ihmiset ovat tyhmiä, omahyväisiä ja ilkeitä.

Ahistaa ja itkettääkin joskus aika helkkarin paljon ko. asia. Ja tää on ihan tosi. ;-(

(joo, vittuilkaa ihan rauhassa mikä lälläriraukkisnyyhky oon - mistähän sekin on osoitus muusta kun tän threadin otsikosta, once again...).

No enpä olekaan av-äiti, vaan " mies" 37 (ja taustalla alkoi soimaan telkasta/radiosta Juicen 15. yö...)

Life is a bitch and then you die.



ap

ikävä kyl näin se joskus tuntuu menevän, mut kyl se siit taas olo paranee. Yöllä kaikki tuntuu pahemmalta ja joskus täytyy käydä pohjalla niin ikävää ku se onki.



Kohta on taas kevät ja mulla ainaki valo auttaa oloon.

Voimia

siitä millasia erittäin suuri enemmistö ihmisistä on (ja ihminenhän olen itsekin, joten...). Ja vaikka periaatteessa (ja joskus jopa käytännössäkin) pyrkii edes itse oleen muuta, niin eipä vaan useimmiten onnistu ja seurauksena melkoinen itseinho vielä yleisen ihmishalveksunnan ohella. (mitä muuta voin rehellisenä ihmisenä olla, pitäiskö muka jotenkin olla ylpeä unter-ihmisten aikaansaannoksista niin lähipiirissä tai muailmalla laajemmin?!). Tää on niin sitä.

Sitä vaan mietin aika usein että eivätkö ihmiset todellakaan tajua/huomaa sitä muissa ja varsinkaan itsessään vai eivätkö vain halua/pysty myöntään (itseni lailla)??

Vain lasten kaltaisilla on pääsy taivasten valtakuntaan ja kun kaikki pyrkii oleen (kymmenvuotiaita myöten) niin-vitun-aikuisia koko ajan, niin mitäs muuta siitä on seurauksena kuin hell on earth(even it could be paradise if...)

Ja maailma on paska paikka.



ap