Mikä on ollut pahin " olotila" , jossa jonkin ihmisen olet nähnyt?

näin isoisäni kuolemaisillaan sairaalassa, tuskin pystyi puhumaan ja oli laihtunut monta kymmentä kiloa. järkyttävä näky lapselle

ja maha oli kokonaan poissa, vain selkäranka jäljellä sillä kohdalla. Mutta hengisä oli ja tajuissaan.

Hoitajana olen vierestä nähnyt monen vanhuksen kuoleman

Olen nähnyt myös isäni kuolleena, mutta se ei ollut niin paha, koska tiesin, että isällä oli hyvä olla (ei kokenut kipua) ja hän oli todella rauhallisen näköinen.

näkemäni kuollut vaarini, oli siis jo hautajaispäivä ja kaikki vaelsivat ensin kappeliin katsomaan...mulle se oli jotain järkyttävää.En tiennyt mitä olisin tehnyt, silloinhan vaari oli jo ihan harmaa ja " ei -oma itsensä" ...Olen nähnyt siitä painajaisiakin...



Aivan eri asia on nähdä ihminen joka juuri on pois mennyt, hän on vielä aivan itsensä näköinen ja kuin nukkuva siis...Koskaan ikinä en enää noin kauaa kuolleena oleeita mene katsomaan, ts hyvästelemään avoimen arkun äärelle.

Isäni on saanut useita pahoja sairaskohtauksia, mm. epilepsia ja ne on aina kamalaa katseltavaa.

Ja kun olen nähnyt isovanhempiani viimeisiä kertoja sairaalassa, jossa ovat laihtuneet ja kuihtuneet yms.. ennemmin muistaisi heidät sellaisina kun ennen sairastumistaan olivat

palanut karrelle, nenä irti naamasta, iho vaan kupli, silmiä ei näkynyt, pelkät kuopat vaan. Ja tässä karmeudessa pörräsi kärpäsiä ja muita pieneliöitä. Ja niin, nainen makasi laverilla ilman kipulääkitystä, sairaalan ukopuolella.



Tämä ja paljon muuta järkyttävää Sri lankalaisessa sairaalassa tuli nähtyä pari vuotta sitten.

isoäitini aivokuolleena tai itseni synnyttämässä.



Ja mikä hitto on graavi tässä yhteydessä?

varma että kyse oli itsemurhasta? Tuskin kovin moni noin tuskallista tapaa valitsee, sen sijaan hapon heittäminen naamalle on " yleinen" tapa tietyissä paikoissa, kun halutaan kostaa/tehdä pahaa naiselle

Vierailija:

palanut karrelle, nenä irti naamasta, iho vaan kupli, silmiä ei näkynyt, pelkät kuopat vaan. Ja tässä karmeudessa pörräsi kärpäsiä ja muita pieneliöitä. Ja niin, nainen makasi laverilla ilman kipulääkitystä, sairaalan ukopuolella.

Tämä ja paljon muuta järkyttävää Sri lankalaisessa sairaalassa tuli nähtyä pari vuotta sitten.

Isälläni on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ennen säännöllisen lääkityksen aloitusta hän vapui psykoosiin noin kaksi kertaa vuodessa. Ja se oli kammottavaa! Järkyttävintä oli ettei hänen hoitoaan koskaan jatkettu riittävän pitkään. Nyt hän on jo eläkkeellä ja hänellä on diagnosoitu lisäksi Alzheimerin tauti. Tämä uusi tauti on suonut hänelle mahdollisuuden olla jatkuvassa hoidossa eikä uusia psykooseja ole päässyt muodostumaan.

Ja kyllä, 3kk siellä asuneena tiedän, että mm.tässä tapauksessa oli itsemurhasta kysymys. Sri lankassa naiset haluavat tappaa itsensä, mikäli mies jättää tai kuolee. Heille kun ei jää mitään eikä ketään itseään elättämään.

ON, MUTTA ON MYÖS HYVIN YLEISTÄ yrittää itsemurhaa hapottamalla itsensä. Oliskohan jopa yleisin keino Sri Lankassa.

Tiedän faktat, näistä turha alkaa kiistella...;)

Pakistania ja Sri Lankaa ei voi kyllä verrata toisiinsa. pakistan on tiukka islamilainen valtio, Sri lanka taas lähes täydin Buddhalainen, jossa täysin eri moraali ja etiikka-käsitys, kuin islamissa.



t.sri lankassa asunut

kun oli niin riippuvainen rauhoittavista ja jos joskus oli lääkkeet loppu, tuli näitä kohtauksia. Uusin tapaus on koskettanut syvältä... äitini miesystävä, myös minulle läheinen, sai kesällä juoppohulluuskohtauksen ja toimitettiin mielisairaalaan. Itse asuin kesän toisella puolen suomea ja tuolloin siis kaikki luuli, että kyseessä oli vain ohimenevä tila.

Valitettavasti mies istuu vieläkin psykiatrisella osastolla kaupungin sairaalassa, pakkohoidossa. Aivokuvauksessa selvisi, että pikkuaivot ovat vaurioituneet. Kun kävin tätä miestä katsomassa palattuani kotiin, olin syvästi järkyttynyt. Se ihminen jonka olin tuntenut vuosia...

...häntä ei enää ollut...

Hän ei tunnista omia lapsiaan, äitiäni, ei ketään.

:´(

eutanasia ei toki ole sallittua eikä suotavaakaan, mutta elvytyskielto on mahdollista antaa. Kun pikkuveljeni, joka oli siis vaikeasti kehitysvammainen ja kuolemansairas, oli viimeisiä päiviään sairaalassa, hoitohenkilökunnalle oli tehty selvksi, ettei poikaa elvytetä vaan kivut lääkitään, jotta lähtö on rauhallinen. Mitään toivoa toipumisesta ei kuitenkaan ollut. Ja niimpä lähtö tulikin rauhallisesti unessa.

Vierailija:

näkemäni kuollut vaarini, oli siis jo hautajaispäivä ja kaikki vaelsivat ensin kappeliin katsomaan...mulle se oli jotain järkyttävää.En tiennyt mitä olisin tehnyt, silloinhan vaari oli jo ihan harmaa ja " ei -oma itsensä" ...Olen nähnyt siitä painajaisiakin...

Aivan eri asia on nähdä ihminen joka juuri on pois mennyt, hän on vielä aivan itsensä näköinen ja kuin nukkuva siis...Koskaan ikinä en enää noin kauaa kuolleena oleeita mene katsomaan, ts hyvästelemään avoimen arkun äärelle.

...lukunsa sinänsä on ea-pkl:lla tapaamani tuttavuudet, junanalle heittäytynyt, hirttäytynyt, päähän ammuttu, pahoin palanut jne

...koskettavia kohtaloita lapsensa menettäneet vanhemmat...yhtäkkinen tapaturmainen kuolema, lapsi kuoli isänsä syliin sairaalan edustalla...