Milloin lestadiolaiset " lopettavat lasten teon" ?
Kommentit (83)
Vierailija:
Vaikka olisi äidin henki vaarassakin.Eräs vl-mieskin totesi vain, että jos vaimo kuolee niin Jumala antaa uuden... Siinä tilanteessa lapsia oli jo 13 ja vaimon paikat ei olisi enää kestänyt uusia raskauksia.
tuollaisia SIKOJA on myös ei-vl:ssä!! ja kyseistä miestä minä en todellakaan pitäisi enää vl:nä! teoillaan ja sanoillaan voi myös kieltää uskonsa! tietäähän tuon, mikä sydämen tilan kyseisellä miehellä on! ei ainakaan rakastava!!! joten, oletan, että tekin jätätte tämän" tietyn esimerkin" omaan arvoonsa!
me uskotaan vain näin, joten miksi meitä kohtaan täytyy tuntea silti niin suurta vihaa??
-Vl-
ja elää edelleen ja on todella hyvissä voimissa, kohta 70-vuotias.. ja tiedän monia muitakin, jopa 18-lapsisen perheen isomummon!
että.. kyllä Jumala on se, joka päättää elämästä ja kuolemasta..
joka olisi kuollut synnytykseen!! niinhän voi tapahtua myös muutaman lapsen syntymän jälkeenkin! kauheana syyllistetään monen lapsen äitejä ja isiä.
kerroin tästä kohta 70-vuotiaasta äidistäni ja 13-lapsesta.. eli vanhempani vieläkin yhdessä ja rakastavat toisiaan vieläkin!
Vierailija:
Vaikka olisi äidin henki vaarassakin.Eräs vl-mieskin totesi vain, että jos vaimo kuolee niin Jumala antaa uuden... Siinä tilanteessa lapsia oli jo 13 ja vaimon paikat ei olisi enää kestänyt uusia raskauksia.
JOS ÄIDIN HENKI ON VAARASSA! (sinä kauhistelija!)
Alkoi kiinnostamaan kun kukaan ei osaa/halua vastata?
me uskotaan vain näin, joten miksi meitä kohtaan täytyy tuntea silti niin suurta vihaa??
-Vl-
[/quote]
uskostani. Siis yksinkertaisesti perustan ehkäisemättömyyteni siihen, että Jumala on LUONUT IHMISEN SIKIÄMISESTÄ ASTI ja se tarkoittaa sitä, että minä en ala sitä luottamusta karistamaan itsestäni, että Jumala on ELÄMÄN JA KUOLEMAN HERRA.
" Antakaa lasten tulla tyköni" , Jumala pitää lapsia uskon esikuvina ja aina parempina uskoni hetkinä koen uskovani kuin lapsi. Luottamus Jumalan luomistyöhön on tässä tärkeintä.
Jokaisella on oma omatunto.. ja sanoo mitä sanoo sen mukaan, kuinka paatunut se on .. ;) näin raa´asti sanottuna..
Meillä ei tule edes sitä ensimmäistä joten ei kyllä harmita lestadiolaisten
lapsiluvut yhtään.
En sitten tiedä jos raskaus alkaa olla äidille jo vaaraksi, niin miten menetellään. Onko Jumalan tahto, että äiti kuolee vai ehkäistäänkö raskautta sitten jollakin?
siinä minä ymmärsin ettei lestadiolaiset saa ehkäistä raskautta mitenkään eikä pidättäytyä seksistä ehkäisymielessä. En pysty tätä varmaksi sanomaan kun en edusta tätä vahvaa uskoa.
lapsia tulee niin kauan, kun vaihdevuodet alkaa. Jos äidin henki on vaarassa, sillon tehdään sterilisaatio.
Ei aloiteta. Lapsia sa tulla niin kauan kuin on tullakseen.
t. lesta
voivat pidättäytyä seksistä, jos lapsia tulee kovin tiheään, eikä voimat tunnu riittävän äidillä.
Enkä nää tässä mitään väärää. Kävin niin pohjalla jo viime raskaudenaikana.
Ehkä mä en muiden vl:ien mukaan ole oikea uskovainen, mutta omasta mielestäni olen. En kyllä ole kenellekkään tutulle tästä puhunut, kun se on meidän perheen asia. Jos jollekin tutulle sanoisin että käytän ehkäisyä niin mua ei pidettäis uskovaisena ja katottais kieroon. Näin se vaan on. En kuitenkaan halua ns. " kieltää uskoani" Halua kuitenkin pysyä mukana yhteisössä kun se kuitenkin tuntuu turvalliselta ja sillä ei ole mitän tekemistä mun tämänhetkisen ehkäisyn käytön kanssa.
Taitaa joku sanoa nyt että jumala näkee, mut sanokoon.
Olen vaan joskus miettinyt että missä menee " oikesti" raja kun jos äiti on fyysiseti sairas niin silloin ei suotas lapsia tulevan ja kun äiti on väsynyt niin mitäs sitten? tai muuten lievästi psyykkisesti sairas?
joilla on geeneistä johtuen 30% mahdollisuus saada lapsia jotka kuolevat ilman elinsiirtoa hyvin nuorena ja senkin eämän minkä elävät, elävät sairaalassa.neljästä lapsesta kaksi ovat sairaalassa,molemmat alle 2v.aikovat jatkaa lastentekoa niin kauan kuin luoja suo ja ovat vielä alle 25.
Vierailija:
Enkä nää tässä mitään väärää. Kävin niin pohjalla jo viime raskaudenaikana.
Ehkä mä en muiden vl:ien mukaan ole oikea uskovainen, mutta omasta mielestäni olen. En kyllä ole kenellekkään tutulle tästä puhunut, kun se on meidän perheen asia. Jos jollekin tutulle sanoisin että käytän ehkäisyä niin mua ei pidettäis uskovaisena ja katottais kieroon. Näin se vaan on. En kuitenkaan halua ns. " kieltää uskoani" Halua kuitenkin pysyä mukana yhteisössä kun se kuitenkin tuntuu turvalliselta ja sillä ei ole mitän tekemistä mun tämänhetkisen ehkäisyn käytön kanssa.
Taitaa joku sanoa nyt että jumala näkee, mut sanokoon.
Olen vaan joskus miettinyt että missä menee " oikesti" raja kun jos äiti on fyysiseti sairas niin silloin ei suotas lapsia tulevan ja kun äiti on väsynyt niin mitäs sitten? tai muuten lievästi psyykkisesti sairas?
Ehkä kuitenkin itsekin tunnet, ettet tee oikein käyttäessäsi nyt ehkäisyä, koska et halua siitä kenellekään uskovaiselle kertoa!? Tuo jaksamisen raja, toki mietityttänyt minuakin, mutta ehkä olisi parempi etsiä apua muualta kuin ehkäisystä. Lastenhoitoapua, tai/ja ehkä ihan masennuslääkitystä, jos masennuksen oireita.
t: vl äiti
Vaikka olisi äidin henki vaarassakin.
Eräs vl-mieskin totesi vain, että jos vaimo kuolee niin Jumala antaa uuden... Siinä tilanteessa lapsia oli jo 13 ja vaimon paikat ei olisi enää kestänyt uusia raskauksia.