
Meillä on täällä pikkunen vauveli lomalla kun sisko tuli vauvansa kanssa:) Ihana pieni hymytyttö (6kk) ja mun oma tyttöni on ihan tohkeissaan. Silittelee päätä, tahtoo syliin ja sanoo " telve" =)
Jospa nää pakkaset hellittäs ni vois lähtä ulkoileenkin. Perjantaina on neuvola iltapäivällä ja sitten varmaan saan ajan neuvolalääkärille. Sen kun pitäis kirjottaa mulle lähete äitipoliseurantaan viikosta 16-18 alkaen.
Delfine 9+3
Enpäs ole jaksanut moneen päivään palstailla. Eilen luin nopsaan viimepäivien kuulumisia, ja olipas siellä kurjiakin uutisia. Eli Ronyn ja Aliina: lämpimät terveiset ja tsempitykset, jos satutte näitä lukemaan!
Olo on ollut aika vetämätön, ja pahoinvointi alkaa käydä hermoille. Mulla on aika selkeä rytmi tossa etomisessa; viikon verran pahoinvoin kunnolla, sitten on 2-3 parempaa päivää, ja taas alkaa alusta.. Ja tätä on nyt jatkunu joulunalusviikolta lähtien. Töissäkin lähes kaikki tietävät jo tilanteen, kun aika vaikea on oireita salata. Mutta kaikki on ollu kovasti iloisia asiasta, joten mikäs siinä.
Oliskohan se ollu Pantoufle, kun eilen kirjoitti lähtevänsä spinnaamaan? Mun on pitänyt jättää ihan suosiolla tunnit vähäksi aikaa, sykkeen nouseminen ja hikoilu vaan pahentaa olotilaa. Mut toivottavasti pääsisin pian jatkamaan taas, niin olisi edes jonkinlaisessa kunnossa kesällä.
Mutta nyt täytyy taas yritellä töitä, joten mukavaa päivänjatkoa kaikille!
Terv. Kumkwatti, 8+5?
Oksentelu on helpottanut pariksi päiväksi ja keksin itse syyn: Mulla on nyt armoton flunssa (olen saikulla) ja en haista mitään. Ilmeisesti juuri hajut saavat minut oksentamaan. Lekuri meinasi määrätä sellaista yskänlääkettä joka olisi ollut haitallista sikiölle, mutta onneksi kysyin apteekkarilta, joka löysi pakkauksesta varoitusmerkit.
Mites te jotka kävitte tänään ultrassa, Pia ja muut, mitä näkyi?
elo22 ja masuvimpulat rv 9+3
Vihdoin koitti ultra-aamu! Jännitti nähdä, miten tyyppi jakselee ja mitäpä näkyi: VARSINAINEN LINSSILUDE! Koko ajan oli kasvot meitä kohden ja ihan kuin olisi hymyillyt. Kätilö kutsuikin häntä hymypojaksi (niin, veikkaamme odottavamme kolmatta poikaa), kun koko ajan vain tillitti meitä ja väillä vilkutti kädellä. Ei siinä muuten, mutta kun se niskaturvotus piti mitata ja saada takapuoli vauvasta näkyviin. Kätilö pomppuutti vauvaa mahan läpi, mutta sama " kameraan katsominen" vaan jatkui. Lisää pomputtelua, jonka seurauksena vauva laittoi käden poskelle ;-) Varmaan mietti, että mitä hittoa. No, kätilö sanoi, että mun on noustava kävelemään, ja jos se ei auta, aletaan seistä käsillä ;-) Kävely ei tehonnut, edelleen vaan kasvoja näytettiin ja aloin jo hikoilla, josko koko poimua ei päästä mittaamaan ja jäädään epätietoisuuteen. No, kuin yleisön pyynnöstä, uudet mahan päältä pomputtelut auttoivat ja turvotusta ei löytynyt!! Ihanaa, kaikki hyvin! Mitat täsmäsivät menkkojen mukaan laskettuun päivään, eli la on 2.8.
Eilen oli kyllä ihan kamala ilta. Ruoan jälkeen mulla alko ihan kamalat selkä- ja vatsakivut aaltoilevana, ihan kuin supistukset. Olin aivan kauhuissani, että nytkö tää menee kesken. Pelotti!! Sitten kivut rauhoittu, tullakseen takaisin poikien nukahdettua. Sillon kipu oli selvästi " ruokamahassa" eli tajusin saaneeni kivut ruoan seurauksena. En vain tajua vieläkään, miksi alkuun sattui myös selkään. Kahden " kovan vessareissun" jälkeen tuli aivan löysää ja siihen loppui kipu. Muistin kuopuksen odotusajalta, että silloinkin saattoi ihan joku tavallinen ruokajuttu yhtäkkiä lyödä mahan kuralle. Eilen oli ruokana lihapataa ja perunaa, mutta ilmeisesti se ei sopinut. Kahdella mun kaverilla on ollut odousaikana vaijeujsia lihan kanssa, toinen heistä luuli saavansa keskenmenon, kun grillauksen jälkeen oli tullu aivan kamalat kivut. Outoa.
Töissä kertomisesta vielä. Mä oon hoitovapaalla, mutta käyn n. 10h/vko harrastuksena töissä. Alotin vasta marraskuussa, eli tulin heti raskaaksi. Viime viikolla yksi työkaveri alkoi vihjaillen katsomaan mahaani, mutta kun ei kysynyt niin en vahvistanut. Olin päättänyt kertoa np:n jälkeen. No, hetkeä myöhemmin toinen työntekijä sitten kysyi suoraan ja myönsin, että odotan, mutta että en ole siitä vielä kertonut pomolle ja muille. En osaa valehdella enkä osannut mitään juutajaata siinä keksiä. Arvatkaas vaan, onko juoru kulkenut. Eilen mua nyppi ihan suunnattomasti, jos ja kun pomokin on saanut kuulla muilta, mutta hän ei ollut paikalla viime viikolla. Maha jo selvästi näkyy ja työvaatteiden pitäminen on hieman tuskaisaa, mutta päätin sinnitellä tälle viikolle kertomisen kanssa. Eilen vielä jännitti nämä ultrakuulumiset, joten jos jotain olisi ollut pielessä, olisi ollut kurja kertoa " ei kuitenkaan vielä niin läheisille" -työkavereille. Omalle pomollei, siis virkatyöni pomolle, en ole kertonut, sillä olen ollut virastani kotona jo heinäkuusta 2003 lähtien.
NINNUKKA, kiva kun kirjoittelit kuulumisiasi. Juuri eilen mietin, että kukas (eli mikä nikki) se Lontoossa asuva olikaan ja miten raskaus on sujunut. Koeta vaan useammin kirjoittaa, olet jo jäänyt ainakin mun mieleen ;-) Munkin äiti sai mun 38-vuotiaana ja on muutenkin kiva, että elohiirissä löytyy eri puolilla maailmaa asuvia ja monenikäistä odottajaa. Hyvä että sait kerrottua pomollesi, ettei enää tarvitse panikoida. Kyllä se on mullakin aina vähän tiukkaa tehnyt, kun ei tiedä reaktiota. Varsinkin nyt, kun olen vasta tässä väliaikaistyössä alottanut ja sitten taas kun olen vakivirastani ollut niin kauan pois. Onneksi minulla on pätevä sijainen.
Nyt tuli pitkä sepustus, mutta kirjoitelkaahan muutkin kuulumisianne ja ultraterveisiä!
Pumpelsson ja Linssilude-Eeli rv12+0
Moi!
Täällä yksi laiska vapaapäivän viettäjä. Tänään sai nukkua pitkään, loppuviikon töihin heräämiset tulee olemaan yhtä tuskaa taas.
Mulla on eka neuvola vasta viikon päästä. Täällä minun paikkakunnalla ei ole neuvolaan mitään asiaa ennen kuin on vähintään 10 viikkoa täynnä. Kunpa minullakin kuuluisi sydänäänet neuvolassa! Kaivataan kipeästi todisteita, että siellä ollaan elossa. Siitä on nelisen viikkoa kun kävin alkuraskauden ultrassa, jossa kaikki ok. Jos en olisi käynyt siellä olisi epätietoisuus vieläkin pahempi. Tilailen sitten neuvolan jälkeen sitä np-ultra aikaa, ilmeisesti neuvolasta saa ultraan lähetteen.
Töissäni tietää vain pari ihmistä, esimiehelle ja yleisempään tietoon kerron sitten joskus ultran jälkeen, jos kaikki hyvin. Myöskään miehen vanhemmat ei tiedä vielä. Joku taisi eilen kirjoitella, ettei ole oikein muuta oireita kuin nipistelyä mahassa. Mulla sama homma, epätodelliselta tuntuu. Silloin kun tuntuu noita nippailuja, saa vähän toivoa että josko se siellä kasvaisi...
Mitä makeutusaineita pitää välttää? Söin kaupasta ostettuja kalkkitabletteja ja nyt hokasin että niissä on aspartaamia, enkä ole uskaltanut niitä enää syödä. Pelottaa, että jos hyvästä tarkoituksesta onkin ollut vauvalle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Huolestunut Mantse 10+3
Nähtiin mekin meidän sankari tänään sitten ultrassa ja olipas hytkyilevä kaveri. Kädet ja jalat huitoivat joka suuntaan ;), kaikki oli oikein hyvin ja sikiö vastasi viikkoja hyvin -tuli oikein hyvä fiilis tuosta. Ajoin sitten heti mummolleni kertomaan vauvasta ja keitettiin vauvakahvit, oltiin yhtä hymyä molemmat. Mummolle tärkeitä juttuja nämä lapsenlapsenlapset!
Nyt voi sitten alkaa kertomaan avoimesti tästä onnesta ja esitellä ihania ultrakuvia. On se ihmeellistä tämä ihmisen elämänalku :)
AuroraM 12+2 ja yhtä hymyä vain :)))))))))))))))
Olen käynyt viime aikoina vaan pinoja lueskelemassa... Näihin nettisivuihin saa kyllä aikaansa käytettyä vaikka kuinka. Oon itse päätynyt kuitenkin msn-ryhmän puolelle, löysin sieltä yllätyksekseni samaan aikaan odottavan ystävänikin... Kaikilla sivuilla ei sit ehdi käydä, vielä vähemmän kirjoittaa... Pitäisi lukea oikeastaan gradukirjoja ja kirjoittaa sitä, mutta jotenkin tämä odotus vie ajatukset kaikkeen muuhun, enkä saa tartuttua asiaan. No, jossain vaiheessa se on aloitettava kuitenkin.
Maanantaina kävin toista kertaa neuvolassa, siellä kuunneltiin sydänääniä. Olin henkisesti varautunut siihen, että ei vielä kuulu, mutta yllätys oli ihana, kun vauva siellä jumpsutteli. Yritti mennä kuuntelua karkuun ensin kovasti... Ja neuvolassa oli ultralaite, jota opettelevat käyttämään. Saatiin sit myös ylimääräinen kurkistus vauvelin elämään, ja kovin olikin vilkas asukki. Käsiä heilutteli ja kääntyili paljon. Sai terkkari jopa sykkeenkin näkyviin. Nyt jaksaa paremmin odottaa ensi tiistain np-ultraan. Sen jälkeen alkaakin sit soittelukierros, kun päästään kertomaan lopuille sukulaisille ja ystäville. Senkään takia en jaksaisi millään odottaa. Muuten meillä ei ole np:llä niin merkitystä, koska emme aio osallistua muihin seulontoihin.
Pahoinvointi alkaa ehkä hieman hellittää, vaikka käytän kyllä vielä jonnekin lähtiessä pahoinvointilääkettä. Nyt riittää puolikaskin pilleri :) Lauantaina oli yllätys suuri, kun oksensin oikeen kunnolla aamupalan pois, ekaa kertaa kolmeen viikkon joutu yökkimään. Mutta nyt en enää siitä hermostu, ja todistaahan se, että hormonit toimii niinkuin pitää.
Maha on kasvanut, mahan perusteella on jo parikin opiskelutoveria arvannut. Saa nähdä, milloin taas saa isommat housut ostaa. Nyt on vaan kahdet, jotka mahtuu. Ja toisista vaan tykkään... Parin viikon päästä ollaan menossa jyväskylään, suunnittelin käyväni siellä h&m:llä katselemassa mammavaatteita. Jospa vaikka jotain löytyis.
Nyt alkaa mahassa nälkä tuntumaan, merkki siitä, että täytyy lopettaa kirjoittelu ja mennä syömään jotain ettei huono olo iske. Puolentoista tunnin päästä kuoroon laulamaan, se on mukavaa. Olisi hauska, jos vauvan liikkeet alkais tuntumaan jossain vaiheessa niin, että vois tuntea kuinka musiikki ja oma laulaminen häneen vaikuttaa.
Tsemppiä kaikille elokuisille ja jaksamista kurjia kokeneille.
eloihme 12+1 sekä Vilkas
Jännittävä ultra meni loistavasti tänään!!!
Ultran mukaan laskettu aika olisi jopa muuttunut heinäkuulle nipin napin, mutta ei se sitten lähtenyt sitä neuvolan aikaa muuttelemaan.
Eli olisikohan iso poika tulossa tai iso tyttö ;)
Eka vauva joka saatu tähän saakka kasvatettua niin on kyllä aivan mahtava olo, kun ei nyt tarvitsekaan enää pelätä niin paljon keskenmenoakaan enää.
Siellä se huitoi käsillä ja kääntyili ja liikkui siis aktiivisesti ja np mitta oli todella hyvä.
Saatiin vielä sellainen hieno linssiludekuva sieltä.
Uskomatonta, että siellä mahassa asustelee sellainen 5,7 centtimetrin mittainen vauvanalku.
Mullakin on taustalla niitä hoitoja eli sen takia ei tunnu yhtään missään tuo ilman housuja kävely lääkärissä eli kaikkeen sitä osaakin turtua....
Pia rv 12+
Onnittelut kaikille ultrassa käyneille ja vauvan vilkutuksia ihailleille:)!! Mahtavaa, että tänään on näin paljon positiivisia uutisia ja kaikilla näyttää menevän enemmän tai vähemmän hyvin, mitä nyt pahoinvointia ja muuta pukkaa.
Täällä ollaan paisumaan päin:) Housuista on pakko jättää jo nappi auki, maha on pullahtanut esiin jo kunnolla. Jotenkin on vain niin vaikea uskoa, että tämä olisi jo vauvamaha, mutta kyllä se ihan siltä näyttää. Ei ole siis joulukinkun jäänteitä, joita pitäisi spinningissä sulatella...
Elämä esikoisen kanssa alkaa olla yhtä hulabaloota... neidillä on sellainen oma tahto ja vääntäminen päällä, että välillä meinaan hyppiä seinille. Luojan kiitos meille ei tule vauvaa juuri tähän saumaan, phuuh!! Kaikkein uskomattominta on se, että neidin mieliala vaihtuu kuin nappia painamalla aurinkoisesta hymyilystä sellaisiinkin raivareihin, että oksat pois ja puolet latvasta... ja syy voi olla mikä tahansa, vaikka se että haluaa vesilasin, ei halua, haluaa, ei halua, haluaa... kunnes äidillä loppuu huumori ja vesilasi lähtee kytkemään. Kunpa tätä ei kestäisi kauan, on niin kurjaa aloittaa päivä riitelyllä ja tahtojen taistelulla, jää koko päiväksi tosi kurja fiilis.
Jees, sain onneksi työpaikan lääkäriltä lähetteen ultraan ensi maanantaina eli työpaikka maksaa koko lystin. Mahtavaa, sillä yksityisellä nuo hinnat ovat aika huimia (täällä päin sellaisen 130e käynti jos ultraavat). Maanantaita odotellessa siis!!
Nyt täytyy laittaa pillit pussiin ja lähteä kotiin. En taida jaksaa lähteä jumppaan tänään, joten vedän napavarusteet päälle ja kävelen töistä kotiin ja saan samalla vähän raitista ilmaa. Toivottavasti en kangistu tuonne pakkaseen ennen kuin pääsen kotiin asti:)
Pantoufle 12+2
Olipa hauskasti ja osuvasti kerrottu tuo sisätutkimukseen meno :O Mua alko ihan ääneen naurattamaan kun aloin miettimään sitä tunnetta kun yläruumis puettuna ja alaruumis paljaana hipsii sinne pöydälle =DDDD
Ja Lilli76, sun kaulahuivi jutusta vasta naurut tulikin *pyyhkii silmäkulmiaan*
Peeveli jolla on menny pari päivää ilman oksentamista!
Hei kaikki!
Mulla oli eilen neuvola ja ei saatu sydänääniä kuulumaan, vaikka viikkoja kasassa 11+3. Toisaalta ei niiden välttämättä tarvitse silloin vielä kuulua, tiedän hyvin, mutta silti iski hirmuinen huoli. Tarpeeksi pähkäiltyäni muistin yhden tutun, joka on röntgenlääkäri ja juttelin hänelle asiasta ja hän lupasi ottaa mut ekstra-ajalle tähän aamuun. Sinne sitten mentiin kukonlaulun aikaan ja ihanaa!!! vatsassa köllötti pieni vauva, jonka sydän sykki ja jalat ja kädet heiluivat. Röntgenlääkäri ei ole erikoistunut sikiöultrauksiin, mutta pää-perämitaksi sai viisi senttiä, joka odotusoppaiden mukaan vastaisi juuri viikkoja. Kyllä helpotus oli suuri, kun kaikki näytti olevan kunnossa. Olisi vaan pitänyt jo aiemmin varata ultra-aika alkuraskauteen, vaikka euroja meneekin, sillä tuntuu, kuin kivi olisi pudonnut sydämeltä. Ensi viikon perjantaina sitten Kättärillä virallinen ultra ja sitten tarkistetaan laskettu aika ja rakenteelliset jutut ym.
Eiliseen pinoon oli tullut uusi odottaja, joka oli huolissaan sykkeistä. Mun kokemuksen perusteella uskallan rauhoitella sinua. Joskus sykkeitä vaan ei saada kuulumaan viikoilla 10-12, vaikka olisi uudelleensynnyttäjä (silloin kuulemma kuuluvat yleensä helpommin aiemmin). Terkan mukaan kohtu voi olla taaksepäin kallistunut ym.
Keskiviikkoon iloisin mielin,
Pantteri 11+4